Eduskunnassa keskusteltiin eilen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Sain kolme puheenvuoroa, jotka seuraavat alla. Puolustusministeri Carl Haglundilta sain vastauksen Nato-optiota koskevaan kysymykseeni.
Pöytäkirja täysistuntokeskustelusta löytyy täältä.
Jussi Niinistö /ps: Arvoisa puhemies! Muutama sana puolustuspolitiikan käsitteistä osin edustajien Mustajärvi, Lapintie ja Puumalakin puheenvuoroihin liittyen.
Ensinnäkin puolueettomuus. Sen menetimme, kun liityimme Euroopan unioniin. Me olemme siis poliittisesti liittoutunut. Olemme myös olleet mukana EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroissa. Silti olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, joka kyllä harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa ja käy kriisinhallintasotaa Afganistanissa.
Maailma on muuttunut sitten kylmän sodan. Se on muuttunut kaikkine keskinäisriippuvuuksineen monimutkaisemmaksi, niin kuin edustaja Soini kertoi. Perinteistä puolueettomuutta tai täydellistä liittoutumattomuutta ei ehkä enää ole. Tämä on käsitykseni mukaan kyllä kirjattu ulkoasiainvaliokunnan mietintöön koko lailla todellisuutta vastaavalla tavalla, jos kohta kaikelle kansainväliselle verkottumiselle ei kannata liian suurta painoarvoa antaa. Meillä ei ole varaa toiveajatteluun, ja mitään turvatakuita Suomella ei ole.
Jussi Niinistö /ps: Arvoisa puhemies! Ministeri Haglundilta haluan kysyä Nato-optiosta. Selonteossa tai mietinnössä ei nimittäin ole yritetty vastaavien menneiden harjoitusten tapaan pyöritellä tätä Nato-optiota uuteen asentoon. Onko todellisuudessa olemassa mitään Nato-optiota, vai onko se vain suomalaisten mielikuvituksen tuotetta? Todellisuutta sen sijaan on, että Suomi on jo nyt Nato-yhteensopivampi kuin eräätkin uudet Nato-maat, tämä tiedoksi edustaja Lapintielle. Kyseessä on fakta, ei mielipide. Jos me nyt päätyisimme niin sanotusti hyvän sään aikana hakemaan Nato-jäsenyyttä, mitä en kannata, olisi se läpihuutojuttu. Myrskypilvien ollessa taivaalla tai talon palaessa, kuten edustaja Salolainen totesi, olisi tilanne kuitenkin toinen. Kriisin alla on turha kuitenkaan jäsenhakemusta lähettää. Nato-optiota ei ole, ja on vain tosiasioiden tunnustamista sanoa tämä ääneen, vai miten arvoisa puolustusministeri näkee tilanteen?
Puolustusministeri Carl Haglund: Sitten aivan viimeiseksi, arvoisa puhemies, tähän edustaja Niinistön Nato-optiokysymykseen. Mielestäni teidän analyysinne oli erittäin hyvä. Se Nato-optio on kyllä enemmän poliittinen kuin käytännön tasoinen. Siinä olitte myös ihan oikeassa, että ei siinä meidän Nato-jäsenyydessä nyt ole kysymys mistään yhteensopivuushaasteista tai vastaavista, vaan se Nato-optio on sataprosenttisesti poliittinen, niin kuin minä näen sen. Sinä päivänä, kun täällä on poliittinen enemmistö, joka sitä haluaa, niin sitten sitä haetaan ja luultavasti päästään mukaan. Ja jos ei haluta, niin sitten jatketaan tällä mallilla, mutta se edellyttää mielestäni sitä, että pannaan puolustuksen resurssiasiat kuntoon. Kiitänkin siitä laajasta tuesta siinä asiassa ja muutenkin hyvästä keskustelusta.
Jussi Niinistö /ps: Arvoisa puhemies! Suomen puolustusratkaisun tulevaisuudesta, koko maan puolustamisesta, yleisestä asevelvollisuudesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta äänestetään seuraavissa eduskuntavaaleissa. Uskottavan puolustuksen määrärahoista päätetään vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa.
Perussuomalaiset kannattavat puolustusvaliokunnan lausunnon ja ulkoasiainvaliokunnassa hieman vesittyneen mietinnön muotoilun mukaisesti puolustusmäärärahojen nostamista. Niitä on nostettava vähintäänkin puolustushallinnon esittämällä tavalla siten, että vuonna 2016 puolustusbudjettiin tulee noin 50 miljoonaa euroa lisää, ja siitä asteittain siten, että vuonna 2020 lisämäärärahan taso on noin 150 miljoonaa euroa plus indeksikorotukset. Tämä kuittaisi noin puolet nykyhallituksen tekemistä vastuuttomista leikkauksista ja antaisi uskoa varsinkin Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseen.
Arvoisa puhemies! Palaan vielä puheeni lopuksi ryhmäpuheenvuoroihin ja debattiin.
Henkilökohtaisesti minun on ollut vaikea ymmärtää sitä logiikkaa, joka saa eräät hallituksessakin vaikuttavat poliittiset voimat tekemään Suomen itsenäisen ja uskottavan puolustuksen vastaista myyräntyötään. Nämä voimat sanovat julkisesti vastustavansa Natoa, mutta samalla he haluavat, aina kun on mahdollista, rapauttaa Suomen itsenäistä puolustusta. Samaan aikaan kaiken maailman kriiseihin kyllä ollaan kuitenkin suomalaisia sotilaita lähettämässä, mutta oman maan puolustus ollaan valmiit jättämään mopen osalle.
Puhun punavihreistä voimista. Puhun etenkin kommunistien perinneyhdistyksestä, teillä on peiliin katsomisen paikka. Teillä on toistaiseksi valtaa, mutta teillä on myös vastuuta. Mitä teillä on Suomen nykyistä puolustusratkaisua vastaan? Mikä teillä on itsenäistä ja uskottavaa puolustuskykyä vastaan? Miksi te haluatte leikkauslinjallanne lietsoa kansalaisissa turvattomuutta ja nurinkurisella logiikallanne ehkä jopa nostattaa Naton kannatusta?