Velkakierre pysäytettävä oikeudenmukaisesti

Eduskunnassa käytiin keskivikkona ja torstaina eloisa keskustelu valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016. Lähetekeskustelun jälkeen asia siirtyy valiokuntakäsittelyyn. Oma puheenvuoroni alla.

Vaikka Suomen kansantalous on kohtuullisessa kunnossa, on julkisen talouden tulevaisuudesta aihetta kantaa huolta muun muassa väestön ikääntymisen ja valtion velkaantumisen takia, varsinkin nyt, kun olemme siirtymässä hitaamman taloudellisen kasvun aikaan.

Hallituksen tavoitteena on kääntää valtion velkasuhde laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitusohjelmassa määritelty ja nyt käsiteltävänä olevassa kehyspäätöksessä vahvistettu tavoite on ymmärrettävä, sillä yksistään valtionvelan korkomenoihin uppoaa kehyskaudella 2013-2016 arviolta 2,9 miljardia euroa vuodessa eli suurin piirtein nykyisen puolustusbudjettimme verran. Velkakierteen pysäyttämisen tuleekin olla talouspolitiikkamme päämäärä. Tästä olemme oppositiossa yhtä mieltä. Kreikan tie ei ole meidän tiemme. Sen sijaan siitä, ovatko hallituksen kaikki toimet tavoitteen saavuttamiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisia, olemme perustellusti eri mieltä.

Kaikkien arvonlisäveron verokantojen nosto 1 prosenttiyksiköllä tuo valtion kassaan sievoisen summan, arviolta 900 miljoonaa euroa. Arvonlisävero on kuitenkin tasavero. Sen korotus osuu yhtä lailla niin köyhiin kuin rikkaisiin. Ennen eduskuntavaaleja vasemmistopuolueet aktiivisesti kiivailivat tämänkaltaisten tasaverojen nostoa vastaan – kaikkein pontevimmin SDP:n puheenjohtaja Jutta ”Jyrkkä ei” Urpilainen – mutta hallituksessa linja on muuttunut. Takkia käännetään, kun vastuuta kannetaan. Näinhän se vanhojen puolueiden tuttu toimintatapa vaalilupausten suhteen menee.

Perussuomalaisten linjana on, että veroja tulee kantaa maksukyvyn mukaan. Tätä mieltä olimme ennen vaaleja, tätä mieltä olemme vaalien jälkeen. Toki kompromisseja tulee osata tehdä. Esimerkiksi arvonlisäverokorotuksen ulkopuolelle olisi voinut jättää vähintäänkin elintarvikkeet ja lääkkeet, mutta nyt hallitus sysää köyhät ja sairaat eturintamaan taloustilanteen korjaajiksi, ja lapsilisien indeksikorotukset jäädytetään. Nämä ovat arvovalintoja, huonoja sellaisia.

Kunnilla on liikaa velvoitteita. Kehyspäätös kuristaa kuntataloutta entisestään. Valtionosuuksista leikkaaminen heikentää peruspalveluita. Taas iskee hallituksen leikkuri pienituloisiin, jotka kuntien peruspalveluja eniten käyttävät. Valtionosuusleikkausten myötä monet kunnat myös velkaantuvat, ja monet kunnat nostavat kunnallisveroa, taksoja ja maksuja. Jälleen osuu leikkuri pienituloisiin. Tämä ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, semminkin kun hallitus samaan aikaan sitoo käsittämättömiä summia huonosti talouttaan hoitaneiden hulivili-euromaiden tukemiseen.

Hallitusohjelmassa puolustusmenoista päätettiin leikata kaikista hallinnonaloista eniten. Tämäkään ei riittänyt Kataisen hallitukselle. Kehyspäätöksessä puolustusministeriölle sälytetään 27 miljoonan euron lisäsäästöt, jotka kohdistuvat kriisinhallintamenoihin ja vuoden 2015 puolustusmateriaalihankintojen indeksikorotukseen.

Kriisinhallinnasta karsimista voidaan pitää oikein priorisoituna. Perussuomalaisia on kuultu, se on hyvä. Mutta oman maan puolustamiseen, etenkin reserviläisten kertausharjoituksiin, olisi ehdottomasti pitänyt osoittaa lisärahoitusta. Kyse ei ole suurista summista. Ne olisi voitu ottaa esimerkiksi kehitysavusta, jonka suhteen hallitus ei ole riittävän vakavasti huomioinut velkakierteen pysäyttämistavoitetta. Lainarahalla annettu kehitysapu ei ole kestävällä pohjalla.

Hallitus suhtautuu kevytmielisesti sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, joiden takaamisen pitäisi olla valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä. Poliisille tarjotaan alimitoitettuja resursseja, ja puolustusvoimia suorastaan kuritetaan. Kehyskaudella toteutettava puolustusvoimauudistus on suuri leikkausohjelma, jolla hallitus heikentää koko maan puolustuskykyä samalla kyseenalaistaen koko puolustusratkaisumme – unohtamatta tässäkään yhteydessä hallituksen läpi runnomaa kallista ja sotilaallisesti järjetöntä jalkaväkimiinakieltoa Ottawan sopimusta, joka astuu voimaan heinäkuussa. Puolustuksellemme tärkeät miinat on pääosin hävitetty tällä kehyskaudella. Näin vastuuttomasti toimii hallitus, jota johtaa aiemmin maanpuolustusmyönteisenä pidetty kokoomuspuolue.

Hallitus on kehunut kehyspäätöstään oikeudenmukaiseksi kompromissiksi, vaikka todellisuudessa kokoomus on tarjonnut kumppaneilleen kylmää kyytiä. Oikeudenmukaisuutta löytyy lähinnä niistä osioista, jotka hallitus näkyy omaksuneen perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista, kuten niin sanottuun solidaarisuus- eli Wahlroos-veroon, nuorisotyöttömyyden torjuntaan, tutkimus- ja kehitysverotukeen sekä ratainvestointeihin liittyvistä esityksistä. Myös sotiemme veteraanien etuisuuksiin tehtävät muutokset ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *