Perusopetuksen tuntijako lausuntokierroksella

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti kesällä lausuntokierrokselle laajalla jakelulla mietinnön nimeltä Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotukset. Se tunnetaan paremmin tuntijakotyöryhmän mietintönä. Etsivä löytää sen netistä:

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/perusopetuksen_tuntijako.html

Lausuntoa oli pyydetty esimerkiksi Svenska Finlands Folktingilta, mutta ei Suomalaisuuden Liitolta. Tämä tietysti kertoo jo jotain asian valmistelijoista. Jakelu oli laaja, mutta poliittisesti korrekti. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä sai kuitenkin antaa lausuntonsa, ja luulen sen olevan sellainen, jota ministeriön virkamiehet eivät varsinaisesti olisi halunneet saada eteensä.

On ehdotuksessa hyvääkin, sanottakoon se heti alkuun. Oppilaan perusopetuksen aikaista vähimmäistuntimäärää kasvatetaan. Taito- ja taideaineiden merkitys kasvaa. Liikunnan opetuksen lisääminen on kansanterveyden kannalta viisasta. On tärkeää, että jokaiselta oppilaalta löytyy jokin vahvuus. Jokainen on osaaja omalla erikoisalallaan. Kaikki eivät ole kirjatoukkia – kädentaitajia tarvitaan yhtä lailla.

Sen sijaan outoa on, että kaikille yhteisiksi uusiksi oppiaineiksi ehdotetaan draamaa ja etiikkaa. Tuntuu aika lailla haetulta. Eikö draaman sisältöjä voisi opiskella äidinkielen lisäksi valinnaisena oppiaineena? Eikö etiikka kuulu vahvasti sekä uskonnon että myös tavallaan jokaisen muunkin oppiaineen sisälle sekä yleensä koulun toimintaan itsestäänselvyytenä? Perinteistä uskonnon opetusta ei pidä vähentää koululaitoksessamme. Se on kestävän moraalikäsityksen perusta.

Täysin käsittämätöntä on, että tuntijakotyöryhmä päätyi esittämään ruotsin kielen säilyttämistä pakollisena. Se vieläpä vaatii sen opiskelun aloittamisen varhentamista! Opetusministeri Henna Virkkunen taputtaa käsiään ja heittää lisää löylyä: hän haluaa lisätä lukiossa opiskeltavien ruotsin kurssien määrää.

Eikö tuntijakouudistuksen taustalla ollutkaan aito halu edistää valinnaisuutta ja monipuolistaa suomalaisten kielivarantoa?

On yleinen väärinkäsitys, että perustuslaki määräisi ruotsin pakolliseksi oppiaineeksi kaikille. Tuntijakotyöryhmä teki puhtaasti poliittisen linjauksen, joka ei vastaa kansan tahtoa.

Kokemukset osoittavat, että pakko ei ole kannustanut ruotsin kielen opiskeluun – pikemminkin päinvastoin. Jo nyt etenkin miespuolisten oppimistulokset ruotsin kielessä ovat heikkoja.

Luopumalla pakkoruotsista vapauttaisimme aikaa muille kielille kuten saksalle, ranskalle, espanjalle ja Itä-Suomessa tärkeälle venäjälle. Aika suorastaan huutaa suomalaisilta suurten maailmankielten taitoa.

Pakkoruotsin poistaminen on väistämätöntä tulevaisuutta. Valinnaisuudella antaisimme paremmat mahdollisuudet opiskella ruotsia niille, jotka sitä elämässään tuntevat tarvitsevansa.

5 thoughts on “Perusopetuksen tuntijako lausuntokierroksella”

  1. Hei,
    Oletko varma että taito- ja taideopetuksen merkitys kasvaa? Jos tarkistat tuntijakoon kirjattuja tuntimääriä, huomaat että esim kuvataiteen kokonaistuntimääriä on vähennetty. Myös musiikin ja käsityön asemaa on heikennetty osittain, koska uusi oppiaine draama tulee samoille apajille jakamaan tunteja. Oppikokonaisuuden valinnaistunnit ovat lisäksi harkinnanvaraisia. Niitä voi vapaasti siirtää vaikka ruotsin opiskeluun, jos opetuksen järjestäjä niin päättää.

    Näillä tuntimäärillä pystyy vain 500-600 oppilaan yläkoulun pitämään esim. kuvataiteen vakituista virkaa. Tunnit eivät riitä. Tämän kokoisia yläkouluja on Suomessa todella harvassa. Pienemmissä kouluissa tullaan jatkossa näkemään keikkailevia taide- ja taito-opettajia, jos ehdotus menee tuollaisenaa läpi.

  2. Hei ja kiitos tarkennuksesta! Hyviä huomioita.

    Draama tuntuu turhalta omana oppiaineenaan, samoin etiikka: niiden pitäisi löytyä eri aineiden sisältä luontevasti.

    Tuntijakouudistus on tyly pieniä kouluja kohtaan. Uudistus on tehty kaupunkien isojen koulujen ehdoilla.

  3. Kirjoitin tuntijakouudistuksesta kolumnin paikallislehteen Nurmijärven Sanomiin 8.9.2010, joka löytyy netistä osoitteesta:

    http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=5963

    Tuntijakouudistus ja pakkoruotsi

    Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on tehnyt ehdotuksen perusopetuksen uudistamiseksi. Ehdotus on käynyt lausuntokierroksella, ja eduskunnan käsittelyyn se on tulossa ensi keväänä.

    Peruskoulun tuntijakoesityksessä on toteutuessaan kyse merkittävistä muutoksista, joten sitä on syytä tarkastella rakentavan kriittisesti. Esimerkiksi pienten koulujen oppilaat ovat uudistuksen myötä vaarassa joutua muita heikompaan asemaan.

    Tuntijakouudistuksen tavoitteina on lisätä valinnaisten aineiden määrää ja kartuttaa suomalaisten kielivarantoa muun muassa aikaistamalla kielten opiskelun aloittamista. Koulujen pitäisi tulevaisuudessa tarjota kolme vaihtoehtoa pitkäksi kieleksi. Tämä tulee olemaan monelle kunnalle haasteellista, myös Nurmijärvelle. Miten uudistus aiotaan rahoittaa?

    Ristiriitaista uudistuksen tavoitteiden kanssa on, että ruotsin kielen asemaan ei aiota puuttua. Sen opiskelun aloittamista ollaan jopa varhentamassa. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että pakko on huono kannustin. Etenkin poikien oppimistulokset ovat heikkoja.

    Luopumalla pakkoruotsista vapauttaisimme aikaa muiden kielten kuten saksan, ranskan, espanjan ja Itä-Suomessa tärkeän venäjän osaamiselle. Aikamme vaatii suomalaisilta suurten maailmankielten taitoa.

    On yleinen väärinkäsitys, että maamme perustuslaki määräisi ruotsin kaikille pakolliseksi oppiaineeksi tästä ikuisuuteen. Tuntijakotyöryhmä teki puhtaasti poliittisen linjauksen. Demokratiassa se on muutettavissa, koska se ei vastaa kansan tahtoa.

    Opetusministeri Henna Virkkunen tosin komppaa puolueensa (kok.) puoluekokouspäätöksen vastaisesti tuntijakotyöryhmää: koska ruotsin kielen oppimistulokset ovat peruskoulun lisäksi lukiossa mitä ovat, haluaa hän lisätä pakollisten ruotsin kurssien määrää.

    Mahtavatko pakkoruotsin opetuksen varhentamista ja lisäämistä kouristuksenomaisesti kannattavat henkilöt itsekään sisimmässään uskoa, että näin toimien jotain hyvää tapahtuisi? Valinnaisuudella antaisimme niille, jotka ruotsia elämässään tuntevat tarvitsevansa, paremmat mahdollisuudet opiskella sitä.

    Jussi Niinistö

    Kirjoittaja on nurmijärveläinen kunnanvaltuutettu ja Perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri

  4. Perusopetuksen uudesta tuntijaosta – tiedot ja taidot vuonna 2020

    Perusopetuksen tuntijaon uudistusta tehneelle työryhmälle annettiin tehtäväksi eheyttää perusopetusta ja lisätä taito- ja taideaineiden määrää.
    Kaksi selkeää tavoitetta. Tehtävänanto oli perusteltu ja selkeä, koska koululaitoksemme ongelmana on ollut pitkään sirpaleinen ja liian teoria- pitoinen opetus. Oppiaineiden määrä on aina asia, joka osaltaan vaikuttaa eheyteen. Lisäämällä asiaa saamme enemmän palasia, jotka tulisi oppia.
    Uusien sisältöjen sijaan tulisi antaa työrauha keskittyä opiskelussa oleellisiin, keskeisiin sisältöihin ja jättää “turhat” muruset pois. Jos osaamme perusteet hyvin, ei uuden oppiminen tule olemaan mikään ongelma ja voimme rauhassa syventää ja laajentaa oppimaamme.

    Työryhmän puheenjohtaja Timo Lankisen ja opetusministeri Henna Virkkusen suulla on vankasti vakuuteltu, että esitys tulisi muuttamaan koululaitostamme tehtävänannon suuntaan.
    Valitettavasti se ei ole totta.
    Asia on hyvin helposti todistettavissa tutkimalla uutta tuntijakoesitystä, tämän voi tarvittaessa tehdä kuka tahansa koulun arkea ja tulevaisuuden haasteita ymmärtävä henkilö. Esimerkiksi peruskoulun rehtorit voivat helposti osoittaa toteen tuntijakoehdotuksen todelliset vaikutukset.
    Se, että valinnaisuutta varhennetaan alakoulun puolelle antamatta pakolliseen oppimäärään lisätunteja tai jopa leikkaamalla niitä, laskee osaamisen tasoa.
    On täysin vastuutonta väittää muuta.

    Valinnaisuuden tuntimääräinen lisääminen pitää paikkansa. Oppilaan oikea valinnaisuus ei vain ehdotuksessa toteudu. Tämä johtuu siitä, että oppilaan on pakko valita kaikista aineryhmistä yläkouluaikana seuraavat tuntimäärät.
    Aineryhmät ovat :

    1 Kieli ja vuorovaikutus (3tuntia),
    2 Matematiikka (2tuntia),
    3 Ympäristö, luonnontieto ja teknologia (4tuntia),
    4 Yksilö, yritys ja yhteiskunta (2tuntia)
    5 Taide ja käsityö (kahdesta aineesta yhteensä 6 tuntia),
    6 Terveys ja toimintakyky (2tuntia)

    Lokeroidusta valinnaisuudesta seuraa, että oppilas ei voi yläkouluaikana keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Lisäksi oppilaan valinnaisuutta rajaa koulutuksenjärjestäjän antamat taloudelliset ehdot.
    Uuden tuntijaon mukaan oppilas ei voi valita esimerkiksi kuvataidetta, musiikkia ja käsitöitä. Tämä estetään rajaamalla valinnaisuus kahteen aineeseen ryhmässä taide ja käsityö!

    Ehdotus tuleen laskemaan osaamisen tasoa kielissä, matemaattisissa-aineissa, kaikissa taito- ja taideaineissa, jo pelkästään vähenevien oppituntien takia.

    Mitä tästä jää jäljelle niille oppilaille joilla jo nyt on ongelmia suoriutua perusopetuksen oppimäärästä? Tähän vaikuttavia asioita on monia, mutta nykyinenkin paperinmakuinen perusopetus tuottaa jo itse erityisopetuksen tarvetta, saati sitten vuonna 2014.

    Kaikki edellä mainittu asettaa toisenasteen oppilaitokset todelliseen haasteeseen. Opetusministeri on jo todennut puutteita lukiolaisten kielitaidoissa, ammatillisella puolella on nähty pitkään oppilaiden osaamisen heikenneen. Tilanne ei tule paranemaan uuden tuntijaon myötä, päinvastoin.

    Toivon hartaasti, jos joskus joudun ortopedin leikkauspöydälle, että kirurgi olisi edes vapaa-aikanaan harrastanut käsitöitä!
    Oppiminen on todellisuudessa paljon monisyisempää, kuin pelkkiä aineiden nimiä ja tuntimääriä. Se mitä kukin työssään tarvitsee on asia, jota ei tulisi manipuloida vaalikausittain ja muutamien eturyhmien vaatimuksesta,
    ei näin käsittämättömällä kiireellä, eikä ilman todellista ja laajaa pohdintaa.

    Jukka Lampila
    Humppilan yläaste
    Opinto-ohjaaja
    TN-aineenopettaja

  5. Kiitos perusteellisesta kommentista!

    Tuntijakouudistuksen valmistelu vauhdilla ja verraten kapealla pohjalla on ihmetyttänyt minuakin. Sen verran kauaskantoisesta asiasta on kuitenkin kysymys. Perussuomalaisetkaan eivät päässeet työryhmään mukaan.

    Ja tilanne tuntuu elävän: esimerkiksi tänään pääministeri Mari Kiviniemi ilmoitti kannattavansa venäjän valitsemista pakkoruotsin tilalle Itä-Suomessa. Viime viikolla taas ulkoministeri Alexander Stubb ilmoitti haluavansa pakkoruotsin ensimmäisestä luokasta alkaen! Stubbin lausuntoa on vaikea enää nokitella…

    Tämä kaikki osoittaa, että tuntijakouudistuksesta on erilaisia käsityksiä hallituksenkin sisällä. Saa nähdä missä asennossa keskustelu jatkuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *