Puolustusvoimat parhaimmassa valmiudessa sitten kylmän sodan

Pidin puheen 228. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä tänään. Puheessani tarkastelin puolustusvoimien toiminnallista kehittämistä, kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja siihen liittyvää harjoitustoimintaa.

Totesin, että Puolustusvoimat ovat nyt parhaimmassa valmiudessa sitten kylmän sodan päättymisen. Sen ovat lopuillaan olevan hallituskauden lukuisat lainsäädäntöhankkeet, taloudelliset lisäresurssit sekä Puolustusvoimien toiminnallinen kehittäminen mahdollistaneet.

Nopeasti käyttöön saatavien valmiusjoukkojen lisäksi olemme kohentaneet koko maan kattavaa paikallispuolustusta kasvattamalla sodan ajan vahvuutta sekä kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustusta. Strategisilla hankkeilla, Laivue 2020 ja HX, tähtäämme puolustusvoimien toimintakyvyn täysimääräiseen säilyttämiseen myös tulevaisuudessa. Puolustuksen kehittäminen on pitkäjänteisyyttä edellyttävä kestävyyslaji.

Tällä kuluvalla hallituskaudella puolustusta on kehitetty aktiivisesti myös kansainvälisen puolustusyhteistyön kannalta. Ruotsilla on kahdenvälisessä yhteistyössämme erityisasema, eikä maidemme välisen puolustusyhteistyön syventämiselle aseteta ennakkoon rajoitteita. Suomi on lisäksi liittynyt Saksan, Ison-Britannian ja Ranskan muodostamiin kehysvaltiokokonaisuuksiin.
Huomautin kuitenkin, että kansainvälistä yhteistyötä tehtäessä kansallisen puolustuksen edut ovat aina etusijalla. Puolustusyhteistyössä, kuten siihen liittyvässä harjoittelussa, Suomi päättää aina itse osallistumisensa tarpeet ja sisällöt.

Puheen voi lukea kokonaisuudessaan täältä: www.defmin.fi/puheet

Sotilaskurinpitomenettelyä voidaan yhä kehittää

Puolustusvoimien vapaaehtoiseen harjoitukseen liittyvien syytteiden tultua julki on hyvä hieman avata myös ns. sotilaskurinpitojärjestelmää, koska se on harvalla varusmiespalvelusta suorittamattomalle siviilille tuttu.

Sen tarkoituksena on varmistaa matalampi kynnys puuttua sotilaiden epäasialliseen käyttäytymiseen, koska sodan aikana on voitava luottaa joukkojen toiminnan kurinalaisuuteen. Perusta sille on luotava jo rauhan ajan koulutuksessa.

Varusmiehiä ja henkilökuntaa koskevat samat vaatimukset.  Puolustusvoimien sisällä esitutkintatoimivalta on pienemmissä jutuissa joukko-osastoilla ja vaativammissa esitutkinnoissa pääesikunnalla. Vakavimmat jutut siirretään poliisille. Toimintaa säätelee esitutkintalain lisäksi laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa.

Esitutkintojen määrät ovat olleet jo useamman vuoden nousussa. Kyse on toiminnan tehostumisesta, mutta myös siitä, että kynnys puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen niin Puolustusvoimissa kuin muuallakin yhteiskunnassa on laskenut.

Tutkintaa hoitaa korkeimpiin upseereihin kohdistuvissa jutuissa ja vakavimmissa rikosepäilyissä aina pääesikunnan oikeudellinen osasto. Se on suorittanut nyt myös julkisuudessa olleiden Karjalan lennoston komentajaa ja ilmavoimien komentajaa koskevat esitutkinnat. Sen johto ja tutkinnanjohtajat sekä poliisitaustaiset tutkijat ovat siviilivirkamiehiä eivätkä sotilaskäskyjärjestelmän piirissä. Tämän on katsottu osaltaan takaavan entistä paremmin järjestelmän toimivuuden.

Jos tutkinnan puolueettomuus tai rikoksen vakavuus sitä edellyttää, on esitutkinta siirrettävä kokonaan poliisille. Aivan ylimpään johtoon liittyen on toimivalta syyttäjällä ja poliisilla. Tehtävä voidaan muutenkin siirtää tarvittaessa poliisille ja sillä on myös erityisestä syystä oikeus oma-aloitteisesti ottaa asia tutkittavakseen.

Pääesikunnan esitutkintatehtävää hoitavilla virkamiehillä on ilmoittamisvelvollisuus poliisille. Syyttäjä saa myös sotilasesimiehen eli ns. kurinpitoesimiehen ohella määrätä esitutkinnan toimitettavaksi. Näillä seikoilla pyritään varmistamaan, että Puolustusvoimien sotilaskurinpitojärjestelmällä ja siihen liittyvällä esitutkinnalla ei vaaranneta puolueettomuutta eikä poliisin tai syyttäjän yleistoimivaltaa rikosasioissa.

Puolustusvoimien ja poliisin välinen yhteistyö toimii. Samoin Puolustusvoimien ja syyttäjien.  Silti nyt esiin tullut viivästys joukko-osaston komentajaan liittyvän esitutkinnan käynnistymisessä antaa aihetta vakavasti miettiä voitaisiinko lakia muuttaa siten, että sotilasesimiesten lisäksi esitutkintojen käynnistämistoimivalta annettaisiin pääesikunnan oikeudellisen osaston tutkinnanjohtajille.

Lemmenjoen harjoitukseen liittyen kysymyksiä ovat julkisuudessa herättäneet erityisesti väitetty alkoholin käyttö ja tiedot harjoituksen sisällöstä, jotka viittaavat mielestäni enemmän entisaikojen suhdetoiminnan luonteiseen tapaamiseen kuin Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin. Tästä johtuen katson tarpeelliseksi vielä selvittää tarkemmin Puolustusvoimien vapaaehtoisten harjoitusten sisältöä.

Kirjoitus on julkaistu puolustusministeriön nettisivuilla 16.1.2019. 

Sälenin turvallisuuskonferenssin terveisiä

Osallistuin maanantaina Ruotsin Sälenissä jo perinteiseksi muodostuneeseen turvallisuuskonferenssiin yhdessä pohjoismaisten puolustusministerikollegoiden kanssa. Ehdotin, että Suomen, Ruotsin ja Norjan maavoimat alkavat harjoitella pohjoisessa säännöllisesti yhdessä samaan tapaan kuin jo ilmavoimat nykyisin tekevät (ns. cross border training). Ehdotus sai ilokseni positiivisen vastaanoton. Etenkin Ruotsi tarttui ajatukseen. Konkretiaa esityksestä tulee toivon mukaan jo pian.

Myös muut pohjoismaiset puolustusministerit alleviivasivat yhteistyön merkitystä ja halua tiivistää sitä entisestään. NORDEFCO, pohjoismainen puolustusyhteistyö, sai marraskuussa uuden, vuoteen 2025 ulottuvan vision, jonka mukaan yhteistyötä tullaan kehittämään myös kriisiaikojen tarpeita vastaavaksi. Osa tätä tiivistyvää pohjoismaista puolustusyhteistyötä on kehittyvä harjoittelu yhdessä.

Koko puheeni voit lukea englanniksi täältä.

Helsingin Sanomien juttu aiheesta.
Karjalaisen juttu.

Tahto on Suomen turva

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) marraskuisessa kyselyssä kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, on suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen varsin korkealla. Tätä tukee korkea henkilökohtainen maanpuolustustahto.

Kuitenkin laskua edellisvuoteen oli eikä maanpuolustustahto ole tilastojen mukaan ollut yhtä alhaalla viimeiseen 30 vuoteen. Suurin lasku on tapahtunut iältään alle 25-vuotiaiden sekä puolueista erityisesti vihreiden kannattajien keskuudessa. Pelkästään tästä yksittäisestä kyselystä ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta tulos on joka tapauksessa otettava vakavasti. Maanpuolustustahto on tärkeä asia koko kansakunnalle.

Tulosta sulatellessa on hyvä muistaa, että varusmiesten maanpuolustustahto on edelleen korkealla tasolla (nyt jo 4,2 – skaalan ollessa 1-5). Tämä ilmenee kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä. Varusmiehet ovat todellisia turvallisuuden tuottajia, joille meidän tulee olla kiitollisia. Jos heidän maanpuolustustahtonsa olisi laskussa, olisi syytä olla todella huolissaan.

Voi olla, että nuorten maanpuolustustahdon heikkenemiseen vaikuttaa se, että nykyään yhä use-ammalta nuorelta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan esimerkiksi isovanhempien kerto-musten kautta. Myös nuorisotutkimuksissa todettu arvojen sirpaloituminen on tosiasia.

On myös pantava merkille kyselyn aikana käyty keskustelu mediassa. Oli paljon löysää puhetta ja epärealistisia ajatuksia kansalaispalveluksesta. Asiasta, jonka tarvetta tai sisältöä ei ole missään osoitettu. Joillekin saattoi tulla harhakuvitelma jostain varusmiespalvelua helpommasta vaihtoeh-dosta suorittaa kansalaisvelvollisuutensa.

Valitettavasti kyselyt eivät tuota tietoa siitä, mitä syvempiä ajatuksia mielipiteiden takana on tai mistä vaihtelut eri vuosien tuloksissa johtuvat. Yksi selkeä toimenpide on selvittää lukujen tausta-tekijät. Puolustushallinnossa on tekeillä selvitys nuorten aikuisten, eli alle 35-vuotiaiden, näkemyk-sistä ja asenteista maanpuolustukseen. Sen tulokset saamme ensi vuoden alkupuolella.

Sen kuitenkin tiedämme, että maanpuolustustahdossa ei ole kyse kansalaisten suhteutumisesta Puolustusvoimat-nimiseen organisaatioon. Siinä on kyse siitä, kuinka legitiimiksi järjestelmämme nähdään ja kuinka voimakkaasti kansalaiset samaistuvat Suomi-nimiseen kansallisvaltioon. Eli kuinka puolustamisen arvoisena Suomi koetaan.

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 15.1.2019. 

Vihdoinkin vastatykistötutkia!

Tänään on hyvä päivä suomalaiselle tykistölle. Valtuutin nimittäin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen hankkimaan Puolustusvoimille vastatykistötutkia. Tutkajärjestelmät, järjestelmien koulutus ja varaosat tilataan israelilaiselta ELTA Systems -yhtiöltä.

Vastatykistötutka on vihollisen ampuvien tuliyksiköiden kuten tykkiasemien ja kranaatinheittimien sijainnin paljastava tutkajärjestelmä. Tutkan käyttö vaikeuttaa vihollisen toimintaa, sillä vastatykistötutka mahdollistaa nopeat vastaiskut sen tykistöön. Nopeiden vastaiskujen pelko pakottaa vihollisen siirtämään tykistöään rivakasti tuhotuksi tulemisen pelossa.

Tämä on sitä oppia, jota on saatu viimeaikaisista sodista, kuten Ukrainasta ja Syyriasta. Tämä on jatkoa tämän vaalikauden tavoitteelle, maavoimien määrätietoiselle kehittämiselle. K9 Moukari -panssarihaupitsit saavat nyt rinnalleen vastatykistötutkat täydentämään kenttätykistömme iskuvoimaa.

Hankittavat tutkat ovat moderneja monitoimitutkia, jotka soveltuvat vastatykistötoiminnan maalinosoituksen lisäksi samanaikaisesti myös tulenjohtoon ja ilmavalvontaan. Puolustusvoimat on kilpailuttanut hankinnan kansainvälisesti ja järjestelmä on testattu Suomessa keväällä 2018. ELTA Systemsin järjestelmä voitti vertailun ja täytti vaaditun suorituskyvyn parhaiten. Tässäkin hankinnassa menimme siis suorituskyky edellä.

Asian harrastajat muistanevat, että Suomessa on aikaisempaakin kokemusta vastatykistötutkista, sillä Puolustusvoimat hankki vuonna 1976 brittiläisen Cymbeline-järjestelmän, joka suorituskyvyltään vanhentuneena poistui käytöstä jo kymmenisen vuotta sitten. Järjestelmä oli parhaimmillaan lähinnä kranaatinheittimien paikantamisessa.

Tutkajärjestelmien toimitukset on suunniteltu vuodelle 2021, ja hankinnasta tehtävään sopimukseen sisältyvät myös optiot mahdollisille jatkohankinnoille. Järjestelmien huollosta ja ylläpidosta vastaavat Suomessa Millog Oy ja Telva Oy. Millog on Puolustusvoimien kunnossapidon strateginen kumppani ja Telva Oy ELTA Systemsin edustaja Suomessa.

Uudenvuodenpäivän vastaanotto 2019

Myös vuoden varrella tapaamani 11 sotiemme veteraania ja neljä lottaa pääsi paikalle.Kuva: Aatu Heikkonen / Ruotuväki.

Puolustusministerin uudenvuodenpäivän vastaanotto järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1947. Perinteen mukaisesti tilaisuuteen kutsutaan ministerin vuoden aikana tapaamia henkilöitä sekä puolustushallinnon yhteistyötahoja. Esimerkiksi viime vuonna kiersin paljon puolustusvoimien aluetoimistoja, varastoja ja muita toimipisteitä

Vastaanotolle kutsuttiin myös sotiemme veteraaneja ja lottia, maanpuolustusjärjestöjen edustajia, maan ylintä poliittista johtoa ja virkamieskuntaa sekä puolustusvoimien, talouselämän ja eri alojen järjestöjen edustajia.

Tapahtuma oli hieno päätös puolustusministeriön 100-vuotisjuhlavuodelle. Henkilökohtaisesti arvostan sen linnan juhlien edelle.

Arvopolitiikkaa asialinjalla