Gripenit Hornetien seuraajana?

Ruotsalainen Dagens Industri -sanomalehti uutisoi pääsiäisenä, että ruotsalainen Jas Gripen -hävittäjä olisi vahva ehdokas Suomen ilmavoimien Hornetien seuraajaksi. Kommentoin asiaa STT:lle.

Siinä vaiheessa, kun Hornetien korvaaminen tulee ajankohtaiseksi, Jas Gripeneistä ei todennäköisesti ole tarjolla uusimman, viidennen sukupolven koneita. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että 2020-luvun puolivälissä vain Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina pystyvät valmistamaan liukuhihnatuotantona uusinta hävittäjäsukupolvea. Gripeniä tullaan mahdollisesti valmistamaan silloin, mutta luultavasti se on parhaimmillaankin vain 4,5 sukupolven hävittäjä.

Yhteinen kalusto voisi toki helpottaa ja tehostaa Suomen ja Ruotsin kehittyvää puolustusyhteistyötä, mutta ehdoton edellytys se ei ole. Nykyisinkin Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimat harjoittelevat menestyksekkäästi yhdessä, vaikka Suomella on Hornetit, Ruotsilla Jas Gripenit ja Norjalla amerikkalaiset F16-hävittäjät.

Tässä vaiheessa Suomen on viisainta pitää kaikki vaihtoehdot avoimina ja tutkittava ne tarkkaan. Vielä ei ole mitään tarvetta lukita päätöstä mihinkään tiettyyn konemalliin.

17 thoughts on “Gripenit Hornetien seuraajana?”

  1. Niin, 2025 tienoolla Suomi vastaanottaa ensimmäiset uudet hävittäjät, ellei hankintaa sitten lykätä ja tuskin lykätään nykyisessä turvallisuustilanteessa. Varsinainen tekninen valinta tapahtuu jo n. 5v päästä, mikäli toimitaan ilmavoimien ilmoittamassa siirtymäaikataulussa.

    Edelleen ilmavoimien kommenteista voidaan lukea, että nyt ei olla ostamassa keskeneräistä konetta. Ratkaisevaa on siis se, mitkä koneet ovat operatiivisesti valmiita n. 5v päästä, ei 2025. Tämä osaltaan myös siksi, että koneet halutaan koelennättää Suomessa ja kyse ei olisi maisemien katselusta, vaan koneista halutaan mitata kaikki suoritusarvot, eikä vain luottaa annettuihin tietoihin.

    En muista upseerien puhuneen mitään koneiden sukupolvista vähään aikaan, johtuen varmaan siitä, että sukupolvet ovat valmistajien markkinointi-osastojen kehittämiä.
    No voisiko häivettä pitää mittatikkuna? PAK-FA:n pitäisi olla ”5.sukupolven” häivekone, mutta tässä on paradoksi, Gripen E:n tutkaheijaste tulee olemaan samaa luokkaa johtuen mm. kokoerosta. Noh F-35:n pitäisi ainakin näkyä tutkassa heikompana? Todennäköisesti näin onkin, mutta infrapuna-alueella F-35 loistaa paljon kirkkaammin ja voi tulla näin aikaisemmin havaituksi. No mutta vuosiluvut eivät ainakaan valehtele, niin F-35:n ensilento 2006, Gripen E:n 2016, kumpi olikaan uudempaa sukupolvea?

    Kun poliitikoilta kysytään mielipidettä hävittäjistä ja lähivuosina tullaan kysymään kiihtyvään tahtiin, suosittelen vain vastaamaan, että asiantuntijat tekevät teknistä arviointia ja poliitikot tekevät poliittisia päätöksiä. Puuroja ja vellejä ei kannata sekoittaa. Muuten joku kaunis aamu siellä TV:n suorassa haastattelussa on elämänsä pinteessä, kun taustatyön tehnyt toimittaja alkaa esittää teknisiä kysymyksiä.

    Nykyinen ilmatilassa harjoittelu on mittaluokaltaan totaalisen eri asia, kuin mahdollinen yhteinen hävittäjäkalusto naapurin kanssa, joka mahdollistaa samat varaosat, samat mekaanikot, samat lentäjät, samat simulaattorit, samat aseet, samat huoltotyökalut jne.. niin ja kriisitilanteessa samat kiitoradat ja parhaan mahdollisen sensori-fuusion.

  2. Taas kerran kiitos nimimerkki touko-enolle perusteellisesta palautteesta. Varteenotettavia huomioita.

  3. Tulemme näkemään käytännössä miten F-35 hävittäjät toimivat naapurimaassamme Norjassa ennen kuin päätös tehdään.
    Sitä ei tarvitse ostaa sikaa säkissä. Jos siinä on pahoja puutteita niin kyllä ne siellä tulevat esille.
    Aivan varmasti kehityksessa on ollut ongelmia, mutta muutenhan ohjelma ei olisi ollut riittävän kunnianhimoinen.
    Norjan puolustusministeriön mukaan ensimmäiset koneet toimitetaan vuoden 2015 aikana, mutta ne tulevat fyysisesti Norjaan vasta vuonna 2017.
    Norjan puolustusministeriön tiedotusta
    https://www.regjeringen.no/nb/tema/forsvar/forsvarsindustri/kampfly/id474117/

    Tarvetta ilmaherruushävittäjän suoritusarvoihin on liioiteltu. Kyky koiratappeluun ei ole ykkösominaisuus Suomen koneissa.
    Sen sijaan kyky havannoida ja olla mahdollisimman piilossa ovat tärkeitä. Nämät ovat ylivoimaisia F-35.
    Missään nimessä F-35 ei ole täysin näkymätön, mutta antaa monta hyödyllistä sekunttia laukaista ohjuset kohteeseen ennen kuin vihollinen on pystynyt tietämään mistä on kysymys.
    Maaliin löytäminen kerralla nopeasti on myös tärkeä ominaisuus, jolloin ollaan riskialueelle mahdollisimman lyhyen ajan.

    Ilmaherruushävittäjän liikehtiminen on ihmisen fyysisen suoristuskyvyn sekä havainnointikyvyn rajoilla taikka jo sen ulkopuolella.
    Ilmataistelussa pyritään laukaisemaan ohjukset mahdollisimman etäältä. Tykki on vain eräällainen hätävara.
    Ilmaherruusliikehtimen kuluttaa erittäin paljon polttoainetta. Kerosiinin ollessa vähissä parhainkaan liikehtimisominaisuus ei ole enää käytössä.

    Suomen kannalta tärkeämpiä ovat suorituskykyiset ilmataisteluohjukset häivttäjässä kuin ylivoimaiset ilmaherrusominaisuudet.
    Miehestä tuntuu kiehtovalta kaksintaistelu ilmassa hävittäjän tykin avulla mies mistä vastaa, mutta valittavasti se ei vastaa todellisia tilanteita.
    Kaksintaistelevien samuraiden ja ritarien aika on jo ollut aikaa sitten ohitse.

    On vaikea kuvitella miten Ruotsin kokoinen teollisuus/talous pystyy haastaamaan millään tavalla F-35:n tasoa.
    Millä ihmeellä Jas Gripen NG pystyy saamaan huipputärkeän avioniikan samalle tasolle kuin F-35:ssä?
    Mistä he saavat tarvittavat resurssit kehitykseen vai odottavatko he että amerikkalaiset antavat heille samat laitteet.
    Koneen suorituskyvystä osataan väitellä ummet lammet, mutta hyvin usein tärkeä avioniikka unohtuu kokonaan.
    Avioniikan unohtuminen vertailusta johtuu useasti siitä että puuttuu ymmärtämystä asiasta joka kätkeytyy ”mystisten” kirjainyhdistelmien taakse.

    Siinä mielessä tilanne on huono että F-35:lle on vaikea löytää reaalista kilpailijaa. Poliittisesti sekä kiinalainen että venäläinen vaihtoehto ovat poissuljettuja. Ehkä meidän täytyy teeskennellä luulevamme että kansankodin hävittäjä olisikin ykkövaihtoehto meille jotta saisimme hintaa alas.

  4. Gripenissä on General Electricin moottori eli sama firma kuin F-35 moottorin valmistaja.

    Gripenissä on Selexin tutka, sama firma tekee Eurofighterin tutkan. En ny muista oliko tämä NG vai nykyisen version. NG:ssä on joka tapauksessa AESA tutka (minusta jokaisessa koneissa ei tarvisi olla, ehkä yksi neljästä riittäisi) kuten F-35:ssa. Ei mikään Saabin tekele, vaikka ilmeisesti Ericsson osaisi tehdä myös hyviä.

    Kuten henkilöautot, niin kaiken voi kasata osista. Itse hoitaa sitten kokonaisuutta. Eihän Nokiakaan paljoa osallistunut matkapuhelimien konkreettiseen suunnitteluun, alihankkijoita oli mukana enemmistö.

    Avioniikka ja softa ei ole mahdoton urakkahomma (softaa on about 64MB) mutta luotettavuus mekaniikassa, softassa, materiaaleissa, sähkössä ja kaikessa on varmaan se missä eroja tulee. Se vaatii miljoona koelentotuntia. Japsit hallitsee laadun parhaiten koska ne testaa autojaan 10x enemmän kuin länsimaat. Kun kone tekee 9g painovoimaa kovassa pakkasessa ja kovassa kuumuudessa, niin ei sitä messuilla tajuakaan koneen kokemia rasituksia. Eturenkaan ilmanpaineet nousee ja laskee kun lämpötila ja ilmanpaine eri korkeuksilla vaihtelee. 27mm tykki antaa melkoista tärinää eturunkoon, miten softa reagoi outoihin mittarilukemiin? Yms kymmeniä tuhansia asioita. Piirustukset on 70 000 sivua.

  5. Christian: F-35 moottorit toimittaa Pratt&Whitney eikä General Electric!

    Erinomaista tietoa löytyy Norjan Ilmanvoimien Kampflybloggenista!
    Käännöskoneella kääntyy hyvin englanniksi, jos ei halua lukea norjaksi.
    Olen valikoinut niistä mielenkiintoisimpia tähän.
    Suosittelen lukemaan niiden jotka haluavat perustaa mielipiteensä tiedolle eikä luulolle.

    Kampflybloggen : Her er første fly til Italia, bygd i Italia
    Endre Lund, tiedotusvastaava
    http://blogg.regjeringen.no/kampfly/2015/03/13/her-er-forste-fly-til-italia-bygd-i-italia/
    Alankomaihin ja Italiaan tulevat F-35 hävittäjät kootaan Italiassa Milanon lähistöllä olevassa Camerin tukikohdassa .
    Ensimmäinen F-35 kone on jo kokoonpantu. Artikkelin kuvissa näette vihreän komposiitista valmistetun rungon joka tullaan vielä päällystämään tutkasäteilyä heijaistamattomalla pinnoitteella.
    Kuvia kannattaa klikata suuremmaksi jotta yksityiskohdat tuleva esille.

    Kampflybloggen : Lavsignatur og «stealth»; myte eller fakta?
    Kapteeni Morten Hanche, F16 lentäjä ja F-35 lentäjäoppilas
    http://blogg.regjeringen.no/kampfly/2015/04/08/lavsignatur-og-stealth-myte-eller-fakta/
    Kampflybloggen
    Kapteen Hanche kertoo artikkelissa F-35 häiveominaisuuksia ja onko vastapuolella mahdollisuuksia havaita sitä erilaisin keinoin.

    Kampflybloggen : Slik får vi mest mulig ut av F-35
    Everstiluutnantti Frode Dahl
    http://blogg.regjeringen.no/kampfly/2014/11/08/slik-far-vi-mest-mulig-ut-av-f-35/

    Kampflybloggen : Derfor er F-35-hjelmen så viktig – og vanskelig
    Kapteeni Morten Hanche
    http://blogg.regjeringen.no/kampfly/2014/09/18/derfor-er-f-35-hjelmen-sa-viktig-og-vanskelig/

    Kampflybloggen : Sensorene i F-35 – Distributed Aperture System
    Kapteeni Morten Hanche
    http://blogg.regjeringen.no/kampfly/2014/08/27/sensorene-i-f-35-distributed-aperture-system/

    Kampflybloggen : Sensorene i F-35 – radar (AN/APG-81)
    Kapteeni Morten Hanche
    http://blogg.regjeringen.no/kampfly/2014/07/05/sensorene-i-f-35-radar-anapg-81/

    Norjaan ja Alankomaihin tulee jarruvarjolla varustettu F-35 A hävittäjiä.
    Huomatkaa selän takaosassa oleva kohouma jossa varjo säilytetään.
    http://www.codeonemagazine.com/images/media/2014_Dragchute_05_1267828237_4928.jpg
    Code One Magazien: F-35 Lightning Drag Chute
    http://www.codeonemagazine.com/article.html?item_id=138&sf3879437=1

  6. Nykyinen Gripen moottori oli siis GE kuitenkin eli melkein sama kuin Hornetissa, itse asiassa parannettu heidän itsensä toimesta. Tuo NG ei ole vielä niin tuttu. Sen vaan olen kuullut, että siitäkin moottorista on uusi versio tulossa eli jos Suomi siihen päätyy, niin moottori on eri kuin esim Brasilialla.

    Pointti oli että moottorin tai tutkan kaltainen ydinkomponentti on ostettu muualta kuten myös Amraam, Meteor (pitkän matkan ohjus) tai Iris-T (paras lähitaisteluohjus mutta ei ole suom wikipediaa siitä!), joten pieni valmistaja Saab voi olla pitkän historiansa ansiosta olla ihan kartalla.

    Tosin ei ole pienen budjetin ja pienen valmistusmäärän takia. Mutta muutaman vuoden päästä tilanne on varmasti kunnossa. Ei siksi että Jas on hyvä, vaan siksi että F-35 on 5x kalliimpi. Aivan törkeä moka heiltä. Lisäksi lentotunnit 6x kalliimpia.

    http://www.gripenblogs.com/AnalyticsReports/Cost%20Trend1.jpg

  7. Christian: Meinaatko että Ruotsi on pyhimysvaltio jolle amerikkalaiset suuryhtiöt kilvan tarjoavat edullisesti viimeisintä sotateknologiaa, jotta ruotsalaiset voisivat koota halvalla, varmasti ja minimaalisella testauksella tehokkaan hävittäjän?
    Sitten vielä taivaalliset voimat ovat lähettääneet pientä voitelua kolmannen mailman päätöksentekijöille.

    Käyttäisin tähän savolaista ilmaisu: ”Voihan se näinkin olla”!

    Onkohan tästä ruotsalaisten New Generation hävittäjästä vielä muuta konkreettisesti ilmassa kuin kuin muutama tuhat sivua dokumetteja. Se hyvä puoli tästä on että mitään vikoja ei ole koska mitään testausta ei ole ollut. Täysin virheetöhän se on, toistaiseksi.

    Ja onhan se ruotsalaisten puolustustahtokin parantunut. Paikillisten kodinturvajoukkojen johtaja ehdotti että kodinturvaajat alkaisivat harventamaan ylitiheäksi kasvanutta villisikakantaa. Samalla he olisivat saaneet hyvää harjoitusta kiväärin käytössä.
    Pohjoismaisen yhteistyön nimissä ehdottaisin että suomalaiset reserviläisjärjestöt menisivät auttamaan ruotsalaisia veljiämme tässä tehtävässä. Olisi aika mukavaa kerääntyä yhdessä metsäleirille paistamaan villisikaa ja nauttimaan snapsia. Siinä olisivat viikinkit koolla kuin Valhallassa konsanaan.

  8. Kun Brasilia osti 108 Gripen NG:tä, niin kai siitä on muutakin kuin paperit. Itse ostaisin jotain täysin testattua, kuten Kreikasta 150 kpl Atacms tykistöohjuksia velkojen pantiksi, koska muuten ei saada mitään. Tai ne Pzh2000 vaunut, joita kaikki haluaa, mutta vain Kreikalla oli varaa ostaa.

    Vai että Jas:n tehneet amerikkalaiset suuryhtiöt 🙂
    Selex tutka (Italia, Englanti), eurooppalainen Meteor ohjus (Ranska, Italia, Englanti, Saksa), saksalainen Iris-T ohjus…

    Meteorista tarkemmin: ” It is estimated that over 250 companies across Europe will be involved”

    Iriksestä tarkemmin:
    Workshare arrangements for IRIS-T development are:
    Germany 46%
    Italy 19%
    Sweden 18%
    Greece 13%
    4% split between Spain and Norway.

    Monet näkee amerikkalaisia suuryrityksiä kaikkialla. Tämä johtuu kai kotikasvatuksesta. Tai median kasvattava vaikutus, en tiedä. Fakta se ei ainakaan ole.

    Ihmetyttää kyllä Meteorin ja Amraamin kohtalo, koska ei tutkaohjus voi nykypäivänä osua muuhun kuin häirintälähettimeen. Ehkä niihin vaihdetaan infrapunapää tutkan tilalle, muuten ne on ihan turhia. Muutaman watin häirintälähetin kyllästää vastaanottimen etuasteen, sama kuin jos ihminen katsoisi aurinkoon kiikarilla.

  9. Onnittelut vaalituloksesta Niinistölle! Sopisitte erittäin hyvin eduskunnan puhemieheksi nyt kun se paikka on tarjolla PS:lle.

    Jas Gripen on Hornetin puolikas. Siinä on sama moottori kuin Hornetissa mutta vain yksi kappale. New Generationissa on Super Hornetin moottori.

    Yksimoottorisessa F-16 hävittäjässä on F-15 Eagle:n moottori.
    F-35:ssä on F-22:n voimanlähteestä kehitetty moottori. Siitä on vielä tarkoitus kehittää muuttuvaohivirtauksinen moottori.

    Jas Gripen on pienistäkin pienin hävittäjä. Sen taistelusäde ja asekuorma ei ole missään tapauksessa riittävä.
    Pientä konetta asekuormattaessa sen lento-ominaisuudet kärsivät huomattavasti.

    Työntövoimaltaan F-35 on kaksinkertainen verrattuna Gripen NG:n.
    Onko pienestä ponista sotaratsuksi?

  10. Kokenut F-16 lentäjä ja F-35 koulutettava, Norjan ilmavoimat
    Kapteeni Morten Hanche
    Moderne luftkamp; The Right Stuff, Top Gun eller noe helt annet?
    http://blogg.regjeringen.no/kampfly/2015/04/20/moderne-luftkamp-the-right-stuff-top-gun-eller-noe-helt-annet/

    Artikelissa kapteeni Hanche kertoo minkälainen etu saavutetaan F-35:lla verrattuna F-16 hävittäjään.
    F-16 on pykälää isompi hävittäjä kuin Jas Gripen.

    Seuraavassa hävittäjien erot työntövoimassa (suluissa jälkipolttimella)
    Jas Gripen 54 kN (80.5 kN)
    Jas Gripen NG 62.3 kN kN (97.9 kN) General Electric F414G
    F-16 76.3 kN (127 kN)
    F-18 2 x 48.9 kN (79.2 kN)
    F-35 125 kN (191 kN)

  11. En ole Jas-fani mutta fanitan halpaa elinkaarihintaa, missä hankintahinta on vain osa. Lentotunnin hinta on määräävämpi ja käyttöikä tulee kolmantena tekijänä. Ehkä myös varaosien hinta. Ja koska lentäjien koulutus on kallista niin yksi aikaansaava kallis kone on parempi kuin kolme keskinkertaista.

    Jas on pieni, mikä on hyvä kun se on enemmän stealth. Ei pelkästään tutkalle vaan myös silmälle ja infrapunalle.
    Silti se kuskaa enemmän ohjuksia, koska F-35 joutuu laittamaan ohjukset luukun taakse koneen sisään. Isot hävittäjät on suunniteltu ilmaherruustoimintaan esim Isisiä vastaan on isketty nyt 5500 taistelulentoa. Nolla Amraamia ammuttu. Ei todellakaan Suomen puolustuksen skenaario.

    Työntövoima on tärkeä jos on kiire pudottaa vihollinen. Mielestäni on parempi vaan odottaa väijyssä moottori kylmänä. Kevyellä koneella on pieni sakkausnopeus joten voi lentää alempana turvallisesti, eli on aika stealth, ehkä enemmän kuin mikään, siis realistisessa tilanteessa missä ilmatila on täynnä meidän häirintätehoa +50dBm kaikkialla ja on oma ilmatorjuntakin olemassa. Suomessa ei tarvita myöskään isoa polttoainesäiliötä, koska koneet lentäisi vajailla tankeilla, ampuu 4-6 ohjusta, ja palaa hakemaan uusia. Jos on täydet tankit niin ei edes voi laskeutua ilman dumppausta.

    Tutkia ei hävittäjissä tarvi olla, koska maassa on, ja E-2D näkee stealth-koneetkin 500-600km päästä. Pari semmoista eli yksi Norjaan ja toinen Viroon.

  12. Me kaikki muistamme miten JAS Gripen pyöri hyrränä pitkin lentokenttää tai toisessa tapauksessa koelentäjä pelastui kuin ihmeen kautta heittoistuimella tuhoutuneesta koneestaan. Kaikki esitettiin suorana televisiolähetyksenä. Taisimme olla vahvasti vahingoniloisiakin? Ruotsalaisille sitä sattuu kaikenlaista?

    Näistä ajoista on JAS Gripeniä koelennetty ja korjattu, ja taas koelennetty niin kauan, että nyt sen lentovarmuus on saavuttanut maailman ykköstilan. Jopa nirsot sveitsiläisetkin sijoittivat sen ensimmäiseksi hankintalistallaan. Tosin tilaus äänestettiin nurin kansanäänestyksessä.

    Se, että pieni Ruotsi on pystynyt viemään hankkeen läpi on lähes uskomatonta. Nyt kone omaa korkean käyttöasteen, helpon huollettavuuden, alhaiset hankinta – ja käyttökustannukset sekä pystyy toimimaan 800 metrin kiitoradalta.

    Ruotsalaisille JAS Gripen on maksanut 39 miljoonaa dollaria koneelta. Vastaavasti Suomen hankkimat Hornetit maksoivat noin 57 miljoonaa dollaria kappaleelta. Tänä päivänä uuden länsimaisen hävittäjäkoneen hinta on vähintään 100 miljoonaa dollaria. Erään lähteen mukaan vastaava JAS Gripen kustantaisi noin 70 miljoonaa dollaria.

    Gripen on yllättävän halpa lentää. Yksi lentotunti kustantaa vain 4 700 dollaria. Muiden nykyisten länsimaisten hävittäjien lentotunti kustannukset pyörivät 7 000-21 000 dollaria tunnilta.

    Jo aikaisemmin mainitsin Gripenin pystyvän toimimaan 800 metrin kiitoradalta. Mainitsematta jäi, että tämä maantien pätkä voi olla märkä tai jopa hieman jäinenkin.

    Yksi teknikko ja 5 apumekaanikkoa pystyy kenttäolosuhteissa aseistamaan, tankkaamaan ja saattamaan Gripenin lähtökuntoon 10 minuutissa.

    JAS Gripeneillä on nyt lennetty yli 100 000 tuntia palvelukäytössä. Tänä aikana sen vikaantumisväli (MTBF) on 7,6 lentotuntia ja korjausaika (MTTR) 2,5 tuntia. Vastaavaan ei muilla konetyypeillä päästä. Ei lähellekään!

    Hornetit vaativat jokaista yhtä lentotuntia kohden noin 25 huoltotuntia. Toista on uuden JAS 39 E/F Gripenin kohdalla. Ympärivuorokautisessa toiminnassa 48 tunnin syklistä voidaan lentää jopa 38 tuntia ja selvitä normaaleista huolloista ja korjauksista 10 tunnilla. Samoin Gripenillä on lyhyt logistinen häntä. Se tulee toimeen pienellä varaosa- ja huoltotarvikevarastolla.

    JAS Gripenin moottorina on Hornetista tuttu GE:n F404-400-ohivirtaussuihkumoottorin ruotsalainen lisenssiversio Volvo-Flygmotor RM 12.

    Aseistuksensa puolesta JAS Gripen on NATO yhteensopiva.
    Lainattu Suomen Sotilas

  13. Timo, pelkkä moottorin työntövoima ei kerro suorituskyvystä yhtään mitään. Siihen vaikuttaa myös paino, eli thrust-to-weight ratio sekä aerodynamiikka eli ilmanvastus kun puhutaan kineettisestä suorituskyvystä. Sekä se kuinka nopeasti kone kääntyy eli instant turn ja sustained tuen arvot astetta / sekunti.

  14. ”Työntövoimaltaan F-35 on kaksinkertainen verrattuna Gripen NG:n.
    Onko pienestä ponista sotaratsuksi?”

    Timo, F-35 on myös tuplaten raskaampi joten tehopainosuhde ei ole yhtään parempi. B-52 pommikoneessakin on hirmuisesti työntövoimaa mutta ei se tee siitä ilmaherruushävittäjää

  15. Gripenin ja Eurofighterin etuna on se että niihin on saatavilla maailman parhaat ilmataisteluohjukset: Meteor ja Iris-T sekä brittiläinen ASRAAM. Amerikkalaisten AMRAAM on ainoa vaihtoehto F-35 koneeseen ja se ei enää suoritusarvoiltaan pärjää näille uusille eurooppalaisille ohjuksille. Sidewinder 9X on erinomainen lähitaisteluohjus, mutta se vaatii siipien alle pylonit jolloin iso osa häive-edusta menetetään ja myös koneen nopeus putoaa ja polttoaineen kulutus kasvaa entisestään. F-35 ei ole mitenkään taloudellinen kone lentää, se kuluttaa kanadalaisten arvion mukaan yli 30 % enemmän polttoainetta kuin F-18. Suomen Horneteissa perus ilmataisteluvarustus on 2 * AIM-9X ja 4 * AMRAAM. Asejärjestelmä on yhtä tarkeä kuin itse lentokone. F-35 koneen ahdas sisäinen ”ohjussiilo” on liian lyhyt Meteorille joten sitä ei ole odotettavissa siihen saatavaksi. Tämä ahdas sisäinen asesäiliö aiheuttaa myös sen, että koneen uudelleenaseistaminen kestää pidempään eli kääntöaika maassa kasvaa huomattavasti isommaksi kuin vaikkapa Gripenissä. Pienen maan koneita säästää juuri se että voidaan laukaista omat aseet ennen kuin joudutaan vastustajan asejärjestelmien vaikutusalueelle ja irtaantua tilanteesta ennen kuin joudutaan ”koiratappeluun” lukumääräisesti suurempien vihollisosastojen kanssa. Ainahan se ei onnistu ja silloin koneessa pitää olla liikehtimiskykyä, hyvä lähitaisteluaseistus ja riittävästi työntövoimaa suhteessa omapainoon

  16. F-35 hävittäjää ei enää sanota ilmaherruushävittäjäksi koska se on liian kömpelö oikeaan sotatilanteeseen. Jas Gripen on pieni, ketterä ja yksinkertaisesti paras valinta. Se kykenisi lamauttamaan SU-27 ja SU-35 muodostelmat. F-35 hinnalla saisi kolminkertaisen määrän edullisempia Jas Gripeneitä. 120 Jas Gripenin avulla hyökkääjä tulisi kompastumaan ja kaatumaan kipeästi. Mikäli F-35 hävittäjiin kuitenkin päädytään, se on merkki Suomen johdon korruptoituneisuudesta korporaatioiden salatarjousten edessä.

  17. Jos on niin että , Suomen kenttien kiitoradat tuhotaan ennenkuin koneet pääsevät ilmaan niin tästä seuraa:
    Koneiden pitää nousta ja laskeutua kohtisuoraan ylös ja laskeutua kohtisuoraan alas . TS. ei tarvita kiitoratoja.
    Koneiden piilosäilyttämisen takia koneissa tulisi olla taitettavat siivet tyyliin laivasto.
    No se oli logiikkaharjoitus eikä tällaisia koneita ole tarjolla mitäpä sitä turhaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *