Takkeja kääntyi pakkoruotsiasiassa

Eduskunnassa äänestettiin tänään pakkoruotsin poistamista ehdottavasta kansalaisaloitteesta. Aloite hylättiin äänin 134-48. Näin ollen pakkoruotsin opiskelu jatkuu toistaiseksi.

Eduskunta päätyi  siis tekemään kansan enemmistön mielipiteen vastaisen päätöksen: lukuisat tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että selvä enemmistö suomalaisista vastustaa pakollista ruotsin kielen opiskelua. Tämä tosiasia todettiin myös sivistysvaliokunnan aloitetta koskevassa mietinnössä.

Edellisten eduskuntavaalien aikaisissa vaalikonevastauksissa enemmistö nykyisistä kansanedustajista kertoi kannattavansa pakkoruotsin poistamista. Tämä antoi toivoa aloitteen menestymiseen, mutta toisin kävi. Kovin monella on näköjään mieli muuttunut matkan varrella. Saapa nähdä, mitä tämänkertaisissa vaalikoneissa vastataan.

Perussuomalaiset jatkavat pakkoruotsista luopumisen ajamista vastaisuudessakin. Kansalaisaloite synnytti paljon kaivattua keskustelua, ja tästä on hyvä jatkaa.

Lisäksi aloitteen ansioksi voi laskea, että eduskunta hyväksyi täpärästi äänin 93-89 kokoomuksen Pauli Kiurun tekemän ponnen, jolla hallitusta kehotetaan selvittämään mahdollisuudet alueellisiin kokeiluihin kielten valinnaisuuden lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittanee vapaamman kielivalinnan kokeilemista lähinnä Itä-Suomessa. Pientä edistystä on siis tiedossa.

Alla lyhennelmä pitämästäni puheenvuorosta, kun kansalaisaloitteesta keskusteltiin eduskunnan täysistunnossa 5.3.2015. Koko asiasta käyty keskustelu löytyy täältä.

Jussi Niinistö /ps: Ruotsin kielen asemaa puolustavan Svenska nu -verkoston puheenjohtaja Paavo Lipponen totesi taannoin tv-haastattelussa, ettei pakkoruotsia luettaisi, ellei se olisi pakollinen oppiaine. Näin on, miten Lipponen sanoi, ja se johtuu siitä, että enemmistö suomalaisista ei koe juurikaan tarvitsevansa ruotsin kieltä työssä saati vapaa-aikana eikä sitä näin ollen todennäköisesti opiskeltaisi nykyisessä määrin, jos pakko poistuisi.

Ruotsin opiskelulta säästyvän ajan voisi jokainen suunnata tarpeellisemmaksi katsomansa kielen opiskeluun tai vaihtoehtoisesti lukea vapaaehtoisesti ruotsia, jos parhaaksi niin katsoo. Ei ole mieltä jatkaa suomalaisten pakkoruotsittamista, kun sille ei ole todellista tarvetta, ja siten aiheuttaa tarpeetonta kitkaa kieliryhmien välillä.

Sivistysvaliokunta vetoaa pakkoruotsia puolustaessaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Mutta eikö nimenomaan elinkeinoelämän etujen mukaista olisi, jos suomalaisten kieliosaaminen olisi entistä laajempaa?

Täällä tänään on epäilty, että muiden kielten opiskelu ei lisääntyisi, vaikka pakkoruotsi poistuisi. Sivistysvaliokuntakin viittaa mietinnössään siihen, että ruotsin muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa vuonna 2004 ei ole lisännyt muiden kielten opiskelua. Syy tähän kuitenkin löytyy helposti. Muiden kielten opiskelu ei ole lisääntynyt, koska ruotsin opiskelu on edelleen pakollista niin peruskoulussa kuin lukiossakin. Pelkästään ruotsin jättäminen väliin ylioppilaskirjoituksissa ei vapauta riittävästi resursseja jonkun toisen kielen opiskeluun. Sen sijaan pakkoruotsin poistaminen näitä resursseja vapauttaisi.

Pakkoruotsia perustellaan ruotsinkielisten palveluiden turvaamisella. Ruotsin kielen pakollisuudella ei kuitenkaan palveluita turvata, sen on aika näyttänyt. Palvelut voidaan tuottaa, vaikka pakollisesta kouluruotsista luovuttaisiinkin, säätämällä riittävät kielitaitovaatimukset palkkauksen perusteeksi riittävän monelle virkamiehelle. Tässäkin asiassa on parempi panostaa laatuun kuin määrään. Yksi hyvin ruotsia puhuva virkamies on parempi kuin viisi hädin tuskin kieltä taitavaa. Myös tulkkauksen ja tietotekniikan tuomat mahdollisuudet on otettava ennakkoluulottomasti huomioon.

Lopuksi haluan vielä sanoa, että kokonaisuudessaan sivistysvaliokunnan mietinnöstä jää sellainen kuva, että valiokunta haluaa vierittää vastuun pakkoruotsipäätöksestä muualle. Valiokunta vetoaa muun muassa valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalliskielistrategiasta sekä katsoo, että asiaa pitää pohtia vasta, kun tuntijakoa seuraavan kerran uudistetaan. Nyt on kuitenkin oikea hetki tehdä periaatteellisia linjauksia.

J.K. Äänestyskartat äänestyksistä löytyvät nyt eduskunnan sivuilta. Aloitteen hyväksymistä tai hylkäämistä koskevassa äänestyksessä hyväksymisen puolesta äänestivät ”ei” ja hylkäämisen puolesta ”jaa”.

Lausumaehdotusta koskevassa äänestyksessä lausumaehdotuksen puolesta äänestivät ”ei” ja lausumaehdotusta vastaan ”jaa”.

Ylen vuoden 2011 eduskuntavaalikonevastausten perusteella aloitteen olisi pitänyt mennä läpi äänin 105-89. Tästä linkistä näet, ketkä äänestivät vaalikonevastaustensa mukaisesti ja ketkä eivät.

Yksi vastaus artikkeliin ”Takkeja kääntyi pakkoruotsiasiassa”

  1. Kiitokset Jussille hyvistä esityksistä Suomelle tärkeistä asioista.

    Tämä kaikkien muiden puolueiden ajama pakkoruotsi edistää nurkkakuntaisuuden jatkumista maassamme.

    Perussuomalaisten linja edistää kansainvälisyyttä, koska vapaa kielivalinta mahdollistaa nykyistä paremmin tärkeiden kielten osaamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *