Valvontaupseerin jatkosota

Joululomalla oli aikaa lukea. Ohessa arvio yhdestä viime syksyn puhutuimmista sotakirjoista.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jarmo Nieminen on toimittanut Taavetti Heikkisen päiväkirjat, jotka tarjoavat autenttisen kurkistusaukon valvontaupseerin toimintaan jatkosodassa. Päämajan alaisista valvonta- eli vastavakoilutehtävistä ei ole aikaisemmin paljoa kirjoitettu, sillä valvontaosaston asiakirjat tuhottiin sodan päättyessä.

Heikkisen päiväkirja Rintaman poliisi kertoo koruttomalla tavalla muun muassa hyökkäysvaiheen joukkokieltäytymisistä keskipohjalaisista kootun, jääkärieversti ”Kylmä-Kalle” Heiskasen johtaman 11. Divisioonan osalta.

Kirja kertoo myös loikkarien, desanttien, vakoojien ja maanpetturien kohtaloista unohtamatta kotikommunistien ja purnaajien palauttamista ruotuun. Vastavakoilu iski, kenttäoikeus toimi ja Heikkinen kirjasi tuntonsa kuulusteluista ja tuomioista tuoreeltaan.

Riemusta synkkyyteen

Taavetti Heikkinen (1906–1969) oli ylikonstaapeli, reservin upseeri ja Akateemisen Karjala-Seuran kannattajajäsen. Niinpä Suomen armeijan eteneminen Itä-Karjalaan oli hänelle aluksi riemukulkua, kuten hän esimerkiksi kirjoitti 1. lokakuuta 1941 Petroskoin valtauksen jälkeen:

”Pysähdyimme ja kiitin hiljaisena Jumalaa, joka on sallinut minun elää tähän päivään saakka ja nähdä tämän, joka on ollut elämäni suurin unelma.”

Sodan pitkittyessä tunnelmat päiväkirjan lehdillä tylsistyvät ja synkistyvät. Illuusiot karisevat, ”V-käyrä” nousee ja luutnantti Heikkinen on palaa loppuun. Hän raapustaa 21. tammikuuta 1944 seuraavaa:

”Olen väsynyt, niin suunnattoman väsynyt tähän sotaan ja kaikkeen pelleilyyn täällä.”

Vaihtelua asemasodan aikaiseen arkeen tuo lähinnä saunominen. Arki taas muuttuu juhlaksi, kun aseveli tuo lomalta alkoholia, useimmiten pöytäviinaa, joka porukalla nautitaan. 

Sota on sotaa

Päiväkirja oli virkatoimissaan tunnollisen, tarvittaessa kovaotteisen sotapoliisin varoventtiili: höyryjen päästäminen kirjoittamalla toimi terapiana. Rintaman poliisi ei realistisuudessaan ole mikään tavanomainen sotakirja saati sankaritarina, eikä se siten ole aina miellyttävää luettavaa.

Valvontaupseeri Taavetti Heikkinen kirjasi tapahtumat sellaisina kuin hän ne näki ja koki, ilman jälkiviisastelua. Jarmo Nieminen on tehnyt esimerkillisen huolellista ja asiantuntevaa työtä taustoittaessaan sotadokumentin merkintöjä monin eri tavoin.

Kirjan liitteenä on kuvaus 11. Divisioonan sotatiestä. Lähdeluettelosta tosin uupuu allekirjoittaneen väitöskirja everstiluutnantti Paavo Susitaipaleesta, joka sentään toimi hyökkäysvaiheessa yhtenä ”Iskevän kiilan” rykmentinkomentajista (JR 29).

Vakava asian harrastaja saa Heikkisen päiväkirjamerkinnöistä enemmän irti, jos niitä lukee vertaillen Heikkisen aseveljen, samaan telttakuntaan kuuluneen Paavo Alkion Sotatuomarin päiväkirjojen (2003) kanssa. Nämä kaksi kirjaa täydentävät toisiaan ja osaltaan hyödyttävät jatkosodan historiantutkimusta.

Kirjan tiedot

Taavetti Heikkinen: Rintaman poliisi. Valvontaupseerin päiväkirjat 1941–1944. Toimittanut Jarmo Nieminen.

Ajatus Kirjat/Gummerus Kustannus Oy 2010. 364 sivua.

Lisätietoa kirjasta sen toimittajan nettisivuilla www.jarmonieminen.fi/historia.

5 thoughts on “Valvontaupseerin jatkosota”

  1. Hyökkäys ja puolustus eli vähän jutun vierestä!

    Meitä perussuomalaisia haukutaan rasisteiksi tietyissä piireissä.
    Olen Espoon Bluesin fani kuten Soinikin! Tänään Bluesin paidan vetää päälleen ensimmäisen kerran uusi kanadalaisvahvistus NATHAN ROBINSON!
    Nathan on ihonväriltään MUSTA! Bluesissa pelaa myös hyökkääjä CAMILO MIETTINEN, jonka ulkonäkö on LATINO! Camilo adoptoitiin vauvana Suomeen Columbiasta. Annan täyden tukeni molemmille pelaajille SM-liigassa ja varmasti tulevat omillaan toimeen, kun esim. bluespuolustaja JERE KARALAHTI saa palkkaa tasan 10 000 € / kk !
    Uskon että sinäkin Jussi annat tukesi Nathanin ja muiden pelata SM-liigassa.
    Että se ainakin tämän persun rasismista!

  2. En hyväksy rasismia eli ihmisvihaa. Jokainen ihminen on arvokas!

  3. Luettavana parhaillaan kyseinen kirja toiseen kertaan. Hyvä kirja. Ymmärrsinkö oikein, että Jussi Niinistö on väitellyt Susitaipaleesta. Löytyyköhän netistä moinen olisi mielenkiintoinen tutustua. Hyllyssäni on Susitaipaleen ”Rykmentti taistelee”, jossa jr 29. komentajana toiminut Susitaipale kuvaa rykmenttinsä sotatietä. Valittaa jatkuvasti ongelmista esimiehensä ev/kenrm. Heiskasen johtamisesta. Eivät tainneet ”kemiat” osua kohdalleen. Käsittääkseni jr. 29 soti kuitenkin hyvin niin kuin koko 11. Divisioona. Susitaipale on kiinnostava persoona ja jäi talvisodassa syyttä Siilasvuon varjoon ja joutuiko jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kylmä – Kallen kyykyttämäksi?? t. Mauri

  4. Kyllä olen tehnyt väitöskirjani Paavo Susitaipaleesta vuonna 1998. Kirja voi löytyä nettiantikvariaatin kautta mutta on sitä kirjastoissakin. Painos on ollut jo pitkään loppuunmyyty. Kiitos mielenkiinnosta!

  5. Kaikkeen sitä voikin erikoistua, väitöskirjan teemaan viitaten. 😀

    Ihmisen kapasiteetti omaksua asioita on valitettavan rajallinen, joten jätin omat historian luvut minimiin, kun piti keskittyä esim. teknologiaan, kieliin ja tulevaisuuteen.

    Loput opittiin isovanhempien tarinoita kertoessa noin ensi alkuun. Mistä olemme tulleet, minne menemme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *