Peruskeskustalaista yhteistyötä

Keskusta järjesti Riihimäellä PerusKeskusta-nimisen iltaman, jossa edustin Perussuomalaisia yhdessä puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon kanssa. Keskustasta paikalla oli puheenjohtaja Juha Sipilä ja puoluesihteeri Timo Laaninen.

Suomenmaa teki leppoisasti soljuneesta tilaisuudesta jutun, joka kuvaa koko lailla hyvin käytyä turvallisuuspoliittista keskustelua. Toki paljon muutakin puhuttiin tilaisuuden kokeneen juontajan, Keskustan entisen kansanedustajan Antero Laukkasen johdolla.

Slunga-Poutsalon kanssa tulimme tilaisuuteen avoimin mielin – enemmänkin kuuntelemaan mitä ajatuksia Keskustalla on puolueidemme välisistä eroista ja yhteneväisyyksistä sekä yhteistyöstä, jota on toki ollut näin jo oppositiossa ollessa – esim. välikysymysten yhteydessä – ja toivottavasti yhteistyötä on myös eduskuntavaalien jälkeen.

Aina on kuitenkin muistettava, että hallitusta ei muodosteta gallupien perusteella. Hallitukseen mennään vaalien kautta. Äänestäjät ratkaisevat.

Puolueet menevät vaaleihin omilla ohjelmillaan ja vaalien jälkeen katsotaan millaiseen yhteistyöhön on eväitä. Liian paljon tai liian suuria kynnyksiä ei pidä asettaa.

EU-tukipakettipolitiikka on Perussuomalaisille edelleen ohittamaton kysymys. Tämä turmiollinen politiikka aloitettiin keskustajohtoisen hallituksen aikana, mutta oppositiossa olo on kääntänyt puolueen kantaa terveempään suuntaan. Toivottavasti linja pitää. Perussuomalaisten pitää kyllä.

Kieltämättä olisi hyvä, jos neljästä suuresta puolueesta kolme löytäisi toisensa hallitusneuvotteluissa. Takiaispuolueet saisivat tässä skenaariossa jäädä rannalle, ainakin jos Perussuomalaisilta kysytään.

Perussuomalaiset ja Keskusta tulisivat epäilemättä toimeen samassa hallituksessa. Historiallisesti katsottuna puolueet ponnistavat samalta alkiolaiselta aatepohjalta. Olemme saman puun eri oksia. Lukeudumme poliittiseen keskustaan.

Yhteisistä teemoista mieleen nousevat esim. koko maan asuttuna pitäminen, koko maan puolustaminen, huoli kotimaisen maatalouden tulevaisuudesta, energiapolitiikka, pienyrittäjyys.

Yleensäkin Perussuomalaiset on valmis yhteistyöhön ja hallitusvastuuseen, kunhan ohjelmasta sovitaan. Mutta niin kuin totesin: käydään vaalit ensin, vielä on kahdeksan kuukautta aikaa!

Puolustusvaliokunta vieraili Pohjois-Savossa

Puolustusvaliokunnan kesäretki suuntautui Pohjois-Savoon, jossa vierailimme 12.-13. elokuuta.

Matka Kuopioon taittui Puolustusvoimien Learjet-koneella. Kuvassa kansanedustaja Ismo Soukola.
Matka Kuopioon taittui Puolustusvoimien Learjet-koneella. Kuvassa kansanedustaja Ismo Soukola.

Vierailun ensimmäisen päivänä Kuopiossa tapasimme Pohjois-Savon liiton, Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan, Itä-Suomen yliopiston sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustajia.

Vierailimme myös Kriisinhallintakeskuksessa.  Valiokuntana olemme enemmän perehtyneet sotilaalliseen kriisinhallintaan, nyt saimme rautaisannoksen tietoa siviilikriisinhallinnasta.

Kiinnitimme huomiota, että siviilikriisinhallinta on tavallaan kolmen ministeriön eli ulko- , sisä- ja puolustusministeriön alaisuudessa tapahtuvaa toimintaa.  Se, että kriisinhallintakeskus on pelastusopiston alaisuudessa, ei välttämättä ole toimivin ratkaisu.

Puolustusvaliokunnan vierailu_netti
Delegaatio yhteiskuvassa Karjalan Lennoston lentokentällä.

Jälkimmäisen päivän käytimme Siilinjärven Rissalassa Karjalan Lennoston toimintaan tutustumiseen. Saimme hyödyllistä tietoa myös Hornet-hävittäjien seuraajahankkeen askelmerkeistä. Prosessista tulee pitkä. Esimerkiksi Hornetien hankkimista tutkittiin vuodesta 1988, päätös tehtiin 1992 ja koneet tulivat Suomeen 1995-2000.

Savon Sanomat teki vierailustamme jutun.

Matkalle osallistuivat lisäkseni kansanedustajat Seppo Kääriäinen (kesk), Esko Kurvinen (kok), Tuula Peltonen (sd), Eero Reijonen (kesk), Mikko Savola (kesk), Ismo Soukola (ps), Eero Suutari (kok), Pauliina Viitamies (sd), Sofia Vikman (kok), Tuula Väätäinen (sd) ja Jyrki Yrttiaho (vr).

Mediassa kesän aikana

Kesähelteilläkin mediassa on käyty vilkasta puolustuspoliittista keskustelua. Seuraavassa koostetta kesän ajalta.

Esitin Aamulehdessä 31.7., että Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä pitäisi laatia kiihkoton selvitys. Ehdotukseni nostatti keskustelumyrskyn, jossa otettiin kantaa puolesta ja vastaan. Mielipiteitä tuli presidenttiä ja pääministeriä myöten.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Ylelle antaman lausunnon mukaan Suomen on tarpeen selvittää turvallisuuspoliittinen yhteistyö Ruotsin, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Myös puolustusministeri Carl Haglund suhtautui esitykseeni myönteisesti.

Pääministeri Alexander Stubbilta ei tullut yhtä lämmintä vastaanottoa, jota Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin kanssa hämmästelimme. Mielestämme on epäjohdonmukaista, että Stubb kannattaa jäsenyyttä ja haluaa keskustella Natosta, mutta ei halua perusteellista Nato-selvitystä.

Melkeinpä jokaisessa itseään kunnioittavassa sanomalehdessä oli ehdotukseni tiimoilta pääkirjoitus. Esimerkkeinä mainittakoon Kaleva, Ilkka ja Kainuun Sanomat.

Keskustelu jatkui 8.8. Yle Päivän kasvo -ohjelmassa, johon pääsin kommentoimaan Ylen laatimaa Nato-gallupia. Sen mukaan Nato-jäsenyyden kannatus on Suomessa noussut Ukrainan kriisin kuluessa.

Totesin, että kehitys on ymmärrettävä, sillä maanpuolustukseen vakavasti suhtautuvat tahot miettivät myös muita vaihtoehtoja, jos kerran kansalliseen puolustusratkaisuun ei tahdota antaa rahaa.

Joka kolmas kyselyyn vastannut Perussuomalaisten äänestäjä kannattaisi Nato-jäsenyyttä. Perussuomalaiset on kuitenkin edelleen virallisesti Nato-kriittinen puolue.

Myös muuta puolustusasiaa on kesän aikana ollut mediassa esillä. Seura-lehden haastattelussa totesin, että mielestäni Suomen varmuusvarastoja ei pitäisi kaventaa, kuten seuraavien kahden vuoden aikana on tarkoitus tehdä. Saatavilla tuloilla ei juuri valtion budjettia paikata – sen sijaan varautuminen kriisitilanteen varalle on järkevää.

Verkkouutisille annoin kommentin Suomen ilmapuolustuksen puutteista.

Heinäkuun puolivälissä Porin SuomiAreenassa käytiin kansalaiskeskustelu puolustuspolitiikassa. Kanssani keskustelemassa olivat muun muassa puolustusministeri Carl Haglund ja parlamentaariseen selvitystyöryhmään kanssani kuuluvat kansanedustajat Ilkka Kanerva, Seppo Kääriäinen ja Johannes Koskinen kanssa. Olimme yhtä mieltä siitä, että lisärahoitus Puolustusvoimille on tarpeen.

Politiikan syksy käynnistymässä

Politiikan syksy on käynnistymässä, kuumana kuin helteinen loppukesä. Valtionvarainministeriö julkisti ensi vuoden budjettiesityksensä ja Venäjä vastapakotteensa.

Taloustilanne näyttäytyy kaikkea muuta kuin suotuisana. Taantumaa pukkaa – edelleen. Työttömyys, laimea kulutus ja pakotepolitiikka jarruttavat kansantalouttamme.

Budjettiesitystä joudutaan rukkaamaan. Venäjän länsimaille asettamat pakotteet tulevat vaikuttamaan Suomen talouskasvuun. Vaikka Stubbin hallitus työstääkin budjettia vaalivuodelle, ei saa olla naiivi. Asiantuntijoiden mukaan Suomen kansantalous tulee kuulumaan pakotepolitiikan suurimpiin kärsijöihin.

Huomionarvoista budjetissa on myös se, että valtio ottaa ensi vuonna velkaa aiempia vuosia vähemmän. Valtionvelka kuitenkin saavuttaa 100 miljardin euron rajan. Silloin ylittynee eräs haamuraja: velkaa on tuolloin jo noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Voi olla, että eduskunta joudutaan kutsumaan koolle ennen aikojaan. Se sopii.

Arvopolitiikkaa asialinjalla