Pakkoruotsi käänsi takkeja

Eduskunta sai viime hetkillä käsiteltäväkseen pakkoruotsin poistamista ehdottavan kansalaisaloitteen. Aloite oli sivistysvaliokunnan käsittelyssä miltei vuoden, ja pelkona ehti jo olla, että aloite haudataan valiokuntaan, jolloin se vaalikauden vaihtuessa olisi rauennut.

Valiokunta sai kuitenkin aikaan mietinnön, jossa se päätyi puoltamaan pakkoruotsin jatkamista ja aloitteen hylkäämistä. Perussuomalaiset jättivät asiasta vastalauseen, jonka ansiosta asiasta äänestettiin täysistunnossa.

Äänestys toi aloitteelle kylmää kyytiä: se hylättiin äänin 134–48. Näin ollen pakkoruotsin opiskelu jatkuu.

Eduskunta päätyi siis tekemään kansan enemmistön tahdon vastaisen päätöksen: lukuisat tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että selvä enemmistö suomalaisista vastustaa pakollista ruotsin kielen opiskelua. Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan jopa 75 prosenttia kansasta vastustaa pakkoruotsia.

Edellisten eduskuntavaalien aikaisissa vaalikonevastauksissa enemmistö nykyisistä kansanedustajista kertoi kannattavansa pakkoruotsin poistamista. Tämä antoi toivoa aloitteen menestymiseen, mutta toisin kävi. Kovin monella on mieli muuttunut matkan varrella. Saapa nähdä, mitä tämänkertaisissa vaalikoneissa vastataan.

Pientä edistystä aloitteen eduskuntakäsittely kuitenkin toi tullessaan. Eduskunta näet hyväksyi lausuman, jonka mukaan hallitusta kehotetaan selvittämään mahdollisuuksia kokeilla vapaampaa kielivalintaa alueellisesti. Käytännössä tämä tarkoittanee kokeiluja lähinnä Itä-Suomessa.

Kokeilut ovat hyvä alku. Suuri osa suomalaisista ei koe juurikaan tarvitsevansa ruotsin kieltä työssä saati vapaa-aikana. Ei ole mieltä jatkaa suomalaisten pakkoruotsittamista, kun sille ei ole todellista tarvetta.

Pakkoruotsin puolustajat vetoavat usein perustuslakiin. Kuitenkin muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden ex-presidentti Pekka Hallberg on vahvistanut, että perustuslaki ei edellytä pakkoruotsin opettamista.

Perussuomalaiset jatkavat pakkoruotsista luopumisen ajamista vastaisuudessakin. Kansalaisaloite synnytti paljon kaivattua keskustelua, ja tästä on hyvä jatkaa.

Kolumni julkaistu Keski-Uusimaassa 11.3.2015.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *