Kokoonnuimme Pirkanmaalla

WP_20160820_12_07_51_Pro pakattu

Perussuomalaisten ministeriryhmä kokoontui kesäkokoukseensa 19.-20. elokuuta Pirkanmaalla. Kokouksen pääpaino oli valtion ensi vuoden budjetissa ja kuun taitteen budjettiriihessä. Ryhmä oli lisäksi kansalaisten tavattavissa Parkanossa, Tampereella, Kangasalla ja Valkeakoskella.

Valtionvarainministeriön budjettiehdotus luo lähtökohdat, mutta työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on saatava lisää toimenpiteitä.

Budjetissa on merkittäviä panostuksia työllisyyteen: esimerkiksi se, että valtion maksama osuus työttömyysturvasta voidaan käyttää palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen. Tämä mahdollistaa yli 10 000 työttömän tukemisen. Kuitenkin lisää toimia ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tarvitaan, sillä vaikka työttömyys kääntyi kesän aikana pieneen laskuun, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti.

Pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole valitettavasti olemassa kaiken hoitavaa ratkaisua, mutta yksi varteenotettava keino on päästää jo vuosia työttömänä olleet yli 60-vuotiaat kertaratkaisulla eläkkeelle. On turha roikottaa kortistossa henkilöitä, jotka ei syytä tai toisesta valitettavasti enää pääse työmarkkinoihin kiinni. Tämä ”Lex Lindström” olisi heille kunniakas ratkaisu ja myös vapauttaisi resursseja muiden työttömien palveluun.

Päivähoitomaksujen korotusten peruminen on ollut viime aikoina laajasti esillä. Perussuomalaisten tavoite ei ole maksujen korottaminen, mutta hallitusohjelmassa on sovittu tietty kokonaisuus. Olemme kuitenkin valmiita rahoittamaan päivähoitomaksujen noston perumisen pääomaveron ylimmän luokan korotuksella.

Keskustelimme myös EU:n päästöesityksestä. Kuukausi sitten julkaistu komission ei-päästökauppasektorin taakanjakoehdotus ei voi hallitukselle käydä, sillä se on räikeästi hallitusohjelman vastainen. Ehdotettu taakanjako nostaisi merkittävästi suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja näkyisi autoilijalle bensapumpulla. Hallituksen on nyt ilmoitettava tiukka neuvottelukanta, sillä ehdotuksen hyväksyminen maksaisi merkittävästi teollisuuden työpaikkoja.

Sotilaspoikien Perinneliitto 25 vuotta

2016-08-19 14.37.52_resized(1)

Pidin 19. elokuuta juhlapuheen Sotilaspoikien Perinneliiton 25-vuotisjuhlassa Lahdessa. Puheessani korostin isänmaan kunnioitusta ja maanpuolustustahtoa arvoina, joiden varaan Suomen puolustus nojaa vielä tänäkin päivänä.

Eräs olennainen maanpuolustustahtoa ylläpitävä tekijä on puolustusratkaisumme kulmakivi, yleinen asevelvollisuus. Sen lisäksi, että asevelvollisuus on käytännössä ainoa mahdollinen tapa järjestää kustannustehokkaasti Suomen kokoisen laajan mutta vähäväkisen maan puolustus, se takaa maanpuolustuksen säilymisen koko kansan asiana.

Nostin puheessani esille sotilaspoikien, pikkulottien ja yleensä koko yhteiskunnan osallistumisen sotaponnisteluihin. Sotilaspoikajärjestöllä oli myös laajempi merkitys: Pohjimmiltaan sotilaspoikatoiminta oli kasvatuksellista nuorisotyötä, jossa lapsia ja varhaisnuoria opetettiin isänmaallisuuteen, vastuunkantoon ja kristillisyyden kunnioittamiseen. Sotilaspoikajärjestö rakensi suomalaista kansakokonaisuutta.

Kiitos Sotilaspoikien Perinneliitolle arvokkaasta työstä vuosien varrella ja menestystä tuleville vuosille!

Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.defmin.fi/puheet.

Eroon sirpaleoperaatioista

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on jatkanut aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Esimerkiksi YK:n operaatioissa olemme tällä hetkellä Euroopan kuudenneksi suurin joukkoja tarjoava maa. Talouden realiteetit ja maanpuolustuksen etu kuitenkin pakottavat meidät entistä kriittisemmin tarkastelemaan osallistumistamme eri operaatioihin.

Samanaikaisesti on vuosien saatossa kriisinhallintaosallistumisemme pirstoutunut useisiin pieniin operaatioihin, joista Suomelle koituva hyöty jää verraten vähäiseksi.

Hallitus onkin määrätietoisesti keskittänyt rajallisia resursseja sirpaleoperaatioiden sijaan sellaisiin operaatioihin, joiden vaikuttavuus kohdealueen turvallisuuteen ja toisaalta maanpuolustuksen kehittämiseen on paras mahdollinen.

Tasavallan presidentti päätti 12. elokuuta Suomen osallistumisen päättämisestä EUNAVFOR Atalanta- ja UNMOGIP-operaatioissa. Atalanta päättyy Suomen osalta vuoden loppuun mennessä. Operaatiossa pyrittiin turvaamaan Somalian ruokahuoltoa ja hillitsemään merirosvousta, mutta sen hyödyllisyydestä on Suomessakin kiistelty.

Suomalaiset sotilastarkkailijat lähtevät puolestaan Pakistanin ja Intian välistä tulitaukoa Kashmirissa valvoneesta UNMOGIPista 1.3. 2017 mennessä.

Näissä operaatioissa on palvellut yhteensä yli 400 suomalaista sotilasta. Kashmirissa olemme olleet jo vuodesta 1961.

Säästyvät resurssit suunnataan puolustuksen kannalta vaikuttavampaan toimintaan.

Tällä hetkellä tärkein kriisinhallintaoperaatiomme on Libanonissa YK:n johtama UNIFIL. Suomalaisia sotilaita on operaatiossa yli 300.

UNIFIL kehittää kotimaan puolustukseen tarvittavia kykyjä erityisesti antamalla kokemusta työskentelystä vaativassa operaatioympäristössä. Operaatioon liittyvä suunnittelu ja valmistelu kouluttavat joukkoa suoraan sen kansallisen puolustuksen tehtäviin.

Ruotsin hävittäjäpäätöksellä ei vaikutusta Suomeen

Ruotsi on vähentämässä merkittävästi hävittäjiensä määrää. Maa aikoo korvata 96 nykyistä Jas Gripen -hävittäjää 60:lla uudella Gripenillä.

Suomen ratkaisuihin tällä ei ole vaikutusta: jokainen maa määrittelee itse sille parhaimmin soveltuvat suorituskyvyt eikä toisten esimerkkejä voi seurata. Suomen tulevat hävittäjäpäätökset tehdään Suomen puolustuskyvyn tarpeiden mukaisesti. Ruotsi on tehnyt omat päätöksensä omista lähtökohdistaan.

Ruotsalaishävittäjien määrän vähenemisellä ei nähdäkseni ole vaikutusta harjoitus- ja muuhun yhteistyöhön Suomen kanssa. Ruotsin hävittäjien lukumäärä vaikuttaa ensisijaisesti Ruotsin omaan puolustukseen ja sen vaikutuksen arviointi kuuluu Ruotsin hallitukselle.

Suomen ilmapuolustuksen tarpeet on kattavasti esitetty Puolustusministeriön johdolla tehdyssä esiselvityksessä Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta. Seuraavaksi asiaa käsitellään vuoden loppupuolella valmistuvassa puolustusselonteossa, jossa määritetään myös puolustusvoimien kehittämistarpeet ensi vuosikymmenille.

Aiheesta lisää Keskisuomalaiselle antamassani haastattelussa.

Arvopolitiikkaa asialinjalla