Vielä kerran jalkaväkimiinat…

Olin Helsingin Sanomien Studio Kulmapöydän haastattelussa. Toimittajat nostivat aiheeksi kestosuosikin eli jalkaväkimiinat, joista Suomi luopui liityttyään Ottawan sopimukseen marraskuussa 2011. Suomi sitoutui sopimukseen liittymisen myötä tuhoamaan jalkaväkimiinansa neljässä vuodessa.

Kuten aiemminkin olen todennut, jalkaväkimiinat olivat hyvä ja halpa kotimainen puolustusase, josta ei olisi pitänyt luopua. Jos sota joskus syttyy, miinoista luopumista ajaneet poliitikot kantavat vastuun, joka mitataan suomalaisten nuorten miesten ja naisten verellä.

Haastattelussa totesin, ettei minulla puolustusministerinä ole valtaa muuttaa Suomen valtiosopimuksia, vaikka jalkaväkimiinoja kannatankin. Perussuomalaiset nostivat Ottawan sopimuksen esiin hallitusneuvotteluissa keväällä 2015, mutta valitettavasti hävisimme 2–1. Perussuomalaiset olivat myös ainoa puolue, joka vuoden 2011 äänestyksessä yhtenäisenä vastusti Ottawan sopimukseen liittymistä.

Haastattelussa nousi esille myös aiemmin esittämäni ajatus kansalaispalveluksesta, jota voitaisiin harkita niille suomalaisille, jotka eivät suorita asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta. Tällainen kansalaispalvelus ei korvaisi yleistä asevelvollisuutta, vaan täydentäisi sitä. Kriisin aikana on paljon tehtäviä, joihin voitaisiin antaa koulutusta.

Totesin, etten tarkastele vain miehiä koskevaa yleistä asevelvollisuutta tasa-arvokysymyksenä, vaan siitä näkökulmasta, miten Suomi saa kustannustehokkaasti muodostettua uskottavan puolustuksen. Siihen riittävät nykyiset asevelvolliset miehet sekä vapaaehtoiset naiset. 

Kulmapöydän haastattelu on kokonaisuudessaan katsottavissa osoitteessa http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004890318.html

Lennokit selvitykseen

Olen asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on selvittää miehittämätöntä ilmailua ja lennokkitoimintaa koskevan lainsäädännön kehittämistä. Lennokkiteknologian kehittyessä ja esimerkiksi lennokkikopterien hintojen laskiessa on lennokkien määrä kasvanut huomattavasti ja samalla niiden liikkeiden sääntelyn tarpeellisuus kasvanut merkittävästi.  Hankkeen tavoitteena on selvittää, mitkä lainsäädäntömuutokset ovat tarpeen etenkin lennokkien toimintaan puuttumiseksi puolustushallinnon alalla. Työssä selvitetään myös rajapinnat muiden miehittämättömien järjestelmien – kuten vedessä sukeltavien tai maassa mönkivien – säätelyyn.

Nykyinen viranomaissääntely on osin tulkinnanvaraista ja käytännössä myös toimimatonta. Lennokkien liikkeitä ei tämänhetkisen lainsäädännön mukaan voida kieltää edes sotilasalueella. Esimerkiksi sotilaskohteiden kuvaaminen on kyllä kielletty, mutta on äärimmäisen vaikeaa maasta käsin selvittää, kuvaako lennokki vai ei.

Hankkeen tavoitteena on, että maanpuolustuksen edun niin vaatiessa voidaan ylilennot puolustusvoimien kohteissa kieltää ja tarvittaessa myös estää voimakeinoin. Hankkeessa selvitetään muun muassa, minkälaisia nämä voimakeinot voisivat olla. Keskeistä on, että viranomaisvaltuuksin voidaan jatkossa estää kaikenlainen puolustusvoimien kohteisiin suuntautuva tiedustelutoiminta, muu luvaton toiminta ja varmistaa sotilasilmailun lentoturvallisuus myös alailmatilassa, joka on alle 150 m maanpinnasta.

Hanketta valmistelevan työryhmän tulee saada työnsä päätökseen toukokuun loppuun 2017 mennessä. Viimeistään silloin olemme astetta viisaampia siinä, mitkä lainsäädäntömuutokset ovat lennokkien liikkeiden sääntelemiseksi välttämättömiä.

 

Satakunnan lennostossa

Vierailin 30.11.2016 Pirkkalassa Satakunnan lennostossa. Ohjelmassa oli joukko-osaston erityispiirteisiin perehtymisen ohella tutustumista tukilentolaivueen, lentotekniikkalaivueen sekä ilmataistelukeskuksen toimintaan. Vierailun isäntänä toimi Satakunnan lennoston komentaja, eversti Juha-Pekka Keränen.

Komentaja eversti Juha-Pekka Keräsen kanssa Hornetin edessä.
Komentaja, eversti Juha-Pekka Keräsen kanssa Hornetin edessä.

Puhuin lennostossa vierailun yhteydessä myös jouluaterialle saapuneille Pirkanmaan sotaveteraaneille ja lotille. Samana päivänä tuli kuluneeksi 77 vuotta talvisodan syttymisestä, ja painotin puheessani talvisodan henkeä, joka vielä tänäkin päivänä on maanpuolustustahtomme perusta. Kiitin veteraanisukupolvea työstä isänmaan hyväksi niin sodan kuin rauhan rintamilla.

joululounas_pakattu

Puolustuspolitiikka hyvin hoidettu

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tilaamassa mielipidekyselyssä selvitettiin taas kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Kaikkiaan haastateltiin 1 000 henkilöä. Seuraavassa muutamia kiintoisia poimintoja tuloksista:

Suomen turvallisuusympäristön kehitys on vaikuttanut tuloksiin omalta osaltaan. Venäjän kielteisen kehityksen arvioidaan selvästi lisääntyneen. Natoa kannatetaan Venäjän uhan vuoksi ja jäsenyyttä vastustetaan samasta syystä.

Neljä viidesosaa vastaajista tukee nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää. Yhtä korkea mittaustulos saatiin viimeksi vuonna 2003. Allekirjoittanutta ilahduttaa myös se, että puolustuspolitiikan hoitoon ollaan myös yhä tyytyväisempiä. 80 % vastaajista on sitä mieltä, että puolustuspolitiikkaa on Suomessa hoidettu erittäin tai melko hyvin. Erityisesti perussuomalaisia äänestävien keskuudessa on puolustuspolitiikan hoidon arvostus selvästi kohonnut. Kiitän luottamuksesta!

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että maanpuolustustahdon mittaamiseen käytettyyn, jo klassikoksi muodostuneeseen kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” vastasi myöntävästi 71 % väestöstä. Laskua edelliseen vuoteen oli seitsemän prosenttia, mikä on jo tilastollisestikin merkittävää. Yhtä suurta vuoden aikana tapahtunutta laskua saa hakea niinkin kaukaa kuin vuodelta 1988. Naisista myöntävästi vastasi vain 64 %.

Syitä kehitykseen voi tällä hetkellä vain arvailla, joten asiaa on syytä tutkia. Maanpuolustuskorkeakoulu onkin parhaillaan aloittamassa tutkimusta, jonka tavoitteena on rakentaa ymmärrystä maanpuolustustahdon sisällöstä 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa ja luomaan uutta pohjaa sille, miten tutkimme suomalaisten sitoutumista maanpuolustukseen.

Eräs selitys voisi olla, että mitä lähempänä turvallisuusympäristön muutoksen myötä todellinen kriisi näyttäisi olevan, sitä konkreettisemmaksi aseellinen puolustautuminen epävarmassa tilanteessa muodostuu. Tällöin on luonnollisesti Suomen puolustuksen oltava kunnossa ja lähes puolet kansalaisista onkin sitä mieltä, että puolustusmäärärahoja tulisi korottaa. Tähän huutoon vastaamme tulevaisuuden resurssitarpeiden osalta näillä näkymin alkuvuodesta julkaistavassa valtioneuvoston puolustusselonteossa.

MTS:n kyselyn tulokset nousivat esille myös eduskunnan kyselytunnilla 1.12. (kohdasta 16.55 eteenpäin)

 

Rovajärvellä jytisi

Vierailin Rovajärvellä tutustumassa Maavoimien vaikuttamisharjoitukseen. Kyseessä on Puolustusvoimien vuoden suurin kokonaistulenkäytön ja johtamisen harjoitus, jonka tavoitteena on kehittää yhtymän ja taisteluosaston tulenkäyttöä sekä aselajien välistä yhteistoimintaa.

Harjoitukseen osallistui kantahenkilökunnan lisäksi niin varusmiehiä kuin reserviläisiä ympäri Suomea – kaikkiaan yli 4 000 sotilasta ja noin tuhat ajoneuvoa.

Rovajärven harjoituksessa testattiin etelä-korealaista 155 millimetristä K9-panssarikanuunaa. K9 on yksi varteenotettava vaihtoehto, kun Suomelle lähiaikoina pohditaan tykistön hankkimista vanhentuvan kaluston tilalle.
Rovajärven harjoituksessa testattiin etelä-korealaista 155-millimetristä K9 Thunder -telatykkiä . K9 on yksi varteenotettava vaihtoehto, kun Suomelle lähiaikoina pohditaan tykistön hankkimista vanhentuvan kaluston tilalle.

Osana Suomen ja Ruotsin maavoimien kahdenvälistä syvenevää yhteistyötä harjoitukseen osallistui myös osasto Ruotsista. Rovajärvellä oli myös Ruotsin reilu puolustusministeri Peter Hultqvist, jonka kanssa seurasimme harjoituksen loppuammuntoja. Jaoimme näkemyksen siitä, että Suomen ja Ruotsin yhteiset harjoitukset ovat tärkeä turvallisuussignaali lähiympäristölle.

Jatkossa maidemme maavoimat varmasti harjoittelevat entistä enemmän yhdessä. Yhteistoiminta kehittää joukkojen suorituskykyjä ja yhteensopivuutta sekä luo samalla kustannustehokkaita harjoitus- ja koulutusmahdollisuuksia molemmille osapuolille.

Peter Hultqvistin kanssa harjoitusta seuraamassa.
Peter Hultqvistin kanssa Maavoimien vaikuttamisharjoituksen loppuammuntoja seuraamassa.

Aiheesta uutisoivat mm. Kymmenen uutiset, Aamulehti ja Ilta-Sanomat.

Arvopolitiikkaa asialinjalla