Pallo on Ahvenanmaalla

Eurooppaan kohdistuu ainutlaatuinen maahanmuuttovirta. Edellisen kerran Euroopan mantereella oli ehkä nykyiseen verrattavissa oleva kansainvaellus 400-luvulla.

Valtavirroista yleensä syrjässä olleeseen Suomeen on saapunut jo kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta eivätkä määrät osoita todellisia vähenemisen merkkejä. Päinvastoin.

Schengen-rajamekanismi ei toimi kuten pitäisi, EU:n konsensus rakoilee ja valtioiden suvereniteetit ovat koetuksella. Dublinin sopimusta ei noudateta vaan kukin valtio pyrkii tulkitsemaan sitä omien intressiensä mukaisesti.

Parhaillaan EU:ssa pyritään Dublin-asetuksen muuttamiseen siten, että luotaisiin pysyvä mekanismi kansalaisten siirtämisestä jäsenvaltiosta toiseen. Päätösvalta siirroista olisi komissiolla sellaisissa tilanteissa, joissa hallitsematon maahanmuutto aiheuttaa jäsenmaalle ylitsepääsemättömiä paineita.

Vastaanottavan valtion kyky ottaa vastaan turvapaikanhakijoita arvioidaan laskukaavalla, jonka painoarvot ovat seuraavia: 40 % väestö, 40 % bruttokansantuote, 10 % turvapaikanhakijoiden määrä viimeiseltä viideltä vuodelta ja 10 % työttömyysaste.

Vaikka teoriassa sisäisiä siirtoja voi vuoden ajaksi välttää maksamalla EU:lle rahoitusapua kaksi promillea bruttokansantuotteesta, on kieltäytyminen vastaanottamasta tulijoita mahdollista käytännössä vain kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen vaarantuessa.

EU:n tavoitteena on myös 120 000 turvapaikanhakijan siirto Italiasta ja Kreikasta seuraavien kahden vuoden aikana. Suomen ensivaiheen osuus olisi lähes 1 300 maahantulijaa.

Mediassa on uutisoitu, että hallitus valmistelisi asetusta, jonka perusteella kunnat voitaisiin tarvittaessa pakottaa ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Mistään pakkopykälästä ei kuitenkaan ole hallituksessa sovittu. Kyseessä on uutisankka. Jotkut virkamiehet ovat valmistelutyössään lähteneet asiassa laukalle.

Tällainen toimenpide ei kuulu hallituksen maahanmuuttopoliittisiin toimenpiteisiin ja työkaluihin eikä sellaista panna myöskään käytäntöön – kiitos Perussuomalaisten.

Vapaaehtoisesti ovat kuitenkin monet kunnat kantaneet kortensa kekoon.

Suomessa ainoa maakunta, jossa tällä hetkellä ei ole vastaanottokeskusta tai hätämajoitusyksikköä, on Ahvenanmaa. Se täyttää hyvin kriteerit alueelle, jolla on maamme oloissa varsin suuri vastaanottokyky: taloudellisesti hyvin toimeentuleva maakunta, jonka turvapaikanhakijoiden määrä on ollut viime vuodet minimalistinen ja jonka työttömyysastekin on hallinnassa.

Ahvenanmaalla on kokemusta myös siitä, miten vähemmistöjen oikeuksia ajetaan menestyksekkäästi.

Nyt olisi ahvenanmaalaisilla ainutlaatuinen tilaisuus osoittaa, että he kykenevät olemaan myös muiden Suomessa oleskelevien vähemmistöjen asialla kuin ahvenanmaalaisen ruotsinkielisen vähemmistön. Koska maakunnalla on itsehallinto, on pallo nyt Ahvenanmaalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *