Puolustusta kehitetään teoilla

Valtioneuvoston puolustusselonteko annettiin eduskunnalle tämän vuoden helmikuussa. Eduskunta käsitteli selontekoa perusteellisesti ja sai käsittelyn päätökseen juhannuksen alla. Nyt on selonteon toimeenpanon aika.

Puolustuksemme perusteita ei tarvitse muuttaa, vaikka kansain­välinen turvallisuustilanne on kiristynyt. Puolustusselonteon lähtökohtana onkin, ettemme tarvitse puolustuspoliittista u-käännöstä. Jatkamme puolustuskykymme kehittämistä ja meille hyödyllistä kansainvälistä puolustusyhteistyötä.

Puolustuksen kehittämisen aikajänne on noin 40 vuotta: katsotaan kymmenen vuotta tulevaisuuteen ja otetaan huomioon 30 edellisen vuoden aikana puolustuksen kehittämiseksi tehty työ. Nykyistä puolustuskykyämme on rakennettu 1990-luvulta alkaen.

Jos sotilaallinen kriisi puhkeaa, Suomi torjuu uhat niillä puolustusvoimilla, jotka meillä on nyt. Parhaillaan piirustuspöydällä olevilla suunnitelmilla ja tulevilla hankintaohjelmilla ei vastata nykyisiin uhkiin. Tämän vuoksi puolustuksen kehittämisessä ei voida pitää välivuosia tai ”strategisia taukoja”.

Suomea ei puolusteta selonteoilla. Selonteot pitää panna toimeen määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Jotta puolustuskykymme pystyisi tulevaisuudessakin vastaamaan erilaisiin uhkiin, Suomi kohdistaa lisää varoja puolustukseen.

Yksi puolustusselonteon keskeisistä linjauksista on puolustuksemme valmiuden parantaminen. Tämä työ on ollut käynnissä jo muutaman vuoden. Ensi vuodesta lähtien puolustusvalmiuteen osoitetaan lisä­rahaa, koska todellinen valmius maksaa. Kalustoa pidetään aiempaa paremmassa kunnossa, henkilöstö on aiempaa helpommin ja nopeammin tavoitettavissa ja koulutus on monipuolisempaa kuin ennen.

Myös reserviläiset ja varusmiehet osallistuvat Puolustusvoimien valmiuden parantamiseen. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa reserviläisten nopean kutsumisen palvelukseen valmiudellisista syistä, ja varusmiesten valmiusyksikkökoulutus on jo hyvässä vauhdissa. Myös ­vapaaehtoista maanpuolustustyötä ke­hitetään. Tavoitteena on etenkin paikallispuolustuksen vahvistaminen. Kaikessa toiminnassa sovelletaan uusia kustannustehokkaita toimintatapoja.

Puolustusselonteossa linjataan myös puolustusmateriaalien kehittämistä. Panostuksemme uuden sotamateriaalin hankintaan ovat ­olleet liian pieniä jo vuosien ajan. ­Tätä selittävät muun muassa maamme tiukka taloudellinen tilanne ­sekä turvallisuusympäristön vuoteen 2014 saakka jatkunut suotuisa kehitys.

Tämän vuosikymmenen alussa tehdyt puolustusmenoleikkaukset osuivat erittäin kipeästi materiaalihankintoihin. Nyt suunta on kääntynyt.

Puolustusvoimien materiaalimäärärahoja lisätään asteittain. Vuonna 2020 käytämme materiaalihankintoihin 150 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2015. Tänä ­vuonna investoimme materiaaliin 80 miljoonaa ja ­ensi vuonna 110 miljoonaa euroa enemmän kuin kolme vuotta sitten.

Näillä lisäresursseilla paikataan puolustuskykyymme syntyneitä vajeita. Luomme Itämeren alueelle ­vakautta kyvyllämme puolustaa omaa aluettamme ja kansalai­siamme.

Kyberpuolustusta kehitetään ripeästi. Myös Merivoimien ja Ilmavoimien strategiset hankkeet ovat käynnissä. Nämä alus- ja hävittäjähankinnat ovat Suomen sotilaallisen puolustuksen kannalta elintärkeitä.

Varusmieskoulutuksessa nyky­aikaisten opetusmenetelmien käyttöä lisätään ja yhteydenpitoa ase­velvollisiin parannetaan. Puolustusvoimat pyrkii tavoittamaan ase­velvolliset nykyistä tehokkaammin ennen kutsuntoja ja varusmies­palveluksen aloittamista. Näin vähennetään palveluksen keskeyttämistä ja edistetään monien nuorten mahdollisuuksia suorittaa palvelus kerralla loppuun.

Puolustusvoimien henkilöstön määrä ei enää vähene nykyisestä noin 12 000:sta. Määrä säilytetään nykytasollaan. Lisäksi virkojen ja työsuhteiden täyttöasteet pidetään mahdollisimman korkealla.

Paljon on tekeillä, ja niin pitää ollakin. Puolustusta kehitetään teoilla – ei julistuksilla.

Julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksena 22.9.2017.

 

Aurora-harjoitukseen tutustumassa

Kuva: Puolustusministeriö

Olin työvierailulla Ruotsissa 19.-20.9.2017 puolustusministeri Peter Hultqvistin kutsumana. Vierailun ohjelmaan kuului kahdenvälisten neuvotteluiden lisäksi tutustumista Ruotsin Aurora 2017 -harjoitukseen Gotlannissa.

Aurora 2017 -harjoitus on Ruotsin puolustusvoimien pääsotaharjoitus, johon osallistuu Ruotsille tärkeitä kumppanimaita, mukaan lukien Suomi. Meidän osaltamme harjoituksen tavoitteena on kehittää Suomen ja Ruotsin välistä sekä kansainvälistä sotilaallista yhteistoimintaa. Lisäksi pyrkimyksenä on kehittää suomalaisten osaamista monikansallisessa ympäristössä kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi.

Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, voitaisiinko myös Suomessa järjestää samantapainen kansainvälinen sotaharjoitus. Iltalehdelle antamassani haastattelussa  totesin, että prosessi on liikkeellä ja aiheesta keskustellaan vielä eri instansseissa.

Mikäli kansainvälinen harjoitus päätettäisiin järjestää, se vaatisi pitkäjänteistä suunnittelutyötä ja yhteydenottoja kumppanimaihin – samalla tavalla kuin Ruotsin Aurora-harjoitus on syntynyt. Käytännössä järjestelyt veisivät ainakin pari vuotta.

Lisää tietoa Aurora-harjoituksesta Puolustusvoimien julkaisemalla videolla:

https://youtu.be/_EfMvlRMazk?list=PLD2166C2C898428E4

Keskustelua puolustusbudjetista

Eduskunta käsitteli 22.9. vuoden 2018 talousarvioesitystä puolustusministeriön hallinnonalan osalta. Täysistunnossa pitämässäni esittelypuheenvuorossa kerroin talousarvioesityksen noudattavan puolustusselonteon linjauksia.

Puolustusministeriön pääluokka sisältää määrärahoja vajaa 2,9 miljardia euroa, josta on kehykseen kuuluvia menoja 2,5 miljardia euroa ja loput kehyksen ulkopuolisia arvonlisäveromenoja.

Talousarvioesitys sisältää viime kevään julkisen talouden suunnitelmassa sovitun 50 miljoonan euron lisäyksen turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen. Puolustusselonteon mukaisesti erityisesti Maavoimien valmiutta parannetaan.

Varusmiesten maastovuorokausien määrä ja reservin kertausharjoitusten määrä pidetään kuluvan vuoden tasolla, samaten lentotuntien ja alusvuorokausien määrä säilyy nykyisellään. Sopimussotilaiden palkkaamiseen kohdennetaan 2 miljoonan euron lisäys.

Voimavaroja suunnataan Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Talousarvioesitys sisältää hallitusohjelmassa mainitun määrärahalisäyksen materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen, joka kasvaa kuluvalle vuodelle myönnetystä 80 miljoonasta eurosta 110 miljoonaan euroon tulevana vuonna. Hallitusohjelman ja julkisen talouden suunnitelman mukaan tämä lisäys tulee edelleen kasvamaan asteittain siten, että vuonna 2019 se on 130 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 se on 150 miljoonaa euroa lähtötilanteeseen nähden. Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista käytetään noin 941 miljoonaa euroa eli 39 prosenttia materiaaliseen valmiuteen, mikä on enemmän kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä.

Täysistunnossa käydyssä keskustelussa nousivat esille mm. Suomen osallistuminen kansainväliseen harjoitustoimintaan, suunnitelmat kansainvälisten yhteistoimintaharjoitusten järjestämisestä Suomessa, sukupuolten välinen tasa-arvo kutsuntoihin liittyen sekä vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevä selvitystyö.

Keskustelu on kokonaisuudessaan luettavissa eduskunnan sivuilla.

Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Pidin 18.9.2017 puheen 222. maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä. Puheessani tarkastelin kesällä hyväksytyn, Suomen historian ensimmäisen puolustusselonteon toimeenpanoa sekä puolustusyhteistyötä.

Turvallisuusympäristömme on muuttunut, ei vähiten Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan johdosta. Suomen puolustus on sopeutettava muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Tähän on hyvä pohja, sillä Suomi ei viime vuosikymmenellä lähtenyt mukaan yleiseurooppalaiseen ”kriisinhallintahypetykseen”. Ylläpidimme epämuodikkaasti, mutta määrätietoisesti kansallista puolustustamme asevelvollisuuden ja aluepuolustuksen kohdalta.

Turvallisuusympäristön muuttuessa myös valmiuteen on panostettava, ja näin on Puolustusvoimat tehnyt kuluneen kahden vuoden aikana. Esimerkkinä mainittakoon valmiusyksiköt, jotka on rakennettu nopeasti kehittyvien uhkien torjuntaan. Koska ilman resursseja ei ole valmiutta, on Puolustusvoimien toimintamenoihin lisätty julkisen talouden suunnitelmassa 50 miljoonaa euroa vuosittain valmiuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Pääosa lisämäärärahoista suunnataan kaluston kunnossapitoon ja valmiusharjoituksiin.

Sivusin puheessani myös strategisia suorituskykyhankkeita. Sekä Laivue 2020-hanke että Hornettien korvaajahanke, HX-hanke, ovat elintärkeitä puolustuksemme kannalta. Hankkeiden valmistelua jatketaan suunnitellussa aikataulussa ja alusten suunnittelutyö on jo käynnissä. Molemmat hankkeet on jo sisällytetty budjettikehyksiin.

Puheeni lopuksi käsittelin kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Sen avulla vahvistamme puolustuskykyämme, parannamme uhkien ennaltaehkäisykykyä sekä edesautamme poliittisen ja sotilaallisen avun saamista. Puolustusyhteistyö ei kuitenkaan tuo puolustusliiton jäsenyyteen kuuluvia turvatakuita. Kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä on huomattava, että sitä ei tehdä kanssamme sinisten silmiemme tähden: Niin kauan kuin meillä on annettavaa yhteiseen pöytään ja olemme ennemmin turvallisuuden tuottaja kuin kuluttaja, halutaan yhteistyötä kanssamme tehdä.

Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.defmin.fi/puheet

Saksanniemen Järjestyslipuston 100-vuotismuistotilaisuudessa

Pidin 17.9.2017 juhlapuheen Saksanniemen Järjestyslipuston perustamisen 100-vuotisjuhlatilaisuudessa kulttuuritalo Grandissa Porvoossa. Käsittelin puheessani Saksanniemen kahakkaa sekä syyskuun 1917 alussa perustetun Saksanniemen Järjestyslipuston vaiheita.

Saksanniemen Järjestyslipusto oli tarkoitettu nimensä mukaisesti järjestyksen ylläpitoon. Sitä voi luonnehtia aikansa poliisikouluksi, missä alkoi heti perustamisen jälkeen ankara koulutus. Lipustolla oli oma merkityksensä itsenäistyvälle Suomelle. Saksanniemen perintö siirtyi suomalaiseen ratsuväkeen, kun Järjestyslipustosta muodostettiin vapaussodan alettua Uudenmaan rakuunarykmentti.

Käsittelin puheessani myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisnäkymiä. Turvallisuusympäristömme muutoksen johdosta myös vapaaehtoista maanpuolustusta kannattaa kanavoida yhä tiiviimmäksi osaksi kokonaismaanpuolustusta. Eduskunnan kesäkuussa hyväksymässä valtioneuvoston puolustusselonteossa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiselle asetetaan suuria odotuksia. Päämääränämme on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa niin paikallispuolustuksessa kuin virka-aputehtävissä.

Juhlapuhe on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.defmin.fi/puheet

Tilaisuudesta uutisoi Uusimaa-lehti.

Arvopolitiikkaa asialinjalla