Tasavallan presidentin kiitos

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehui valtiopäivien päättäjäispuheessaan eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntia hyvästä yhteistyöstä. Yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa presidentin kanssa onkin ollut mutkatonta. Yhteydenpito on sisältänyt presidentin ja koko valiokunnan tapaamisia sekä erikseen puheenjohtajien informointia. Annan suuren arvon tasavallan presidentin kiitokselle. - Tässä tasavallan presidentin kanslian kuvassa presidentti on puolustusvaliokunnan kanssa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehui valtiopäivien päättäjäispuheessaan eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntia hyvästä yhteistyöstä. ”Se on ollut välitöntä ja luottamuksellista ajatustenvaihtoa vailla muotoseikkoja. Tänä aikana juuri tällaista tarvitaan”, lausui presidentti. Yhteydenpito on sisältänyt presidentin ja koko valiokunnan tapaamisia sekä erikseen puheenjohtajien informointia. Annan suuren arvon tasavallan presidentin kiitokselle. – Tässä tasavallan presidentin kanslian kuvassa helmikuulta 2015 presidentti on puolustusvaliokunnan kanssa.

 

Sotilaseläkejärjestelmä turvattava

Suomi ylläpitää uskottavaa kansallista puolustusta, jolla varaudutaan torjumaan maahamme kohdistuva sotilaallisen voiman käyttö tai sillä uhkaaminen. Puolustusjärjestelmämme rakentuu osaamiseltaan, fyysiseltä iältään ja taidoiltaan sotakelpoiseen kantahenkilökuntaan ja reserviin.

Sotilaseläkejärjestelmä on osa puolustusratkaisuamme. Se ei ole sosiaalipolitiikkaa, vaan puolustuspolitiikkaa. Sotilaseläkejärjestelmässä on kyse ensisijaisesti Suomen kansallisesta edusta, ei yksilöiden etuisuuksista.

Nykyisen sotilaiden eroamisjärjestelmän tarkoituksena on tuottaa oikean ikäistä, korkeasti koulutettua ja fyysisesti suorituskykyistä johtaja- ja asiantuntijareserviä sodan varalle. Aktiivipalveluksessa olevalla kantahenkilökunnalla on erikseen määritellyt sodan ajan tehtävänsä. Heitä ei ole riittävästi sodan ajan joukkojen vaativiin tehtäviin. Aktiivipalveluksessa olevilla voidaan täyttää vain osa joukkojen johtajatehtävistä – huolimatta siitä, että sodan ajan joukkojen vahvuutta lasketaan kuluvana vuonna 230 000 henkeen.

Mikäli alempaa eroamisikää ei olisi, pitäisi virkoja lisätä sodan ajan joukkojen tarpeen edellyttämä määrä. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa puolustusjärjestelmän uskottavuuden kustannustehokkaasti. Mikäli sotilaseläkejärjestelmässä eläkeikää nostetaan yleisen eläkejärjestelmän vaatimusten mukaisesti, vaarantuu puolustusratkaisumme.

Sen toki jokainen ymmärtää, että valtiontalous on ahdingossa, mikä pakottaa koko julkissektorin elämään suu säkkiä myöten tulevat vuodet. Hyvin toimivaa sotilaseläkejärjestelmää rukkaamalla ei valtion kestävyysvajetta kuitenkaan korjata: sotilaseläkkeet koskevat vain noin 10 000 ihmistä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on aloitettu vuonna 2017 voimaantulevan yleistä eläkejärjestelmää koskevan eläkeuudistuksen lainvalmistelu. Sotilaseläkkeet eivät ole mukana yleisessä eläkeuudistuksessa, mutta sotilaseläkejärjestelmän mahdollisia kehittämistarpeita tarkastellaan samanaikaisesti yleisen eläkeuudistuksen lainvalmistelun kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa myös sotilaseläkkeitä koskevaa tarkastelua. Valmistelussa on tärkeää ottaa huomioon, että jos sotilaseläkejärjestelmässä eläkeikää nostetaan yleisen eläkejärjestelmän vaatimusten mukaisesti, vaarantuu puolustusratkaisumme. Virkamiehet tarvitsevat poliittista ohjausta, siksi jätin aiheesta tänään kirjallisen kysymyksen.

Natoon liitytään tai ei liitytä

Norjalaisessa Aftenposten-lehdessä julkaistiin perjantaina Pohjoismaiden puolustusministerien laatima kirjoitus, jossa he kertoivat puolustusyhteistyön tiivistämisestä Venäjän lisääntyneen aggressiivisuuden vuoksi.

Kirjoituksessa ei sinällään ole mitään uutta. Kyse on edelleen rauhan ajan yhteistyöstä, ei sodan ajan. Jo nyt Pohjoismaiden puolustusvoimat harjoittelevat yhdessä ja puolustusyhteistyötä kehitetään jatkuvasti.

Kirjoituksen muotoilu Venäjän aggressiivisuudesta tiivistyvän yhteistyön syynä on mielestäni harkitsematon. Vastauksen Venäjän ulkoministeriöstä kuulimmekin jo. Normaaliin puolustusyhteistyöhön, puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiseen ei uhkakuvien maalailua tarvita. Se ei vaan ole viisasta ulkopolitiikkaa. Pohjoismainen puolustusyhteistyö ei suuntaudu ketään vastaan.

En myöskään näe, että puolustusyhteistyön tiivistäminen Pohjoismaiden kesken lähentäisi Suomea Natoon, kuten etenkin Norjassa on kirjoitusta tulkittu. Natoon ei voi hivuttautua, vaan siihen joko liitytään tai ei liitytä. Suomi on edelleen Naton rauhankumppanimaa, emmekä ole tällä hetkellä hakemassa Naton jäsenyyttä.

Minua ei puolustusvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa ollut etukäteen informoitu puolustusministerien kirjoituksesta, vaan kuulin siitä ensi kertaa medialta. Pidän kirjoituksen julkistamisen ajankohtaa Suomen eduskuntavaalien alla erikoisena. Pohdin, onko kirjoituksella tarkoitus hämmentää vaalien alla käytävää Nato-keskustelua ja vaalien loppusuoraa muutoinkin.

Kommentoin asiaa Ylelle (noin ajassa 1.15), STT:lle, MTV:lle ja Helsingin Sanomille. Haastatteluni oli myös MTV:n Kymmenen uutisissa (noin ajassa 2.10). Uusi Suomikin teki jutun aiheesta.

Arvopolitiikkaa asialinjalla

%d bloggers like this: