Sotilaseläkejärjestelmä säilytettävä

Sotilaseläkejärjestelmä on osa Suomen puolustusratkaisua. Sen ja siihen liittyvien eroamisikärajojen avulla hallitaan sotilashenkilöstön ikärakennetta sodan ajan tehtäviä ajatellen sekä tuetaan ammattisotilaskoulutetun reservin muodostumista.

Aktiivipalveluksessa olevalla kantahenkilökunnalla voidaan täyttää vain osa joukkojen johtajatehtävistä. Johtajavajetta sodan ajan kokoonpanossa kompensoidaan nimenomaan sotilaseläkejärjestelmän kautta.

Sotilaseläkejärjestelmää ei tulekaan tarkastella sosiaalipoliittisena kysymyksenä, vaan tarkastelukulman tulee olla puolustuspoliittinen. Mikäli sotilaseläkejärjestelmää muutetaan yleisen eläkejärjestelmän vaatimusten mukaisesti, vaarantuu puolustusratkaisumme.

Valtiontalous on ahdingossa, mikä pakottaa koko julkissektorin elämään suu säkkiä myöten tulevat vuodet. Hyvin toimivaa sotilaseläkejärjestelmää rukkaamalla ei valtion kestävyysvajetta kuitenkaan korjata: sotilaseläkkeet koskevat vain noin 10 000 ihmistä – upseereita, opisto- ja aliupseereita, erikoisupseereita sekä raja- ja merivartijoita.

Toivon, että nykymuotoisen sotilaseläkejärjestelmän ylläpitämiseksi löytyy poliittinen yhteisymmärrys myös tulevalla vaalikaudella.

Ote tervehdyspuheestani Upseeriliiton liittokokouksessa Helsingissä 25.11.2014.

Puolustusvaliokunta Hämeenlinnassa ja Riihimäellä

Eduskunnan puolustusvaliokunta vieraili Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

Hämeenlinnassa tutustuimme puolustusvälinekonserni Patrian toimintaan ja tuotantolaitoksiin.

(kuvateksti)
Tehdaskierroksella tutustuimme Patrian tuoteperheeseen, johon lukeutuvat muun muassa kuvassa näkyvät AMV-miehistönkuljetusajoneuvot ja Nemo- sekä AMOS-kranaatinheitinjärjestelmät.

Riihimäellä vierailimme varuskunnassa. Saimme kuulla puolustusvoimauudistuksen mukanaan tuomista puolustusvoimien tutkimuskentän uudelleenjärjestelyistä. Puolustusvoimien tutkimuslaitos esitteli toimintaansa.

Matkalla olivat mukana lisäkseni kansanedustajat Seppo Kääriäinen (kesk), Timo Heinonen (kok), Mika Kari (sd), Esko Kurvinen (kok), Tuula Peltonen (sd), Eero Reijonen (kesk), Ismo Soukola (ps) ja Tuula Väätäinen (sd).

Ottawan sopimus hulluutta

Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi aiemmin tänä vuonna aloitteen, jonka mukaan Suomen pitää irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Nyt on aika kysyä, mitä pääministeri ja johtavan hallituspuolueen puheenjohtaja Alexander Stubb aikoo asialle tehdä, kun mitään ei ole kuulunut.

Miinakeskustelussa puurot ja vellit ovat menneet liian usein sekaisin. Suomi ei käytä sirotemiinoja tai rypäleammuksia, joita erilaisissa kehitysmaasodissa on kylvetty vastuuttomasti sinne tänne siviilien piinaksi. Meille tärkeitä puolustusaseita ovat putki- ja sakaramiinat, joista laaditaan aina tarkat kartat, kun niitä maastoon laitetaan. Muuten miinat ovat varastoituina.

Ottawan sopimukseen liittyminen oli Suomelta silkkaa hulluutta, joka tositilanteessa maksetaan suomalaisten taistelijoiden verellä. Vastuu lepää raskaana niiden poliittisten päättäjien harteilla, jotka ovat sopimuksen hyväksyneet.

Uskon, että kansainvälinen yhteisö ymmärtäisi Suomen ratkaisun irtautua Ottawan sopimuksesta – eritoten nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, jolle jalkaväkimiinat ovat pieni mutta tärkeä osa uskottavaa ja kustannustehokasta koko laajan maan puolustusta.

Toivon, että Ottawan sopimuksesta irtautuminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Jos se ei ole poliittisesti mahdollista, on Suomen vähintäänkin ylläpidettävä jalkaväkimiinojen nopeaa ja massamaista valmistusvalmiutta yllä.

Lännen Median lehdet ja Karjalainen kirjoittivat viikonloppuna Ottawan sopimukseen liittyvistä näkemyksistäni.

Taistelu jatkuu tieuran suunnassa.

Japania ja reserviläisjuhlaa

Hannu Lakeen Nurmijärvellä perinteisesti vuosittain järjestämässä sotilasperinnenäyttelyssä oli tällä kertaa teemana Japani sodassa. Näyttelyn esineistö kuuluu Teppo Kyökkilälle.
Hannu Lakeen Nurmijärvellä vuosittain järjestämässä sotilasperinnenäyttelyssä oli tällä kertaa teemana Japani sodassa. Näyttelyn harvoin Suomessa esillä olevaa esineistöä esitteli keräilijä Teppo Kyöttilä.

(kuvateksti)

Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuun yliopistolla 16. marraskuuta musiikista vastasi rakuunasoittokunta.
Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuun yliopistolla 16. marraskuuta musiikista vastasi Rakuunasoittokunta. Karjalan Jääkärien marssi soi komeasti musiikkimajuri Petri Junnan johdolla.
Joensuun juhlassa kansanedustajakollegoiden Anu Vehviläinen ja Mikko Savola kanssa.
Joensuun juhlassa keskustalaisten kansanedustajakollegoiden Anu Vehviläinen ja Mikko Savola kanssa. Viimeksi mainittu on myös Reserviläisliiton puheenjohtaja.

Piste puolustuksemme rapauttamiselle

Viime vuosina kertaamassa on käynyt säästösyistä vain muutama tuhat reserviläistä.

Vaikka ensi vuonna kertausharjoituksia on luvassa enemmän, ei koulutus riitä paikkaamaan kolmen laihan vuoden aikana syntynyttä osaamisvajetta. Sen tilkitsemiseksi kertausharjoitusten määrän on jatkossa oltava suunniteltuakin korkeampi.

Kuva: Reserviläisliitto.
Puhumassa Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014. Kuva: Reserviläisliitto.

Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 230 000 henkilöä, joista valtaosa on vasta valmiutta kohotettaessa palvelukseen kutsuttavia reserviläisiä. Ammattisotilaita on vain muutama prosentti.

Sodan ajan joukkojemme toimintakyvyn ylläpitämisessä on tärkeää, että puolustusvoimien koulutus- ja harjoitustoiminta saadaan ensi vuonna palautettua kestävälle tasolle.

Puolustuksemme tulevaisuudesta päätetään ensi kevään eduskuntavaaleissa. Puolustuksemme uskottavuuden rapauttamiselle on pantava piste.

Ote pitämästäni puheesta Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 16.11.2014 Joensuussa. Puheeni kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Arvopolitiikkaa asialinjalla