Itämeren vakaudesta keskustelemassa

Olin A-studion Talk-ohjelmassa keskustelemassa Itämeren vakaudesta ja Suomen mahdollisesta osallistumisesta ilmaharjoitukseen Viron Ämarissa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.

Totesin, että Suomi voisi hyötyä ilmaharjoituksesta, jos se on sen tyyppistä mitä esimerkiksi teemme Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa pohjoisella kalottialueella.

Korostin kuitenkin, että emme ole Nato-maa, emmekä siten saa antaa Virolle katteettomia lupauksia Baltian maiden ilmavalvonnasta saati -puolustuksesta. Eikä EU-jäsenyys Lissabonin sopimuksineen merkitse turvatakuita.

Kanssani keskustelivat kansanedustaja Pertti Salolainen (kok), europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr) ja Hufvudstadsbladetin pääkirjoitustoimittaja Yrsa Grüne.

Yle teki keskustelusta myös uutisen.

JK Helsingin Sanomat kirjoitti eilen television merkityksestä poliitikoille. Jutun mukaan po­lii­ti­kon olisi an­net­ta­va it­ses­tään televisiossa asian­tun­te­va ja luo­tet­ta­va ku­va, mut­ta sa­mal­la hä­nen pi­täi­si ol­la mu­ka­va ja hel­pos­ti lähestyttävä. Siinäpä työsarkaa… Parasta olla oma itsensä: asialinjalla asiaohjelmissa.

Kovan onnen NH90-hekot

Helsingin Sanomat kertoi tänään, että yli puolet Maavoimien NH-90-helikoptereista on jatkuvasti huollossa. Syynä ovat viat tai päivitykset. Maavoimien tavoite on, että käyttöaste pystytään nostamaan 50 prosenttiin (!) Tavoite ei ole Maavoimille mikään ylpeydenaihe, kertoo lehti.

Syvä huokaus – -, jonka jälkeen herää luonnollisesti kysymys, kuinka tehokas Utin helikopterijoukkomme oikein on. Puolustusvaliokunta aikoo ottaa asiasta selvää ensi viikolla.

Pari periaatteellista huomiota ensi alkuun. Ensinnäkin Suomen ei kannata ostaa materiaalia, jonka ensimmäinen käyttäjä on. Aina on lastentauteja.

Toiseksi Suomen pitää unohtaa EU-solidaarisuus tai mikä tahansa muu solidaarisuus, kun hankitaan materiaalia isänmaan puolustamiseen.

Puolustusvoimille pitää ostaa hinta-laatusuhteeltaan parasta puolustusmateriaalia, mitä maailmalla on meikäläiset vaativat olosuhteet huomioon ottaen tarjolla.

Lisäselvitystä Ämarista

Puolustusvaliokunta kuuli tänään puolustusministeri Carl Haglundia ja Puolustusvoimien edustajia. Asiana oli viime aikoina mediaa paljon puhuttanut Viron Ämarin lentoharjoitus, jota  Yhdysvallat kaavailee yhdessä Viron kanssa.

Tämänhetkisten tietojen valossa harjoitus vaikuttaa sopivan ilmavoimien kansainväliseen harjoituslinjaan. Suomi voinee osallistua, jos kyse on meille sopivasta koulutuksesta.

Lisätietoja kuitenkin vielä tarvitaan. On selvitettävä, onko harjoituksessa jokin skenaario, jonka kautta tulisimme esimerkiksi liitettyä jollain tavalla Baltian maiden ilmapuolustukseen tai -valvontaan.

Tällaiseen toimintaan Suomi ei sotilaallisesti liittoutumattomana maana voi ottaa osaa.

Valiokunnan kokouksen jälkeen minua haastatteli Yle, MTV, Verkkouutiset ja STT.

Nato-selvitys ensi vaalikaudella

Pidän viime vuonna esittämääni Nato-selvitystä edelleen tarpeellisena. Tällä vaalikaudella sen tekemiseen ei enää ole aikaa eikä ilmeisimmin hallituksella tahtoakaan, mutta ensi vaalikaudellakin selvitys on edelleen ajankohtainen.

Ulkoministeriön laatima, helmikuussa valmistuva kumppanuuskatsaus ei poista selvityksen tarvetta, sillä katsauksessa ei käsitellä Naton täysjäsenyyttä.

Kannattaa myös harkita, voitaisiinko selvitys laatia ainakin osittain Ruotsin kanssa yhdessä. Tällöin selvityksessä voisi olla kansallisia osuuksia sekä kansainvälisempi osuus, jossa tarkasteltaisiin lähialueiden kehitystä Ruotsin kanssa.

Verkkouutiset haastatteli minua aiheesta.

Näin Ruotsissa

Koska Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittiset ratkaisut vaikuttavat toisiinsa, on naapurin asenneilmapiiriä syytä seurata. Siihen mahdollisuuden tarjoaa ruotsalainen mielipidetutkimus, jonka on laatinut MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap). Ohessa muutamia huomioita tuloksista.

Niin kuin Suomessa, on myös Ruotsissa kansalaisten turvattomuuden tunne kasvanut. Yli 60 prosenttia ruotsalaisista arvioi maailman tilan muuttuvan turvattomammaksi kymmenen vuoden kuluttua. Yli puolet kokee Venäjän kehityksen vakavasti uhkaavan rauhaa ja turvallisuutta.

Ruotsin ulkopolitiikan arvostus on kasvanut, noin 60 prosenttia pitää nykylinjaa hyvänä tai melko hyvänä. Sen sijaan Ruotsin puolustuspolitiikan arvostus pysyy matalana. Noin 30 prosenttia pitää sitä hyvänä tai melko hyvänä.

Kaksi kolmasosaa pitää ruotsalaisten sotilaiden lähettämistä ulkomaille oikeana päätöksenä. Luku on ollut korkeampi edellisen kerran vuonna 2003. Ruotsin osallistumiselle EU:n taisteluosastoihin on nyt ennätyskannatus: 55 %. Edellisenä vuonna luku oli vain 35 %.

Mielenkiintoista on, että Nato-jäsenyyden osalta on kannattajien lukumäärä kasvanut huomattavasti. Nyt peräti 48 prosenttia ruotsalaista on puolesta ja 35 prosenttia vastaan. Kolmasosa kansasta on sitä mieltä, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaikuttaisi positiivisesti Ruotsin turvallisuuteen.

Ruotsin puolustusbudjettia halutaan nostaa, näinhän gallupit kertovat myös Suomesta. Yli puolet, 55 prosenttia, toivoisi asevelvollisuuden palauttamista. Se jäädytettiin muutama vuosi sitten ammattiarmeijaan siirtymisen myötä. Ammattiarmeija on osoittautunut suunniteltua kalliimmaksi ratkaisuksi.

Mielipidetutkimuksen tuloksia on myös verrattu Ruotsin naapureihin, Suomeen ja Norjaan. Suomen yhteydessä on käytetty MTS:n mielipidetiedustelun tuloksia.

Merkittävin ero Suomen ja Ruotsin välillä on kansallisen puolustuspolitiikan heikko arvostus Ruotsissa. Kansan mielestä on siis tehty virheitä; asevelvollisuudesta luopuminen oli epäilemättä yksi virheistä. Myös kansalliseen valmiuskykyyn – oli kyseessä pandemiat tai terrorismi – luotetaan Suomessa huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa.

 

Ämarin tapaus: kärpäsestä härkänen?

Keskustelu Suomen Ilmavoimien mahdollisesta osallistumisesta lentoharjoitukseen Viron Ämarissa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa on jatkunut julkisuudessa.

Tänään olin vieraana MTV:n Huomenta Suomessa, jossa totesin, että Suomen täytyy olla tarkkana ja miettiä, mikä hyödyttää puolustuskykyämme ja millaista ulkopoliittista signaalia lähetämme.

HuomentaSuomi

Toin myös esiin, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministeriövaliokunnasta tulevat tietovuodot on saatava loppumaan. Olisi toivottavaa, että tämänkin kertaisen mediavellonnan aiheuttanut vuoto selvitettäisiin. – Ämarin tapauksesta on spekulaatioiden myötä tullut elämää suurempi kysymys, kärpäsestä härkänen.

Sain maikkarin esiintymisestäni varsin paljon palautetta, kaikki positiivista. Kiitos!

Eilen kommentoin samaa ilmaharjoitusasiaa Ylen tv-uutisille (juttu heti ensimmäisenä, kommenttini ajassa 5.08).

Arvopolitiikkaa asialinjalla

%d bloggers like this: