Kolumni Töölöläisessä

Töölön kylä on Helsingin kaupunkia vanhempi. Helsinki siirrettiin vuonna 1640 Vantaanjoen suulta Vironniemelle, joka oli tuolloin osa Töölön kylää. 1910-1930 -luvuilla Töölö oli aikansa suurin kaupunkirakentamiskohde Suomessa. Merkittävä osa Suomen tunnetuimmista nähtävyyksistä kuten Eduskuntatalo, Temppeliaukion kirkko, Kansallismuseo, Sibelius-monumentti ja Olympiastadion sijaitsevat Töölössä. Perinteitä, historiaa ja kulttuuria riittää. Liikenneyhteydet voisivat tuskin olla parempia.

Kantakaupungissa torit ovat perinteisesti olleet toimeliaisuuden ja yhteisöllisyyden keskuksia jo satoja vuosia ennen kauppakeskusten rakentamista. Allekirjoittanutta on kuitenkin ihmetyttänyt Töölöntorin turhan vaatimaton kehittäminen. Varsinkin talvisin tori on tuntunut olevan lähinnä parkkipaikka tai lumikasojen välisijoitustila.

Mahdollisuuksia torialueiden elävöittämiseen kuitenkin on. Töölöntorin läheisyyteen ollaan rakentamassa isoa määrää autopaikkoja maan alle eikä torialuetta tule käyttää tarpeettomasti pysäköintialueena. Torin elävöittäminen voisi merkittävästi parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja samalla luoda uusia liiketoimintaedellytyksiä pienyrittäjille. Töölöntori voisi helpostikin profiloitua sopivan kokonsa ja hyvän sijaintinsa ansiosta perinteiseksi toriksi ilman Kauppatorin kaltaista rihkama- ja porontaljamyyntiä.

Yleensä maaseutukuntia mainostetaan ihmisen kokoisina asuinpaikkoina, mutta olkoon Töölö kaupunkilaisen kokoinen asuinpaikka, jonka toria, viheralueita ja liikennejärjestelyjä on kehitettävä ensisijaisesti töölöläisten näkökulmasta. Mikään torin elpymistä edistävä toimenpide ei ole liian pieni.

Kirjoitus on julkaistu Töölöläinen-lehdessä 28.8.2016.