Puhemiesneuvosto

Puhemiesneuvosto ryhmäkuvassa.
Puhemiesneuvosto ryhmäkuvassa. Eturivissä keskellä eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, vasemmalla ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ja oikealla toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti. Takarivissä vasemmalta lukien Jari Leppä, Kalle Jokinen, Kimmo Sasi, Raija Vahasalo, Päivi Lipponen, Johannes Koskinen, allekirjoittanut ja Juha Rehula. Kuva: Eduskunta.

Lisää kertausharjoituksia

Puolustusbudjettiin tehdyt leikkaukset ovat merkinneet reserviläisten kertausharjoitusten vähentämistä. Tämä on ollut tietoista riskin ottamista. Toiminnan taso on tarkoitus pitkälti palauttaa ensi vuonna, mutta tehdyillä leikkauksilla on heikennetty puolustusvoimien suorituskykyä pitkävaikutteisesti. Kertausharjoitusten ajaminen alas vuosina 2012, 2013 ja 2014 jättää valtavan aukon, kun joka vuosi on jäänyt kouluttamatta noin 20 000 reserviläistä.

Suomen sodan ajan joukoista ammattisotilaita on vain muutama prosentti. Sodan ajan joukkojemme toimintakyvyn ylläpitämisessä on tärkeää, että puolustusvoimien koulutus- ja harjoitustoiminta saadaan ensi vuonna palautettua kestävälle tasolle. Ilman riittävää kertausharjoituskiertoa puolustusratkaisumme kulmakivi, yleinen asevelvollisuus, on vaarassa dementoitua.

Viime vuonna vain noin 5 000 reserviläistä sai kutsun kertausharjoituksiin, tänä vuonna noin 6 000, ensi vuonna toivottavasti 18 000. Tämäkään ei ole riittävä taso korvaamaan viime vuosina syntynyttä reserviläisten koulutusvajetta, jonka paikkaamiseksi kertausharjoitusten määrä tulisi jatkossa olla vieläkin korkeampi.

Ote puheenvuorostani Lahden Reserviupseerikerho ry:n 80-vuotisjuhlassa 21.10.2014.

Sukellusveneyhteistyötä Ruotsin kanssa?

Suomen merivalvonta on kunnossa. Yksi puute meillä kuitenkin on: sukellusvenekyky.

Sukellusveneiden hankkimista Suomelle pohdittiin viimeksi 1990-luvulla, mutta sen jälkeen asia ei ole ollut vahvasti esillä. Tällä hetkellä Suomella ei sukellusveneisiin ole varaa – kyse olisi miljardiluokan investoinnista.

Osaamistakaan Suomessa ei sukellusveneiden osalta enää ole. Lähes 70 vuoden tauko sukellusveneiden käytössä on jättänyt jälkensä. Mikäli veneitä hankittaisiin, koulutustarve olisi mittava.

Tässä asiassa jos missä puolustusyhteistyön kehittäminen Ruotsin kanssa olisi hyödyllistä. Yhteistyön kehittämisen puolesta liputtaa Aamulehden mukaan myös puolustusministeri Carl Haglund.

Olen kommentoinut viime päivinä useassa mediassa Ruotsissa käynnissä olevaa merioperaatiota ja Suomen merivalvonnan tilaa. Jutun ovat tehneet mm. Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat ja Svenska Yle. Eilen olin haastateltavana Ajankohtaisessa kakkosessa.

Hallitus epäonnistunut talouspolitiikassa

Perussuomalaiset jätti yhdessä Keskustan kanssa välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta, joka on ollut täysin epäonnistunutta.

Välikysymyksessä tivaamme, mitä hallitus aikoo tehdä huonolle talouskehitykselle ja pahenevalle työttömyydelle ja mihin toimiin se aikoo ryhtyä luottoluokituksen nostamiseksi.  Kysymme myös, miten hallitus aikoo varmistaa, että myöhässä ja pahasti levällään olevat rakenteelliset uudistukset etenevät.

Yksikään hallituksen keskeisistä talouspoliittisista tavoitteista – työllisyysasteen nosto, työttömyyden alentaminen, valtion velkaantumisen taittaminen sekä kolmen A:n luottoluokituksen säilyttäminen – ei näytä toteutuvan.

Stubbin ja Kataisen hallitukset jäävät ennätystenkirjoihin historiallisen heikosta talouskehityksestä. Tästä vuodesta näyttää tulevan kolmas peräkkäinen taantumavuosi. Niin ei ole käynyt sitten 1990-luvun laman. Ilman työtä on 450 000 ihmistä.

Suomen suunnan muuttaminen vaatii toimintakykyisen hallituksen. Tältä hallitukselta suunnanmuutosta on turha odottaa, sillä pääministeri Stubb on useaan otteeseen todennut, että tämä hallitus ei tee uusia päätöksiä.

Hallituksen kyvyttömyys tehdä uudistuksia oli myös yksi luottoluokituksen laskun syistä. Luottoluokittajat eivät enää usko hallituksen kykyyn tehdä isoja päätöksiä talouden kääntämiseksi nousuun.

Maahamme saadaan todellisiin uudistuksiin kykenevä toimintakykyinen hallitus vain vaalien kautta. On Suomen kannalta vastuutonta jäädä odottamaan ensi kesään asti.

Hallituksen on vastattava välikysymykseen 15 päivän kuluessa. Täysistuntokäsittelyn jälkeen äänestetään hallituksen luottamuksesta. Koska hallituksen enemmistö eduskunnassa on mahdollisimman niukka, tulee äänestyksestä poikkeuksellisen jännittävä.

Säästöt rapauttavat puolustuskykyä

Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet jättivät eilen eriävän mielipiteen valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen liittyvään valiokunnan lausuntoon. Ehdotamme sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdistuvien leikkausten perumista ja varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamista.

Pelkomme on, että hallituksen väärin kohdistetut säästötoimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella jo lähitulevaisuudessa.

Puolustuksen pitkän aikavälin haasteita selvittänyt parlamentaarinen työryhmä pääsi laajaan yhteisymmärrykseen puolustuksen lisärahoituksesta vuodesta 2016 alkaen. Lopullisesti asiasta sovitaan kuitenkin vasta seuraavissa hallitusneuvotteluissa, joten työryhmän loppupäätelmien varaan ei voi vielä laskea mitään.

Suomen taloudellinen tilanne on hankala, ja on selvää, että myös puolustuksen hallinnonalan on osallistuttava säästötalkoisiin. Leikkaaminen sotilaallisesta kriisinhallinnasta on osin perusteltu. Sen sijaan Puolustusvoimat on jo kantanut oman osuutensa menosäästöistä moninkertaisesti.

Arvopolitiikkaa asialinjalla