Baana 18

Satakunnan lennosto järjestää Baana 18 -lentotoimintaharjoituksen Jokioisten varalaskupaikalle perustetussa maantietukikohdassa 14.-20.9.2018. Kävin tutustumassa harjoitukseen.

Harjoituksessa toteutetaan lentokoulutusohjelmien mukaisia koulu- ja harjoituslentoja varalaskupaikalle erilaisissa olosuhteissa. Harjoituksessa lennetään kaikilla ilmavoimien käytössä olevilla lentokonetyypeillä, erityisesti F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä.

Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 300 henkilöä, joista reserviläisiä ja varusmiehiä on noin 180. Henkilökunnalle, varusmiehille ja kertausharjoitukseen osallistuville reserviläisille koulutetaan Ilmavoimien taistelutapaa, toimintaa varalaskupaikalle perustetussa maantietukikohdassa sekä harjoitetaan joukkoja toimimaan poikkeusolojen tehtävissään.

Baana-harjoitus on erinomainen. Maantietukikohtakonsepti on maailman mittakaavassa nykyään koko lailla ainutlaatuinen. Se on vahva signaali maailmalle: Suomen ilmavoimat toimii kaikissa olosuhteissa ja turvaa alueellista koskemattomuutta koko valtakunnan alueella.

Kuvassa kanssani (vasemmalta lukien) Ilmavoimien komentaja, prikaatikenraali Sampo Eskelinen, Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen ja harjoituksen johtaja majuri Henry Mikkonen.

Vastaanotin Pohjantähti-ritarikunnan suurristin

Kuvat: Puolustusministeriö

Vastaanotin nöyrin mielin 18.9.2018 Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan myöntämän Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristin komentajamerkin.

Kunniamerkki jakaantuu viiteen luokkaan. Suurristi on ritarikunnan korkein kunniamerkki.

Pohjantähden ritarikunta on kuningas Fredrik I:n aikakaudella, vuonna 1748 perustettu ruotsalainen ritarikunta. Ritarikunnan kunniamerkkiä on jaettu ansioituneille ulkomaalaisille vuodesta 1975 lähtien.

Suurristin luovutti Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist, joka oli työvierailulla Helsingissä. Työvierailun aikana keskustelimme lähialueen turvallisuustilanteesta sekä maidemme välisestä harjoitusyhteistyöstä. Tapaaminen oli järjestyksessä jo 45:s, mikä kertoo omaa kieltään yhteistyömme aktiivisuudesta.

Kuvassa kanssani Ruotsin Suomen suurlähettiläs Anders Ahnlid sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

Ahvenanmaan asema

Kuva: Puolustusministeriö

Vierailin Ahvenanmaalla 11.-12.9.2018 maaneuvos Katrin Sjögrenin kutsusta. Vierailun isäntänä toimi Ahvenanmaan maakunnan hallitus, jonka kanssa keskustelimme hyvässä ja rakentavassa hengessä mm. Itämeren turvallisuustilanteesta ja Ahvenanmaan erityisasemasta, pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä sekä maakuntahallinnon ja puolustushallinnon sekä sotilas- ja siviiliviranomaisten välisestä yhteistyöstä.

Puolustushallinto kunnioittaa Ahvenanmaan demilitarisointisopimusta. Se toki tekee puolustusvalmiuden rakentamisesta ja ylläpitämisestä haastavaa, mutta yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla haasteeseen kyetään vastaamaan, kuten koko itsenäisyytemme aikana on tehty.

Puolustusvoimien pysyvän sotilaallisen läsnäolon puuttuminen Ahvenanmaalta voisi nopeasti kiristyvässä kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa toimia myös houkuttimena muille Itämeren alueen sotilaallisille toimijoille, ja siksi puolustushallinnon ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen toimivasta yhteistyöstä on tärkeää viestiä aktiivisesti.

Puolustushallinnon tehtävänä on turvata maamme koskemattomuus ja sitä kautta itsenäisyytemme. Tämä koskee myös Ahvenanmaata. On yhteinen intressimme, että maanpuolustuksen ja Ahvenanmaan erityisasema kyetään sovittamaan yhteen pragmaattisesti. Asiaan ei liity dramatiikkaa, mutta ulkopuolisille ei saa jäädä tilaa spekuloida Ahvenanmaan asemalla taikka Suomen puolustusvoimien kyvyllä tarvittaessa puolustaa saaria, aivan kuten muutakin Suomea.

Vierailun aikana tutustuin myös Rajavartiolaitoksen Ahvenanmaan merivartioaseman toimintaan Maarianhaminassa. Lisäksi ohjelmaan kuului mm. käynti maakuntamuseoon sekä vierailu Bomarsundin ja Kastelholman historiallisiin linnoituksiin.

Ahvenanmaan merivartioasemalla vierailuani isännöi merivartioston päällikkö Kim Westman. Kuva: Puolustusministeriö

226. Maanpuolustuskurssin avajaisissa

Puhuin 226. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä. Puheessani tarkastelin kokonaisturvallisuuden toimintamallia sekä ajankohtaisia lainsäädäntöhankkeita.

Kokonaisturvallisuuden toimintamalli on varautumisen kivijalka. Puolustushallinnon paikka ja tehtävät on kuitenkin selvennettävä ja ajanmukaistettava osana kokonaisturvallisuutta sekä erityisesti maanpuolustusta tukevien yhteiskunnan toimien näkökulmasta. Nyt on oikea aika tehdä kokonaismaanpuolustuksen inventaario omista tarpeista ja kyvyistä suhteessa yhteiskunnan kykyihin tukea sotilaallista maanpuolustusta.

Niin ikään kansallisessa lainsäädännössä ja yhteiskuntapolitiikassa on huomioitava sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset. Lainsäädäntömme pitää huomioida sodankäynnin ja turvallisuusympäristön muutoksesta nousevat tarpeet.

Puheessani huomautin, että istuva hallitus on käynnistänyt toistakymmentä lakihanketta, joilla edistetään kansallista turvallisuutta. Näistä nostin esille kaksi ajankohtaista lainsäädäntöhanketta: kaksoiskansalaisuuslakiesityksen sekä ulkomaalaisten kiinteistöjen omistamista ohjaavan lakihankkeen.

Esitetyt lainsäädännön kehittämistoimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jolla viranomaisen puuttumismahdollisuuksia erilaisissa tilanteissa parannetaan. Toimenpide-ehdotuspaketti on laadittu siten, että kansallista turvallisuutta voidaan parantaa puuttuen mahdollisimman vähän kiinteistökauppaan, ulkomaalaisten kykyyn investoida Suomeen tai perustusoikeuksien antamaan suojaan.

Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: www.defmin.fi/puheet

Arvopolitiikkaa asialinjalla