Suomi vastaa itse puolustuksestaan

Puolustusliitto Naton yhdysvaltalainen varapääsihteeri Alexander Vershbow kommentoi hiljattain Lännen Medialle Suomen pitkään jatkunutta Nato-yhteistyötä myönteiseen sävyyn ja antoi ymmärtää, että Suomi voisi saada kriisitilanteessa Natolta apua. Annoin aiheeseen liittyen haastattelun mm. Helsingin Sanomille.

Oman käsitykseni mukaan Vershbown lausunto on ennen kaikkea kohteliasta retoriikkaa, jota ei pidä ottaa liian vakavasti. On luonnollista, että hän on halunnut kommentoida Suomea myönteisessä hengessä: Suomi on ollut Naton rauhankumppani yli 20 vuotta ja olemme olleet kriisinhallintaoperaatioissa mukana. Nykyään olemme niin sanottu kehittyneempi kumppanimaa.

On syytä tehdä selvä ero viidennen artiklan turvatakuiden ja neljännen artiklan mukaisten konsultaatioiden välillä. Vain Nato-jäsenet voivat saada turvatakuut. Olennainen osa Naton turvatakuita on Naton yhteinen puolustussuunnittelu, ja siinä Suomi ei ole mukana. Me olemme sotilaallisesti liittoutumaton maa ja meillä on oma itsenäinen puolustus. En lähde arvuuttelemaan, mitä Nato-maiden apu ja konsultaatiot voisivat konkreettisesti olla – ei ole olemassa ennakkotapausta tilanteesta, jossa Nato-maat olisivat konsultoineet Natoon kuulumattoman maan avustamisesta.

Suomen kansallista puolustusta ei voi laskea kohteliaiden lausuntojen varaan. Kriisitilanteissa voimapolitiikka perinteisesti ottaa vallan ja kauniit puheet ja liittosopimukset voivat tällöin osoittautua tyhjiksi kirjaimiksi. Historian valossa voin todeta, että Suomi kyllä saa apua, jos siitä on hyötyä avunantajalle – olimme sitten liittoutuneita tai emme.

Kainuussa

Vierailin Kainuussa 23.-24.9.2016. Vierailun aikana tutustuin Kainuun prikaatiin ja Hoikka 2016 -harjoitukseen. Tapasin myös paikallisia ihmisiä toritilaisuuksissa Kajaanin Raatihuoneen torilla sekä Sotkamon torilla.

Kainuun prikaatissa perehdyin varuskunnan toimintaan ja joukko-osaston erityispiirteisiin. Lisäksi tutustuin varusmies- sekä reserviläiskoulutukseen ja tapasin henkilöstöryhmien edustajia.

Kainuun prikaatissa.
Kainuun prikaatissa kuuntelemassa palautetta partioammunnasta.
Hoikka16 erityisryhmien kurssi.
Hoikka 2016 -harjoitus on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Naisten Valmiusliiton yhteistyössä järjestämä varautumis- ja turvallisuusharjoitus, joka koostuu 11 kurssista. Siihen osallistuu yli 400 naista. Kuvassa erityisryhmien kurssi.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan kanssa Sotkamon torilla.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan kanssa Sotkamon torilla.

Kuvia Kiinasta

Tein 5.-9.9.2016 virallisen vierailun Kiinan kansantasavaltaan. Vierailua isännöi Kiinan puolustusministeri Wanquan Chang, jonka kanssa keskustelin muun muassa Suomen ja Kiinan välisestä yhteistyöstä sekä alueellisesta ja globaalista turvallisuustilanteesta. Lisäksi vierailin puolustushallinnon ja puolustushaarojen eri kohteissa.

Virallinen vastaanottoseremonia Kiinan puolustusministeriön pihalla.
Virallinen vastaanottoseremonia Kiinan puolustusministeriön pihalla.
Kunniakomppanian tarkastus puolustusministeri Wanquan Changin kanssa.
Kunniakomppanian tarkastus puolustusministeri Wanquan Changin kanssa.

Keskustelua puolustusbudjetista

Eduskunta käsitteli torstaina 22.9.2016 valtion talousarvion puolustusministeriön pääluokkaa. Pitämässäni esittelypuheenvuorossa totesin mm. seuraavaa:

Puolustusbudjettia laadittaessa on otettu huomioon parlamentaarisen selvitysryhmän vuonna 2014 esittämä määrärahalisäys, joka nousee kuluvalle vuodelle myönnetystä 50 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan euroon vuonna 2017. Voimassa olevissa valtiontalouden kehyksissä tämä Puolustusvoimien materialististen suorituskykypuutteiden korjaamiseen tarkoitettu lisäys kasvaa asteittain vuositasolla 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä mukaan lukien indeksikorotukset. Puolustushallinnon näkökulmasta kyse ei ole puolustusmäärärahojen tasokorotuksesta vaan aiemmin tehtyjen mittavien leikkausten osittaisesta kompensoimisesta.

Uutena tilausvahvuutena alkaa Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen vuonna 2017. Käynnistyvän kehittämisohjelman suurimmat hankkeet sisältävät muun muassa sotilastiedustelun tiedonhankinnan ja maalittamistuen sekä tutkavalvonnan kehittämishankkeita, elektronisen vaikuttamisen kykyjä kaikkien puolustushaarojen tarpeisiin sekä alueellisten joukkojen tulenkäytön, tulivoiman johtamisen, panssaritorjunnan ja liikkuvuuden kehittämistä. Voi sanoa, että tällä vaalikaudella on maavoimien vuoro, kun 2020-luvulla ovat edessä meri- ja ilmavoimien suuret strategiset hankinnat.

Kiistämätön tosiasia on, että useamman vuoden aikana tehdyt mittavat ja kumuloituvat Puolustusvoimien toimintamenomäärärahojen leikkaukset ovat Puolustusvoimissa ongelma ja ne vaikeuttavat toiminnan tason ylläpitämistä Puolustusvoimien tehtävien ja sodanajan joukkojen koulutusvaatimusten mukaisella tasolla. Tähän ongelmaan tullaan pureutumaan parhaillaan tekeillä olevassa puolustusselonteossa.

Lievästi pienenevistä toimintamenoista huolimatta Puolustusvoimien toimintavalmiutta ollaan kehittämässä käytettävissä olevien resurssien puitteissa toimintaympäristön edellyttämällä tavalla. Yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan. Koko palveluskelpoinen miespuolinen ikäluokka koulutetaan. Varusmiesten maastovuorokausien määrä ja reservin kertausharjoitusten määrä pyritään pitämään vuoden 2016 tasolla. Myös lentotuntien ja merivoimien alusvuorokausien määrä säilyy lähtökohtaisesti kuluvan vuoden tasolla.

Valtion talousarvion puolustusministeriön pääluokkaa koskeva keskustelu on kokonaisuudessaan luettavissa eduskunnan sivuilla.

Keskustelusta uutisoi mm. Verkkouutiset.

Gotlanti ja Ahvenanmaa

Ruotsi on päättänyt siirtää Gotlannin saarelle pysyvän yksikön, mikä on herättänyt Suomessa keskustelua liittyen Ahvenanmaan asemaan. Kommentoin aihetta Verkkouutisille.

Ahvenanmaa on Gotlannin tapaan tärkeä Itämeren hallinnan kannalta. Siksi Ahvenanmaan joutumista sotatoimien kohteeksi mahdollisessa konfliktitilanteessa ei voi sulkea pois. Saarten demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin.

Vaikka sotilaallisesti olisikin perusteltua arvioida uudestaan Ahvenanmaan asemaa, ei siihen olla tällä hetkellä puuttumassa. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta: Suomessa lähdetään siitä, että koko maata ja myös Ahvenanmaata kyetään puolustamaan. Puolustussuunnitelmissa on otettu huomioon Ahvenanmaan demilitarisointiin liittyvät sopimusvelvoitteet.

Jaan asiantuntijoiden käsityksen siitä, että Ruotsin päätöksen taustalla on Itämeren alueen turvallisuusympäristön viimeaikainen kehitys. Myös Suomi seuraa tilanteen kehittymistä tarkasti. En näe, että Suomeen kohdistuisi välitöntä uhkaa, mutta maanpuolustuksessa on varauduttava myös pahimpia kehityskulkuja varten.

Puolustusministerit koolla

Puolustusministeriössä saatiin 20.9.2016 napattua harvinainen ryhmäkuva, kun maamme puolustusministerin tehtävää hoitaneet henkilöt kokoontuivat yhteiseen tapaamiseen. Paikalta puuttuivat vain Seppo Kääriäinen ja Taisto Tähkämaa.

Takarivistä vasemmalta: Carl-Olaf Homén, Stefan Wallin, Jyri Häkämies Keskirivi: Ole Norrback, Juhani Saukkonen, Jan-Erik Enestam, Carl Haglund Eturivi: Elisabeth Rehn, Jussi Niinistö, Anneli Taina
Takarivissä vasemmalta: Carl-Olaf Homén (puolustusministerinä 1.10.1974-13.6.1975), Stefan Wallin (22.6.2011-5.7.2012), Jyri Häkämies (19.4.2007-22.6.2011)
Keskirivi: Ole Norrback (30.4.1987-13.6.1990), Juhani Saukkonen (19.2.1982-6.5.1983), Jan-Erik Enestam (2.1.1995-13.4.1995 ja 15.4.1999-17.4.2003), Carl Haglund (5.7.2012-29.5.2015). Eturivi: Elisabeth Rehn (13.6.1990-1.1.1995), Jussi Niinistö (29.5.2015-), Anneli Taina (13.4.1995-15.4.1999).

Arvopolitiikkaa asialinjalla