Itärajan yli tuleva muuttoliike on akuutein haasteemme

Osallistuin Brysselissä Nato-kokoukseen, johon olin saanut kutsun kumppanimaan edustajana.

Nostin kokouksessa esille itärajan yli tulevan muuttoliikkeen, jota pidän tällä hetkellä vakavimpana ja akuuteimpana haasteena Suomen turvallisuuspolitiikassa.

Vaikka Venäjän rajan yli on tullut toistaiseksi verraten vähän turvapaikanhakijoita, määrä voi kasvaa ja potentiaali on käytännössä rajaton. Venäjällä on satojatuhansia tai jopa miljoonia ihmisiä, jotka voivat lähteä liikkeelle kohti Eurooppaa. Mikäli tätä virtaa aletaan kanavoida muuallekin kuin Suomeen ja Norjaan, asiasta tulee yleiseurooppalainen kysymys.

Natolla ei ole roolia Suomen ja Venäjän välisen rajakiistan ratkaisussa, vaan Suomi käsittelee asiaa kahdenvälisesti Venäjän kanssa. Euroopan rajavalvontavirasto Frontexin mahdollisesta avusta on ollut puhetta, mutta vielä ei ole sen aika. Toivon mukaan kahdenvälinen poliittinen ratkaisu löytyy.

Suomea kohdellaan nykyään Naton näkökulmasta EOP-kumppanina (Enhanced Opportunities Partners) eli ”edistyneenä kumppanina”. Kohti Nato-jäsenyyttä hivuttamisesta tässä kumppanuudessa ei kuitenkaan ole kyse – kuten olen ennenkin sanonut, Natoon joko liitytään tai sitten ei.

EOP-kumppaneiden ja Naton yhteistoiminnan nyt käynnistyttyä on toivottavissa, että Suomi saisi osallistua myös heinäkuussa Varsovassa pidettävään Nato-huippukokoukseen ja pääsisi siellä jatkamaan poliittista dialogia, tuomaan esille omia näkemyksiään ja edistämään rauhaa ja vakautta pohjoisella pallonpuoliskollamme.

Nato-kokouksesta kirjoittivat mm. Yle ja HS.

 

Yksi vastaus artikkeliin ”Itärajan yli tuleva muuttoliike on akuutein haasteemme”

  1. Entäs länsirajan yli Ruotsista vyöryvät ”turvapaikanhakijat”, joita on jo tullut kymmeniä, ellei satoja kertoja enemmän kuin venäjältä? Mitä heidän kanssaan kuuluisi mielestäsi tehdä? Tämä on puolestaan äärimmäisen vaativa taloudellinen haaste Suomelle.

    P.S. Mikään sopimus ei velvoita meitä ottamaan vastaan ”turvapaikanhakijoita” sellaisista turvallisista maista kuin Ruotsi tai Venäjä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *