Pohjoismaisen puolustusyhteistyön puheenjohtajuus Suomeen

Suomi on tänä vuonna pohjoismaisen puolustusyhteistyö Nordefcon vetovastuussa. Vastaanotin puheenjohtajuuden Tanskan kollegaltani vuoden vaihteessa.

Pohjoismainen puolustusyhteistyö on Suomelle luontevaa, ja meillä on ollut jo pitkään aktiivinen rooli sen kehittäjänä. Tällä kertaa Suomi astuu Nordefcon ruoriin jälleen uudessa tilanteessa, jossa alueellisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön merkitys on entisestään korostunut.

Olemme hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjanneet, että Suomen tulee Nordefcossa edistää Pohjoismaiden yhteistoimintakyvyn tiivistämistä ja alueellista turvallisuutta lujittavia toimia. Puheenjohtajuusvuodelle valitut painopisteet kuvastavatkin hyvin turvallisuuspoliittisen ympäristön muutosta sekä Pohjoismaiden yhteistä tarvetta vastata paremmin sen tuomiin haasteisiin.

Eräs Suomen puheenjohtajuusvuoden tavoitteista on entisestään syventää Pohjoismaiden välistä turvallisuuspoliittista vuoropuhelua ja tilannekuvan vaihtoa. Viime syksynä aikaansaatu turvattu viestiyhteys helpottanee tiedonkulkua entisestään.

Huoltovarmuus ja yhteiskunnan kriisinkestokyky ovat kriittisiä tekijöitä Suomen puolustukselle, joten myös ne saavat tänä vuonna erityistä huomiota. Puolustusmateriaalin osalta kehitetään edelleen yhteisiä hankevalmisteluja sekä pohjoismaista teollisuusyhteistyötä.

Uusien avauksien ohella puheenjohtajan tärkein tehtävä on varmistaa yhteistyön jatkuvuus sekä edistää jo käynnissä olevia yhteistyöhankkeita. Tällä hetkellä Nordefcon ajankohtaisimmat ja kiinnostavimmat hankkeet painottuvat erityisesti ilmavoimien yhteistyöhön ja harjoitustoimintaan.

Viime marraskuussa allekirjoitimme pohjoismaisten kollegoideni kesken Easy Access -yhteisymmärrys -pöytäkirjan, jonka on tarkoitus helpottaa rauhanajan sotilaallista maahantuloa. Suomi liittynee lähiaikoina myös pohjoismaiseen sopimukseen varakenttien käytöstä sotilasilmailussa. Näiden turhaa byrokratiaa poistavien hankkeiden toimeenpano on tärkeä tehtävä Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Touko-kesäkuussa 2017 Suomi isännöi kolmen Pohjoismaan alueella järjestettävän Arctic Challenge -lentotoimintaharjoituksen, joka tuo Pohjolaan yli 100 ilma-alusta 12 maasta. Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimien jo vakiintunut lähes viikoittainen rajat ylittävä harjoituslentotoiminta on malliesimerkki Pohjoismaisen puolustusyhteistyön eduista.

Puheenjohtajuus tuo Suomelle kansainvälistä huomiota sekä myös ison joukon tärkeitä vieraita. Vuoden aikana kutsun pohjoismaiset kollegani Suomeen kahdesti. Toukokuussa on tarkoitus kokoontua historialliseen Turun linnaan, mikä sopiikin hyvin pohjoismaiseen tapahtumaan. Syksyn ministerikokous järjestetään Helsingissä, ja sen yhteydessä isännöin myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministerikokouksen sekä ns. Pohjoisen ryhmän kokouksen.

Yksi vastaus artikkeliin ”Pohjoismaisen puolustusyhteistyön puheenjohtajuus Suomeen”

  1. Olen täysin samaa mieltä kaikesta mitä sanoit puolustusseonteossa eduskunnalle. Isäni oli talvisodan invaliidi ja kertoi miten asiat oli silloin. olen ite vasta 55 v mut oppinu maanpuollustuksen. Jos jatkat tekemistäs samalla laiila, niin saatan jopa harkita olla äänistämästä kokoomuksen ehdokasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *