EU:n puolustusministerit kokoontuivat Maltalla

Kuvassa kanssani vierailun isäntä, Maltan ministeri Carmelo Abela ja EU:n korkea edustaja Federica Mogherini.

Vietin 700:nnen päiväni puolustusministerinä Maltan Vallettassa EU:n puolustusministerien epävirallisessa kokouksessa.

Kokouksen työistuntojen ja työlounaan aiheina olivat pysyvä rakenteellinen yhteistyö, EU:n toimet Libyassa ja välimerellä (mm. operaatio EUNAVFOR MED Sophia) sekä EU:n taisteluosastot. Työlounaalle osallistuivat myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja YK:n rauhanturvaoperaatioista vastaava alipääsihteeri Jean-Pierre Lacroix.

Matkaohjelmaani kuuluivat lisäksi kahdenväliset tapaamiset Viron puolustusministeri Margus Tsahknan sekä alipääsihteeri Lacroix’n kanssa.

Uudistettua Jääkärimuseota avaamassa

Avasin 22. huhtikuuta uudistetun Suomen Jääkärimuseon Kauhavalla. Avajaistervehdyksessäni kertasin jääkäriliikkeen vaiheita ja pohdin jääkäreiden merkitystä Suomelle ja Suomen puolustukselle.

Jääkäreiden merkitys isänmaallemme on moninainen. He olivat avainasemissa niin vapaussodassa kuin vapauskamppailumme jatko-osassa toisessa maailmansodassa. Jääkäreillä oli myös suuri vaikutus siihen, miten puolustusvoimia kehitettiin ennen sotia. Uuden, itsenäisen maan puolustusvoimiin istutettiin aktiivisuutta korostava henki ja aktiivisuuteen perustuva taktiikka. Jääkäreiden merkitys Suomen sodanjohdossa oli myös merkittävä.

Jääkäreiden manifestin mukaan heidän arvokkain perintönsä jälkisukupolville oli luottamus Suomen tulevaisuuteen itsenäisenä valtiona, usko vapauden voittoon ja tahto taistella oikean asian puolesta silloinkin, kun kaikki näyttää toivottamalta.

Paras tapa vaalia jääkäreiden perintöä on ylläpitää edellytyksiä vapaan ja itsenäisen Suomen tarinan jatkuvuudelle. Jääkäreiden korostama tahto on pysynyt korkeana. Valtaosa suomalaisista haluaa edelleen puolustaa maataan kaikissa tilanteissa.

Jääkäreiden perinnön vaaliminen on myös maanpuolustustyötä parhaimmillaan. Vaikka sodankäynti on muuttunut keinoiltaan viimeisen 70 vuoden aikana, ei tarve toimia yhtenäisenä kansakuntana puolustusasioissa ole muuttunut mihinkään.

Nyt avattu, uudistettu Jääkärimuseo kertoo jääkäreiden kunniakasta ja mielenkiintoista tarinaa jälkisukupolville.

Kokonaisturvallisuuden parantamiseksi

Valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa -selvitystä vastaanottamassa.

Hallitusohjelman tavoitteessa tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä on päästy harppaus eteenpäin, kun asiaa käsittelevä selvitys on nyt valmistunut. Selvityksen tavoitteena oli löytää konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia keinoja, joilla valtion kokonaisturvallisuutta voidaan parantaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen läheisyydessä sijaitsevan kiinteän omaisuuden omistuksen ja hallintaoikeuden siirroissa sekä merkittävissä investointihankkeissa. Strategisia kohteita, joiden ympäristöllä voi olla turvallisuusulottuvuus, ovat mm. sotilasalueet, strategiset tie-, rata-, silta- ja patorakenteet sekä merenkulkuväylät ja satamarakenteet sekä tietoliikenteeseen ja sähkönsiirtoon liittyvät kohteet.

Laaditussa selvityksessä on tunnistettu useita mahdollisuuksia lisätä viranomaisen toimintamahdollisuuksia kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkasteltavina mahdollisina kehittämiskohteina tunnistettiin mm. lunastuslainsäädäntö, etuosto-oikeuden laajentaminen valtiolle, mahdollinen EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten kansalaisten kiinteistönomistuksen rajoitettu lupa- tai ilmoitusvelvollisuus, maankäytön suunnittelun nykyistä laajempi hyödyntäminen sekä suunnittelutarpeen- ja rakentamisen lupajärjestelmän mahdollinen kehittäminen.

Selvityksen mukaan omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin annettua lakia voitaisiin täsmentää puolustustarkoituksen osalta siten, että edellytykset lunastamiselle voisivat täyttyä myös puolustusvoimien hallinnassa olevien alueiden lähialueilla. Puolustuslunastuslailla mahdollistetaan toimenpiteiden väliaikainen kieltäminen, kun puolustusministeriö on ryhtynyt valmistelemaan lunastusta.  Puolustuslunastuslaissa tulisi nykyistä selkeämmin kieltää kiinteistöjen sellainen käyttäminen, jolla olisi haitallisia vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan. Myös ennakkohaltuunottoa koskevaa säännöstä voisi täsmentää lunastusmenettelyn sujuvuuden varmistamiseksi tapauksissa, joissa valtion turvallisuusedut voisivat vaarantua.

Valtion väliintulo kiinteistökaupassa olisi mahdollista toteuttaa joko muuttamalla nykyistä etuostolakia siten, että siihen lisättäisiin tarvittavat säännökset valtion etuosto-oikeudesta, tai säätämällä uusi ”valtion etuostolaki”, jossa säädettäisiin kokonaisturvallisuusperustaisesta etuosto-oikeudesta. Etuostolainsäädännön käyttöönotto kokonaisturvallisuuden edistämiseksi olisi mahdollista joko siten, että valtiolla olisi laaja-alaisesti etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa, taikka niin, että etuosto-oikeus olisi rajoitettu tietyille alueille, esimerkiksi tiettyjen määriteltyjen turvallisuuden kannalta merkittävien kohteiden läheisyyteen.

Ulkomaalaisten kiinteistöomistusta ei nykyisin Suomessa säännellä. Kansainväliset sopimukset rajoittavat jossain määrin lupajärjestelmän luomista, mutta ennakkovalvonta voisi selvityksen mukaan olla mahdollista kansallista turvallisuutta koskevien poikkeamismahdollisuuksien perusteella ainakin rajoitetulla soveltamisalalla. Ulkomaalaisten kiinteistöomistuksen kontrollijärjestelmä voisi koskea esimerkiksi tarkasti määriteltyä aluetta, kuten raja-aluetta ja ehkä käsittää joihinkin ”julkisiin kohteisiin” (esim. varuskunta-alueisiin ja vara-laskupaikkoihin) suoraan rajoittuvat alueet.

Myös maankäytön suunnittelua ja rakentamisen kontrollia voitaisiin kehittää siten, että kokonaisturvallisuus otettaisiin nykyistä laajemmin huomioon jo kaavoituksessa ja rakentamisen kontrollijärjestelmässä.

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että valtio tarvitsee uusia keinoja kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan ja hallintaan. Kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa edellyttää lainsäädännön kehittämistä. Yksityiskohtaisempi arvio tarvittavista toimenpiteistä täsmentyy, kun valmistelun jatkovaiheista sovitaan vastuuministeriöiden välisissä neuvotteluissa.

Suomi parantaa tilannekuvaa

Päätöksenteon tueksi on saatava oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa. Vain siten sotilasliittoon kuulumaton Suomi voi puolustaa itseään uskottavasti.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Sotilaallista voiman käyttöä Suomea vastaan ei voida sulkea pois. Uhat ovat aiempaa moninaisempia ja siksi Suomi tarvitsee tehokkaan sotilas- ja siviilitiedustelun.

Tiedustelun menetelmät kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla. Yksi vaikuttavampia tekijöitä on digitalisaatio. Taivaalla kulkeva signaali on pitkälti vaihtunut verkossa kulkevaan bittiin.

Sotilastiedustelu on keskeinen osa Suomen puolustusvalmiutta. Puolustusvoimien nykyisillä toimivaltuuksilla ei voi, varsinkaan tietoverkoissa, riittävän tehokkaasti ja riittävän varhaisessa vaiheessa hankkia tietoa sotilaallisesta toiminnasta tai Suomeen kohdistuvista ulkoisista uhkista.

Tämän johdosta asetin 1.10.2015 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen sotilastiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Tavoitteena oli ajanmukaistaa puolustusvoimien tiedustelua koskevat toimivaltuudet.

Tänään on saavutettu yksi merkkipaalu, sillä vastaanotin mietinnön sotilastiedusteluksi säädettävästä laista. Siinä esitetään säädettävän sotilastiedustelun tarkoituksesta, kohteista ja tiedustelutoiminnassa noudatettavista periaatteista, tiedustelumenetelmistä sekä tiedustelutoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta puolustushallinnossa.

Tiedustelulakien myötä Suomi saattaa tiedustelulainsäädäntönsä yleiseurooppalaiselle tasolle.

Arvopolitiikkaa asialinjalla