Väärinkäytetyt kehitysyhteistyörahat

Kehitysministeri Heidi Hautala on vastannut kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöksiä koskevaan kirjalliseen kysymykseeni. Tiedustelin kysymyksessäni, miksi ulkoministeriöstä peräisin oleva virkamiesarvio väärinkäytösten suuruudesta poikkeaa oleellisesti ministerin itsensä kertomasta tiedosta. Virkamieslähtöisen arvion mukaan kehitysavun väärinkäytöksiä tulee vuosittain tietoon noin 10 miljoonan euron edestä, kun taas ministeri Hautala on kertonut, että ministeriön omissa tarkastuksissa väärinkäytöksiä olisi viime vuonna havaittu vain noin 415 000 euron edestä.

Ministeri puolustaa tiukasti omaa kantaansa toteamalla, että ”julkisuudessa esiintynyt yksittäisen virkamiehen arvio ei perustu mihinkään havaittuihin ja tilastoituihin väärinkäytöksiin tai epäselvyyksiin”. Ministerin sanat saisivat enemmän painoa, jos hän olisi hieman avannut, mihin arvio sitten perustuu.

Ministeri Hautala toistaa myös aiemmin julkisuudessa lausumansa hokeman siitä, että hänen mielestään kehitysyhteistyön kokonaisuuteen suhteutettuna varsinaisia rahallisia väärinkäytöksiä on todettu vähän.

Jokainen väärinkäytetty veroeuro on kuitenkin liikaa – etenkin, kun väärinkäytöksiä on todennäköisesti jäänyt myös paljastumatta.

Ministerin vastauksen voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

One thought on “Väärinkäytetyt kehitysyhteistyörahat”

  1. Afrikan väestöräjähdys luo enemmän kurjuutta kuin mikään apu voi parhaimmillaankaan sitä vähentää. Suomi on avustanut mm. Tansaniaa v.1962 ja Mosambikia v. 1977 alkaen. Ko. maat kuuluvat edelleen Suomen viiden suurimman avustusmaan joukkoon. Ja Keniaakin on avustettu jo v. 1965 alkaen ja edelleen. Somaliaa on avustettu 1980-luvulta alkaen ja edelleen. Tästä huolimatta sieltä on tultu jo 30 vuoden ajan hakemaan turvapaikkaa.
    Viime vuosina Suomi on painottanut koulutusalan kehitystyöhön. On havahduttu siihen, että kouluissa opitaan aivan liian vähän. ”Monissa kehitysmaissa opetus on niin huonolla tolalla, että lapset eivät opi ylipäänsä mitään. On samantekevää, millä kielellä opetetaan, jos opettajat ovat läsnä luokassa alle puolet oppituntien kestosta. Näin tapahtuu Mosambikissa”, kertoo uran Maailmanpankissa tehnyt Ritva Reinikka ulkoministeriön julkaisemassa Kehitys-utveckling, 5/2018 julkaisussa. Kun työmoraali ja vastuuntunto ovat tätä luokkaa, on sama miten paljon rahaa lahjoitetaan. Eikö tärkeintä ole rahalla saatu tulos kuin jaettu rahanmäärä?
    Suomi on auttamassa eri maita vaikka ei pysty poistamaan kasvavia ruokajonoja omasta maastaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *