Vierailu lentotukialukselle

Pitihän siihen toki tarttua, kun kerran tarjoutui harvinaislaatuinen mahdollisuus vierailla 22. maaliskuuta Yhdysvaltojen laivaston Nimitz-luokan lentotukialus USS Theodore Rooseveltilla (CVN-71) Atlantilla. Vierailu oli osa Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyötä.

WP_20150322_003
Matka alkoi Seutulasta. Yhdysvaltain C-37 Gulfstreamin kyyti oli pehmeää.

Matkaa isännöi Yhdysvaltojen lähipäivinä väistyvä Suomen suurlähettiläs Bruce J. Oreck, ja matkalle osallistuivat Suomesta lisäkseni delegaatiotamme vetänyt puolustusministeri Carl Haglund, ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Kim Jäämeri ja merivoimien esikunnan esikuntapäällikkö lippueamiraali Juha Vauhkonen.

Seurueeseemme kuului myös ruotsalaisten ja brittien delegaatio, niin ikään ministeritasoa. Yle julkaisi lentotukialuksen kannella otetun yhteiskuvan.

Valmiina lähtöön lentotukialukselle. Oikealla puolustusministeri Carl Haglund, keskellä ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri ja vasemmalla merivoimien esikuntapäällikkö Vauhkonen.
Valmiina lähtöön lentotukialukselle. Oikealla puolustusministeri Carl Haglund, keskellä ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri ja vasemmalla merivoimien esikuntapäällikkö Juha Vauhkonen.

Matkasimme ensin C-37 Gulfstreamilla Seutulasta Lontoon Standstediin, mistä matka jatkui Yhdysvaltojen armeijan C-2 Greyhound-kuljetuskoneella kohti lentotukialusta.

Perillä odotti äkkipysähdys: potkurikone pysähtyy alukselle tullessaan jarrutusvaijerin avulla kahdessa sekunnissa noin 200 kilometrin tuntivauhdista.

C2-Greyhound-kuljetuskone.
C2-Greyhound -kuljetuskone tarjosi ikimuistoisen lentokokemuksen.

Lentotukialuksella perehdyimme sen suorituskykyihin. USS Theodore Roosevelt on yksi Yhdysvaltain kymmenestä suuresta lentotukialuksesta, ja sillä on miltei viiden tuhannen kokoinen miehistö. Yhdysvaltain merivoimat käyttää samaa Hornet-kalustoa kuin Suomikin.

Pääsimme tutustumaan valtavankokoisen aluksen navigointiin ja lentotoimintaan sekä vierailemaan taistelukannella. Miehistön elämään kannen alla olisi ollut mielenkiintoista niin ikään tutustua, mutta siihen ei ollut ohjelmassa varattu aikaa.

Euroopasta USS Theodore Roosevelt suuntaa Lähi-itään ottaakseen osaa ISIS-vastaiseen operaatioon: Hornetit iskevät maassa oleviin terroristikohteisiin.

FA18-Hornet lähdössä.
F/A-18 Hornet lähdössä. Varoetäisyydet ovat jenkeissä näemmä pienemmät kuin Suomessa, joten koneen  voiman todella tunsi. Hyvä kun kännykkäkamera pysyi käsissä… Otin  myös muutaman videopätkän, yksi löytyy Facebook-sivuiltani.
Horneteja ja Superhorneteja lentotukialuksen kannella.
US Navyn Horneteja ja Super Horneteja riitti tuulisella lentotukialuksen kannella liki Suomen ilmavoimien kaluston verran.
Lentonäytös nähty, tyytyväinen katsoja?
Lentonäytös nähty. Kuva S. Scott Davis.

Paluu alukselta takaisin Lontooseen C-2 Greyhoundilla oli aikamoinen kokemus sekin, laskeutumistakin ikimuistoisempi. Matkaan lähdettiin katapultilla laukaisten, ja vauhti kiihtyi nollasta yli kahdensadan kilometrin tuntivauhtiin parissa sekunnissa.  (Hyvä, että on vielä omat hampaat, sillä tekohampaat eivät välttämättä olisi siinä nykäyksessä pysyneet suussa…)

Ylen lisäksi matkasta uutisoivat STT ja Helsingin Sanomat. Ylen toimittajan kummallisia Nato-spekulointeja ihmettelimme paluumatkalla ministeri Haglundin kanssa. STT oli jälleen asiallisempi uutisoinnissaan.

3 thoughts on “Vierailu lentotukialukselle”

  1. Kiitos, oli hyviä kuvia ja mielenkiintoinen aihe. Olen joskus kaukaa katsellut lentotukialusta. Ovat aikamoisia ilmestyksiä, kun ilmaantuvat näkyviin merellä ollessa.

  2. Kyllä, ovat ruotsinlaivoja huomattavasti suurempia!

  3. Hieno raportti ja kuvat!

    Tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus vierailla museoiduilla lentotukialuksilla Amerikassa.
    Kun seuraavan kerran käytte USA:ssa niin katsokaa etukäteen löytyykö lähistöltä tälläistä museota.
    Kansilla on koneita alkaen toisesta mailmansodasta loppuen Horneteihin.

    Nimitz-luokan seuraaja on Gerald R. Ford -luokka. Sellainen on jo laskettu vesille, mutta ottaa aikansa ennenkuin se saadaan palveluskäyttöön.

    Mikä uudessa tukialusluokassa sitten on niin hienoa? Siinää on huomattavasti reserviä sähkötehossa, jolla halutaan varautua sähköiseen katapulttiin sekä sähköllä toimiviin asejärjestelmiin kuten magneettiseen suojaan, raidetykkeihin ja laseraseisiin.

    Sähköisestä katapultista käytetään lyhennettä EMALS (Electromagnetic Aircraft Launch System).
    Uudesta pysäytysköydestä käytetään lyhennettä AAG (Advanced Arresting Gear).
    Uudet laitteen vähentävät miehistön tarvetta ja nopeuttavat toimintaa kannella.

    EMALS ja AAG säästävät aivan olennaisesti lentoalusten runkoja pehmeämmällä otteella.
    Myöskin näillä sähköisillä laitteilla voidaan lähettää kevyitä koneita kuten miehittämättömiä lentoaluksia taikka hyvinkin raskaita koneita.

    Kun presidentti Obama vieraili Intiassa häneltä tiedusteltiin josko intialaiset voisivat saada amerikkalaisilta EMALSin omiin lentotukialuksiinsa.
    On hyvin luonnollista että Amerikka ja Intia liittoutuvat vastatakseen Kiinan kasvavaan sotilaalliseen voimaan.

    Vanhoihin tukialuksiin on vaikea sovittaa paljon sähköä tarvitsevia laitteita, koska voimantuoton mitoitus ei ole riittävä.
    Muutenhan kannattaisi kaikkiin Nimitz-luokan aluksiin asentaa EMALS.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *