UTP-selonteko lähetekeskusteluun

Huomenna eduskunnassa on lähetekeskustelussa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Se antaa hyvän pohjan parhaillaan työn alla olevalle puolustusselonteolle.

UTP-selonteon keskeisiä huomioita on se, että turvallisuusympäristömme on muuttunut ja sotilaallisen voimankäytön mahdollisuutta Itämeren alueella ei voida sulkea pois. Ennakoimattomuutta ja epävarmuutta on ilmassa. Siksi Suomen on pidettävä yllä uskottavaa puolustusta. Se asettaa kynnyksen hyökätä maahamme.

Koska turvallisuusympäristömme on muuttunut, on valmiutta parannettava määrätietoisesti. Lainsäädäntöhankkeita onkin jo vireillä mm. asevelvollisuuslakiin, kansainväliseen apuun ja sotilastiedusteluun liittyen. Valmiuteen tullaan keskittymään myös puolustusselonteossa.

Tasavallan presidentin tänään päättyneissä Kultaranta-keskusteluissa nousi esille Suomen ja Ruotsin puolustusliittokysymys. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven torppasi sen, tosin puolustusliitosta maidemme kesken ei olla edes keskusteltu. Verkkouutiset haastatteli minua aiheesta. Putin-kritiikistä puolestaan annoin kommenttini MTV:lle. Keskustelu jatkunee eduskunnassa.

Ruotsi ja Suomi luovat yhdessä puolustuskykyä

Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö kattaa kaikki puolustushaarat, mutta yhteinen kriisiajan toiminta vaatii vielä erillisen poliittisen päätöksen molemmissa maissa.

Aiempaa epävarmempi toimintaympäristö edellyttää myös Pohjolassa läheisempää yhteistyötä maiden ja organisaatioiden välillä. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö tarjoaa mahdollisuuden toimia yhdessä edistäen vakautta ja ennakoitavuutta lähialueellamme.

Yhteiset harjoitukset ovat tärkeä osa Suomen ja Ruotsin yhteisen puolustuskyvyn vahvistamista sekä osoitus halusta kantaa vastuuta Itämeren turvallisuudesta.

Toukokuun aikana järjestimme Ruotsin ja Suomen yhteisen merisotaharjoituksen Gotlantia ympäröivillä vesillä. Tärkeä elementti harjoituksessa oli sukellusveneentorjunta. Torjuntakyky on keskeinen osa Itämerelle luotavaa ennaltaehkäisevää kynnysvaikutusta.

Itämerellä on nykyisin aiempaa suurempi turvallisuuspoliittinen merkitys. Ennalta ilmoittamattomat harjoitukset ja provosoivat teot kansainvälisillä vesillä ja kansainvälisessä ilmatilassa ovat arkipäivää. Lähialueemme heikentynyt turvallisuustilanne korostaa entisestään syvenevän suomalais-ruotsalaisen puolustusyhteistyön merkitystä.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö kattaa kaikki puolustushaarat sekä turvatut viestiyhteydet, materiaalin ja logistiikan. Yhteistyö käsittää myös yhteisen suunnittelun kriisien ja sodan varalta, mikä lisää molempien maiden toimintavapautta eri skenaarioissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi ja Ruotsi olisivat muodostaneet sotilasliiton. Yhteinen kriisiajan toiminta vaatii vielä erillisen poliittisen päätöksen molemmissa maissa.

Yhteiset harjoitukset vievät osaltaan puolustusyhteistyötä eteenpäin. Suomella ja Ruotsilla on jo ennestään laajaa harjoitusyhteistyötä. Suhteen syventyessä myös harjoitukset lisääntyvät.

Toukokuun 24. päivänä kävimme kahdenvälisiä neuvotteluja Karlskronassa. Samaan aikaan käynnissä oli suuri ruotsalais-suomalainen merisotaharjoitus Swefinex. Harjoitus toteutettiin Ruotsille tärkeillä Gotlantia ympäröivillä vesillä. Harjoitukseen osallistui sukellusveneitä, pintataistelualuksia, miinanraivaajia ja tukialuksia sekä helikoptereita, tiedustelukoneita ja hävittäjiä molempien maiden merivoimien ja ilmavoimien joukko-osastoista.

Harjoituksen tarkoituksena oli harjaannuttaa ruotsalais-suomalaisen meritaisteluosaston yhteistoimintaa, jotta vuonna 2017 saavuttaisimme alustavan kyvyn toimia yhdessä. Päämääränä on muodostaa yhteinen merellinen taisteluryhmä (Naval Task Group), jota voidaan käyttää erilaisissa tilanteissa esimerkiksi meriliikenteen suojaamiseen. Tulevaisuudessa taisteluryhmää voitaisiin käyttää myös kriisi- ja konfliktitilanteissa.

Tämä tavoite sopii myös siihen käynnissä olevaan prosessiin, jossa yhteistyömme syvenee ja käsittää tulevaisuudessa myös rauhanajan ulkopuolisten skenaarioiden varalta tehtävän suunnittelun.

Swefinexin kaltaiset harjoitukset lähettävät selkeän turvallisuuspoliittisen viestin. Ne ovat osoitus Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön laajuudesta ja myös osa sitä työtä, jolla parannamme sotilaallista kykyämme. Se, että yhdessä ja erikseen kannamme vastuun lähialueen turvallisuudesta, luo vakautta.

Vierailimme Swefinex-harjoituksen yhteydessä sukellusvene Upplandilla, ja saimme hyvän kuvan sukellusveneiden toiminnasta Itämerellä.

Itämeren omaleimainen toimintaympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia vedenalaiselle toiminnalle. Kyky etsiä ja torjua sukellusveneitä on tärkeää alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Sukellusveneillä on ainutlaatuinen kyky toimia piilossa monimuotoisessa uhkaympäristössä. Lisäksi sukellusveneet kykenevät taisteluun merimaaleja vastaan ja tiedusteluun. Ne voivat myös toimia merellisinä lavetteina erilaisille sotilaallisille kyvyille.

Sukellusveneiden strateginen merkitys on kasvanut muun muassa kansainvälisillä vesillä ja aluevesillä tapahtuneiden välikohtausten lisääntymisen takia. Itämeren alueella vedenalainen toimintakyky auttaa sekä ennaltaehkäisemään että hillitsemään konflikteja.

Olemme ylpeitä siitä, miten Suomen ja Ruotsin sotilaallinen yhteistyö on syventynyt viime vuosina ja odotamme uusia edistysaskeleita. Yhteistyömme on tärkeää molemmille maille ja Itämeren turvallisuudelle.

Puolustusministeri Jussi Niinistön ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin yhteisartikkeli. Se julkaistiin 18.6.2016 Helsingin Sanomissa sekä Dagens Nyheter -lehdessä.

Vierailin Saarenmaalla

WP_20160617_11_47_24_Pro pakattu

Tein työvierailun Viron Saarenmaalle 16.-17.6.2016. Vierailun aikana tapasin Viron puolustusministeri Hannes Hanson, jonka kanssa keskustelin puolustuspolitiikan ajankohtaisista teemoista ja tutustuin paikalliseen meriteollisuuteen.

Vierailustani uutisoi Viron TV, jolle antamassani haastattelussa valotin Suomen mahdollisuuksia auttaa Viroa laajemman kansainvälisen kriisin sattuessa.

Totesin Itämeren alueen olevan yhteinen meille kaikille, mutta on ymmärrettävä Suomen ja Viron puolustusratkaisujen eroavan toisistaan sikäli, että Baltian maiden puolustusratkaisu on Nato ja Suomi sotilasliittoon kuulumattomana maana puolestaan huolehtii itsenäisesti omasta puolustuksestaan. Viro ja Suomi ovat kuitenkin molemmat EU-maita ja sen puitteissa tulisimme Virolle apua antamaan.

Kuvia Saarenmaan vierailusta löytyy virolaisen uutissivusto Delfin sivuilta.

EU:n ja Naton yhteistyö tiivistyy

Osallistuin 14.6.2016 Brysselissä Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä järjestettävälle työillalliselle, jonka teemana oli EU:n ja Naton välinen yhteistyö muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Tilaisuudessa keskusteltiin yhteistyön lisäämisestä mm. hybridiuhkiin vastaamisessa ja ihmissalakuljetuksen vastaisissa operaatioissa Välimerellä. Omassa puheenvuorossani korostin yhteisen harjoittelun ja tietojenvaihdon merkitystä: yhteisissä harjoituksissa päästäisiin parhaiten näkemään, minkälaisia toimia Naton ja EU:n kannattaa tehdä, kun halutaan vastata hybridisodankäyntiin.

Nato-maiden tuoreen päätöksen mukaisesti Baltian maihin ja Puolaan lähetetään kuhunkin pataljoonan verran joukkoja. Se tarkoittaa noin tuhatta sotilasta maata kohti. Uskon, että Naton vahvistuva läsnäolo Itä-Euroopassa vähentää epäselvyyttä Baltian maiden asemasta ja todennäköisesti rauhoittaa Itämeren tilannetta.

Aiheesta enemmän Suomen Nato-edustuston artikkelissa.

Kahdenvälinen tapaaminen Puolan puolustusministeri Antoni Macierewicz :n kanssa
Tapasin Brysselissä kollegoitani. Kuvassa meneillään kahdenvälinen tapaaminen Puolan puolustusministeri Antoni Macierewiczin kanssa, aiheina mm. Naton tuleva Varsovan huippukokous ja alueellinen puolustusjärjestelmä.
Tapaaminen Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyenin kanssa. Keskusteluissa puolustusyhteistyö ja kriisinhallinta.
Tapaaminen Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyenin kanssa. Keskusteluissa puolustusyhteistyö ja kriisinhallinta.

Arvopolitiikkaa asialinjalla