Vaalivuoden budjetti viilattavana

Suomen taloustilanne on heikko. Arvioiden mukaan bruttokansantuote laskee tai jää nollaan tänäkin vuonna. Taloutta jarruttavat vaimea kulutus, kasvava työttömyys ja Ukrainan kriisin mukanaan tuomat talouspakotteet.

Näiden vaikeiden näkymien edessä eduskunta aloitti syksyn pääurakkansa, eli ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn käymällä aiheesta lähetekeskustelun.

Totesin puheenvuorossani, että hallitus ei tee riittävästi työllisyyden ja talouskasvun eteen, vaan päinvastoin – se hidastaa talouden elpymistä nostamalla kustannustasoa. Hallitus on nimittäin löytänyt budjettiinsa tutut rahasammot: energia- ja ajoneuvoverojen kiristämisen. Jälleen kerran lämmittäminen ja autoilu kallistuvat.

Vaalivuoden budjetillaan hallitus mainostaa hidastavansa Suomen velkaantumistahtia. Totta on, että velkaa otetaan aiempia vuosia vähemmän, mutta siitä huolimatta valtionvelka saavuttaa 100 miljardin euron haamurajan. Samalla EMU:n edellyttämä velkaraja rikkoontuu, kun julkisen sektorin velka noussee yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Talouskasvun aikaan saamiseksi tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia. Perussuomalaiset ovat ehdottaneet muun muassa ALV:n alarajan nostoa 20 000 euroon kotimaisen yrittäjyyden tukemiseksi.

Uutta suuntaa kaipaa myös energiapolitiikka, jonka perustaksi on otettava kohtuuhintainen ja kotimainen energia. Energiatuotannon kotimaisuusasteen nostaminen parantaa huoltovarmuutta ja saisi aikaan kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Ensiaskeleena on bioenergian, kuten turpeen ja puuhakkeen, verotus ja tuet palautettava vuoden 2012 tasolle.

Säästöjä tarvitaan, mutta ne on kohdistettava asioihin, jotka eivät tukahduta kasvun mahdollisuuksia ja joita ilmankin suomalaiset tulevat toimeen.

On pöyristyttävää, että Suomen nettojäsenmaksu Euroopan unionille noussee yli miljardiin euroon tänä vuonna. Hallituksen tulee välittömästi avata neuvottelut Suomen EU-jäsenmaksuosuuden alentamiseksi. Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat ovat saaneet jäsenmaksuihinsa alennuksen, mutta Suomi ei ole koskaan edes tehnyt vastaavaa alennusesitystä.

Myös kehitysavusta voidaan säästää. Perussuomalaisten hiljattain esittelemällä uudella kehitysapumallilla valtio säästäisi 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Työskentely budjetin parissa jatkuu eduskunnassa koko syksyn. Seuraavaksi talousarvioesitys lähtee valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn. Sen jälkeen esitys palaa täysistuntoon, jossa jokaisesta pääluokasta käydään perusteellinen keskustelu ja kaikista kansanedustajien tekemistä muutosehdotuksista äänestetään. Toivon, että budjettiesitystä saadaan vietyä Suomen tulevaisuuden kannalta kestävämpään suuntaan.

Kolumni julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 21.9.2014.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *