Vastaus edustaja Mustajärvelle

Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) esitti seuraavan kirjallisen kysymyksen:

Ollaanko Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa muuttamassa niin, että ulkomaiset sotajoukot ja kalusto viipyvät yhä pidempään ja monimuotoisemmin Suomessa ja Suomi leimautuu tällä tavalla osaksi ulkomaista liittoumaa?

Vastauksena esitin mm. seuraavaa:

Hallitusohjelman mukaan Suomi vahvistaa puolustuskykyään ja tiivistää kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Puolustusyhteistyö on osa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä, ylläpitämistä ja käyttöä.

Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan on osa Suomen puolustuksen ja sen valmiuden kehittämistä. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan päämääränä on joukkojen valmiuden ja suorituskyvyn kehittäminen sekä henkilöstön ja joukkojen osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen.

Erityisesti viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että puolustukselta edellytetään kykyä ja valmiutta reagoida nopeasti kehittyviin ja vaikeasti ennustettaviin turvallisuusuhkiin sekä kykyä tehdä laaja-alaista yhteistyötä. Harjoitusten hyötyjä on kyetty lisäämään niiden sisällön kehittymisen myötä. Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja vastavuoroinen yhteistoiminta kehittää puolustuskykyä sekä samalla lujittaa luotuja kumppanuussuhteita kaikilla tasoilla ja luo edellytyksiä niiden jatkokehittämiselle. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan painopiste tulevina vuosina on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa.

Lue vastaus kokonaisuudessaan tästä.

Valmiusasiat eivät kuulu turuille ja toreille

Helsingin Sanomat kertoi 25.7.2016, että puolustusvoimat valmistelee varusmiesten käyttöä välittömän valmiuden tehtävissä. Artikkelista saattoi saada sellaisen käsityksen, että suunnitelmiin sisältyisi jotain poikkeuksellista tai uutta ja ihmeellistä. Näin ei ole, sillä kyseessä on puolustusvoimien lakisääteisen tehtävän täyttämisestä. Kyseessä on paluu vanhaan hyvään käytäntöön, kun juridiset epäselvyydet poistuivat oikeuskanslerin lausunnon myötä.

Valmiusasiat ovat puolustusvoimien normaaleja tehtäviä, jotka eivät lähtökohtaisesti kuulu julkisuuteen. Niistä asioista keskustellaan turvaluokitetuissa tiloissa. Asiat ja asiakirjat ovat salassa pidettäviä.

Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen. Asevelvollisuuslain mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen. Asevelvollinen on palveluksessa, taikka kuuluu reserviin tai varareserviin.

Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvassa puolustusratkaisussamme puolustusvoimien sodan ajan joukot muodostetaan liki täydellisesti asevelvollisista, joihin myös varusmiehet kuuluvat. Puolustusvoimien määrittämän koulutusvaiheen ja -tason mukaisesti varusmiehet ovat sijoitettavissa osaksi sodan ajan joukkoja. Tätä määrittelyä ei tehdä huutoäänestyksellä, vaan pelkästään virkatyönä ja -velvollisuudella.

Sodan ajan joukkoihin sijoitetut varusmiehet yhdessä palkatun henkilökunnan kanssa muodostavat kaaderijoukkomme, jotka huolehtivat jatkuvan valmiuden tehtävistä ja mahdollistavat tarvittaessa suureen reserviin perustuvan sodan ajan joukkojen liikekannallepanon.

Suomalainen asevelvollisuus on hieno järjestelmä, jota kadehtien seurataan maailmalla. Se tuottaa motivoituneita ja tehtävänsä osaavia sotilaita. Luotan puolustusvoimien ammattitaitoon määrittää se taso, jolloin varusmiehet ovat valmiita sijoitettavaksi osaksi sodan ajan joukkoja. Luotan varusmiehiimme, jotka koulutuksensa loppuvaiheessa ovat parhaita mahdollisia taistelijoita. Yhdessä rakennamme vahvempaa puolustusta.

Kohti Washingtonia

Osallistun viikolla Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa ISIS-järjestön vastaisen kansainvälisen koalition kokoukseen. Suomihan osallistuu kurdien Peshmerga-taistelijoiden koulutukseen (operaatio Inherent Resolve, OIR) Pohjois-Irakissa tällä hetkellä 50 sotilaalla ja minulla on kokouksessa ilo ilmoittaa, että tuplaamme syyskuusta kouluttajamäärämme sataan. Luvassa on myös taloudellista tukea humanitaariseen apuun ja jälleenrakennukseen ISIS-järjestön hallusta vapautetuilla alueilla.

Ennen kaikkea odotan viimeisimpiä tietoja siitä, miten taistelu ISIS-barbaareja vastaan on edennyt ja mikä on tilanne vapautetuilla alueilla. Tilannetietoisuus on siis yksi selkeä anti, jota kokoukselta odotan.

Naton huippukokouksessa

Osallistuin Naton huippukokoukseen Varsovassa 8.-9.7.2016. Ohjelmaani kuuluivat Puolan pääministerin, rouva Beata Szydlon emännöimä tervetuliaisillallinen, valtion päämiehille tarkoitettu Afganistanin Resolute Support -operaatiota käsitellyt kokous, johon osallistuin tasavallan presidentin valtuuskunnassa, sekä kumppani- ja jäsenmaille tarkoitettu Interoperability Platform -puolustusministerikokous.

Puolustusvoimain komentajan kanssa
Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin seurassa Varsovassa.

Naton Enhanced Opportunity -kumppanina eli ns. edistyneenä kumppanina Suomi on päässyt käymään poliittista dialogia Naton kanssa meille tärkeistä turvallisuuskysymyksistä, kuten esimerkiksi Itämeren turvallisuustilanteesta. Edistynyt kumppanuus on myös yksi keskeinen syy sille, että Suomen ja Ruotsin valtionpäämiehet saivat kutsun järjestetylle työillalliselle.

Paljon meitä hyödyttävää yhteistyötä tehdään kuitenkin myös laajemman, 25 maata käsittävän Interoperability Platform -kumppanuuskokoonpanon puitteissa, missä keskitytään erityisesti käytännön yhteistyön edistämiseen sekä yhteistoimintakyvyn parantamiseen Naton ja sen kumppaneiden kesken.

IP-puolustusministerikokouksessa hyväksyttiin kriisinhallintaoperaatioissa tarvittavan yhteensopivuuden kehittämiseen tähtäävä, kaksi vuotta kattava toimintasuunnitelma. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joita seuraavan vuoden aikana on tarkoitus toteuttaa yhteistoimintakyvyn parantamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. koulutus ja harjoitukset, joukkojen evaluointi ja standardien käyttöönotto suorituskykyjen rakentamisessa.

Omassa puheenvuorossani korostin ennakoinnin merkitystä: Yhteensopivuutta ja yhteistoimintakykyä on kehitettävä siten, että operaatioihin osallistuvat joukot kykenevät toimimaan yhdessä heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Toin myös esiin Suomen näkemyksen, jonka mukaan kumppanimaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä tulisi pyrkiä joustaviin, yksittäisten kumppanimaiden tarpeet huomioiviin ratkaisuihin.

Kanadan puolustusministerin Harjit Sajjanin kanssa.
Tapasin myös Kanadan puolustusministerin Harjit Sajjanin.

Näiden huippukokoukseen kuuluvien kokousten lisäksi minulla oli kahdenvälinen tapaaminen brittikollegani Michael Fallonin kanssa. Tapaamisessa allekirjoitimme maittemme puitejärjestelyä kuvaavan asiakirjan eli niin sanotun Framework Arrangementin. Kyseessä ei ole velvoittava sopimus vaan pikemminkin julistuksenomainen poliittinen tahdonilmaisu. Siinä vahvistetaan halumme tehdä kahdenvälistä yhteistyötä ja esitetään yhteistyöaloja, joiden avulla maittemme yhteistoimintakykyä voidaan parantaa. Yhteistyöaloja, jotka asiakirjassa on nostettu esiin, ovat puolustuspolitiikka, logistiikka, kunnossapito, tutkimus, EU:n ja Naton puitteissa tehtävä doktriinien ja konseptien kehitys sekä harjoitustoiminta.

Asiakirjaan on kirjattu myös suuntaviivoja yhteistyön kehittämisestä. Yhteistyötä vahvistetaan muun muassa koulutus- ja harjoitustoiminnassa, kriisinhallintaoperaatioissa, kemiallisten ja biologisten aineiden torjunnassa sekä tiedonvaihdossa ja standardisoinnissa.

Vaikka kysymys ei olekaan oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta, on hyvä, että tälläkin tavalla saamme vahvistettua maittemme välisen yhteistyön jatkuvan tulevasta Brexitistä huolimatta.

Puolustusministeri Michael Fallonin kanssa allekirjoittamassa Suomen ja Iso-Britannian välistä Framework Arrangement -sopimusta.
Iso-Britannian puolustusministerin Michael Fallonin kanssa allekirjoittamassa maittemme puitejärjestelyä kuvaavaa asiakirjaa.

Lennokit ja lainsäädäntö

A-studio

Olin 6.7.2016 Ylen A-studion vieraana. Keskustelua käytiin mm. Iso-Britannian kanssa tehtävästä puolustusyhteistyötä koskevasta puiteasiakirjasta sekä Naton tulevasta Varsovan huippukokouksesta. Niistä olen myös kirjoittanut edellisessä blogissani.

Lisäksi esille nousi viime päivinä julkisuudessa puhuttanut lennokkikysymys. Ruotsalaislehti Dagens Nyheter kertoi hiljattain, että Baltops-sotaharjoituksen yllä Itämerellä oli luvatta lentänyt miehittämättömiä lennokkeja. Tunnistamattomat ilma-alukset lensivät Dagens Nyheterin tietojen mukaan yöllä tuhannen metrin korkeudessa, minkä vuoksi epäilykset suuntautuvat jonkin ulkovallan tiedustelutoimintaan.

Lennokkien lennättämisen on oltava lain ja ilmailua koskevien määräysten mukaista. On selvää, että sotilasalueiden ylle ei noin vain voi lennokilla tulla pörräämään. Rikkomusten havaitseminen ja niihin puuttuminen on vaikeampaa kuin tilanteissa, joissa rikkomuksen tekijänä on miehitetty ilma-alus. Pienten lennokkien havaitseminen on vaikeampaa ja yhteyden saaminen itse lennättäjään on usein käytännössä mahdotonta.

Puolustusministeriössä onkin aloitettu alustava selvitystyö siitä, tulisiko lainsäädäntöä päivittää lennokkikysymyksen takia.

A-studion haastattelu on kokonaisuudessaan katsottavissa täällä.

Lennokkiaihetta kommentoin myös STT:lle antamassani haastattelussa, josta uutisoi mm. Turun Sanomat.

 

Arvopolitiikkaa asialinjalla