Suomen asevientilinja on vastuullinen

Suomen asevientilinjaa on viime päivinä hanakasti kyseenalaistettu julkisuudessa. Tikun nokkaan on haluttu nostaa erityisesti Saudi-Arabiaan viedyt Patrian Nemo-kranaatinheittimet ja Turkmenistaniin sekä Uzbekistaniin viedyt Sakon tarkkuuskiväärit.

Onko Suomen linja muuttunut? Ei ole, kuten pääministeri Juha Sipilä totesi. Samaa sanon minäkin. Olin asiasta myös A-studiossa kuultavana.

Ensinnäkin asiaa tulee tarkastella pidemmällä aikavälillä, eikä vetää hätäisesti liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Edelleen puolustusteollisuutemme päämarkkinat sijaitsevat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Lähi-idän ja Aasian markkinat kasvavat, mutta näiden osuuteen voi vuositasolla vaikuttaa merkittävästi jokin yksittäinen iso kauppa, kuten viime vuonna toteutunut Nemo-kauppa.

Toiseksi Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia sekä kansallista lainsäädäntöämme. Konsultoimme EU:n sisällä ja Pohjoismaiden kesken aktiivisesti vientilupa-asioissa. Kokonaisharkinnassa painavat myös Suomen omaan puolustusteollisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvät tekijät. Teemme tarkkaa tapauskohtaista harkintaa. Linjamme noudattaa EU:n valtavirtaa: joidenkin mielestä se on liian tiukka, joidenkin mielestä taas liian löysä. Jälkimmäisiin lukeutuu kansanedustaja Erkki Tuomioja ja koko joukko tiedostavia toimittajia.

Saudi-Arabia kuuluu niihin kohdemaihin, joihin puolustustarvikevientiä koskevan lain mukaan sovelletaan tapauskohtaista ulko- ja turvallisuuspoliittista harkintaa. Nemo-kranaatinheitinjärjestelmän osalta edellinen hallitus myönsi äänestyspäätöksellä kaksi vuotta sitten jatkoaikaa alunperin viitisen vuotta sitten myönnetylle luvalle. Saudi-Arabiaan on lisäksi myönnetty vientilupia suojanaamareille, lennokkien lähetysalustalle ja panssariteräksille.

Kuten tunnettua Jemenissä käydään sisällissotaa, ja Jemenin laillinen hallitus pyysi Saudi-Arabian johtaman liittouman avukseen. Sodassa ei tiettävästi ole käytetty suomalaisperäisiä aseita. Tilanteen kärjistyminen luonnollisesti herättää huolta, ja sitä on tarkasteltava entistä tarkemmin. Suomi tuomitsee sen, että ilmaiskuissa on tullut siviiliuhreja.

Keski-Aasian maissa Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa puolestaan tilanne on ollut viime vuosina verraten vakaa. Ihmisoikeustilanteessa on kauniisti sanottuna tekemistä, mutta kokonaisharkinnassa katsottiin voivan puoltaa tarkkuuskiväärien vientiä. Harkinnassa huomioitiin myös alueelliseen vakauteen, rajaturvallisuuteen ja terrorismin vastaiseen toimintaan liittyviä tekijöitä. Kirjoitan yhden sanan selventämään: Afganistan.

Turkmenistaniin muuten myönnettiin vuonna 2014 EU-maista vientilupia 36 kpl, yhteisarvoltaan noin 90 miljoonaa euroa. Lupia myönsivät mm. Itävalta, Tanska, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Alankomaat.

Kokonaisuutena Suomen asevientilinja on vastuullinen ja johdonmukainen. Lupahakemuksia on hyväksytty, mutta niitä on myös evätty. Suomen puolustusteollisuus on vaikka Ruotsiin verrattuna pienimuotoisempaa, viime vuonna viennin arvo oli 99 miljoonaa euroa, mutta yhtä kaikki sillä on puolustusratkaisumme kannalta huomattava merkitys.

Puolustusministerinä annan tukeni kotimaiselle puolustusteollisuudelle. Siksi olin esimerkiksi aiemmin tänä vuonna vienninedistämismatkalla Australiassa.

Yksi vastaus artikkeliin ”Suomen asevientilinja on vastuullinen”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *