Puoluehallitus uusiutui

Perussuomalaisten puoluevaltuusto valitsi Helsingissä eduskunnan pikkuparlamentissa puoluehallitukseen jäseniä. Kuvassa vasemmalta Aleksi Hernesniemi, Osmo Kokko, Jari RonkainenAnssi JoutsenlahtiMarke Tuominen ja Terhi Kiemunki. Kuvaan mahtui myös Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten puoluevaltuusto valitsi Helsingissä eduskunnan pikkuparlamentissa puoluehallitukseen jäseniä. Kuvassa vasemmalta Aleksi Hernesniemi, Osmo Kokko, Jari Ronkainen, Anssi Joutsenlahti, Marke Tuominen ja Terhi Kiemunki. Kuvaan mahtui myös Perussuomalainen-lehden päätoimittaja ja taitava kuvaaja Matias Turkkila.

Suomi vahvistaa puolustustaan

Perussinimultaiset hallitusneuvottelut Smolnassa jatkuvat. Olin mukana ulko- ja turvallisuuspolitiikka -ryhmässä, joka yhtenä ensimmäisistä sai työnsä valmiiksi.

Työ Keskustan arkkityyppien Seppo Kääriäisen ja Timo Laanisen sekä Kokoomuksen konkarien Ilkka Kanervan ja Ben Zyskowiczin kanssa sujui hyvässä hengessä, niin kuin tavataan sanoa ja totta niin. Perussuomalaisista kanssani neuvottelemassa oli ulkopolitiikan eksperttimme Maria Lohela. Saimme strategiseen paperiimme kelpo kirjaukset ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Tästä on hyvä jatkaa.

Toisin kuin edellinen hallitus, Sipilän tuleva hallitus aikoo vahvistaa maamme puolustuskykyä. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta puolustusmäärärahoja tullaan korottamaan parlamentaarisen selvitysryhmän raportin mukaisesti. Myös meri- ja ilmavoimien tulevat suurhankkeet on asianmukaisesti huomioitu.

Etukäteen ehkä eniten keskustelua julkisuudessa herätti hallitusohjelman Nato-linjaus. Se toteaa olemassa olevan tilanteen: Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä tullaan arvioimaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.

Suomen puolustuksen ydin perustuu jatkossakin yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lisäksi tulevalla hallituskaudella laaditaan puolustusselonteko, jossa määritellään puolustuspoliittiset linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle.

Kaikki edellä oleva ja paljon muuta on linjassa Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman ja neuvottelutavoitteiden kanssa. Sen sijaan emme neuvotteluissa valitettavasti saaneet läpi tavoitettamme selvittää Suomen eroa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Tähän ei löytynyt yhteistä poliittista tahtoa Keskustan eikä Kokoomuksen kanssa. Tähän on alistuminen monipuoluedemokratiassa, jossa yhden puolueen ohjelma ani harvoin sellaisenaan siirtyy hallitusohjelmaan.

Miinatappiosta huolimatta on kuitenkin hyvä vielä alleviivata strategisesta paperistamme huokuvaa vahvaa suomalaista puolustustahtoa – esimerkiksi kirjausta siitä, että Sipilän tuleva hallitus aikoo huolehtia puolustuksen uskottavuudesta kaikissa olosuhteissa. ”Suomi ylläpitää laaja-alaisesti keskeisiin sotilaallisiin suorituskykyihin liittyvää kansallista teknologista osaamista sekä riittävää huoltovarmuutta ja puolustusteollisuutta.”

Tällä vaalikaudella Suomi tulee päättäväisesti vahvistamaan asemaansa heikentyneessä kansainvälisessä turvallisuustilanteessa.

Meri- ja ilmavoimien suurhankinnoista

Puolustusvoimien tulevat suurhankinnat puhuttavat. Merivoimien vanhentuvia taistelualuksia korvaavan Laivue 2020 -hankkeen toteuttamisen lisäksi tulee löytää ratkaisu Ilmavoimille, jonka Hornetit vanhenevat asteittain vuosina 2025-2030. Kommentoin asiaa MTV:lle.

Lännen Medialle antamassani haastattelussa spekuloin, että Hornetien seuraajaksi ei välttämättä tarvitse hankkia vastaavaa määrää uusinta konetyyppiä. Ilmapuolustuksemme voi olla yhdistelmä kahtakin konetyyppiä sekä muuta teknologiaa, kuten lennokkeja ja ohjuksia.

Kaikki on vielä auki. Suurhankkeiden rahoitukseen tulee joka tapauksessa löytää luovia ratkaisuja.

Hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittisesta osiosta kerrotaan julkisuuteen tänään. Palaan aiheeseen tarkemmin.

Pakkoruotsin tilalle ei pakkovenäjää

Helsingin yliopiston valtio-opin professori Jan Sundberg, joka vuoden 2011 eduskuntavaalien aikoihin sai kansainvälistäkin julkisuutta kirjoiteltuaan Perussuomalaisten vaaliohjelman kuvitteellisista yhtäläisyyksistä natsien rotupuhtausideologioihin, on nyt kunnostautunut antamalla norjalaiselle Aftenposten-lehdelle haastattelun liittyen tulevan hallituksen kielipolitiikkaan. Sundberg pelkää, että suomalaislapset Perussuomalaisten hallitukseen pääsemisen myötä joutuvat opiskelemaan pakkovenäjää.

Sundbergille ja muille huolestuneille tiedoksi, että Perussuomalaiset ei ole ajamassa pakkoruotsin tilalle pakkovenäjää. Kannatamme kielten opiskelussa valinnaisuutta ja kunnioitamme edellisen eduskunnan päätöstä, joka pohjautuu kokoomuksen kansanedustajien Pauli Kiurun ja Sanna Lauslahden seuraavaan lausumaan:

”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.”

Eduskunta hyväksyi em. lausuman kuluvan vuoden maaliskuussa. Kysymys on siis alueellisista kokeiluista, eikä pakkoruotsin tilalle tulevaa kieltä ole määritelty. Tältä pohjalta tullaan asiasta keskustelemaan parhaillaan käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.

Jk. Professori Sundberg jatkaa aiheesta myös Iso-Britannian mediassa.

 

Hallitusneuvottelut alkavat

Eilen tapahtui poliittista historiaa, kun hallitustunnustelija Juha Sipilä ilmoitti Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen aloittavan hallitusneuvottelut. RKP jäi ulkopuolelle. Neuvottelut alkavat tänään valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Lähiviikot tulevat siten kulumaan neuvotteluiden merkeissä. Uusi hallitus on tarkoitus saada pystyyn toukokuun aikana.
Eilen tapahtui poliittista historiaa, kun hallitustunnustelija Juha Sipilä ilmoitti Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen aloittavan hallitusneuvottelut. RKP jäi ulkopuolelle. Neuvottelut alkavat tänään valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Lähiviikot tulevat siten kulumaan neuvotteluiden merkeissä. Uusi hallitus on tarkoitus saada pystyyn toukokuun aikana.

Arvopolitiikkaa asialinjalla

%d bloggers like this: