Nato-kokouksen antia

Saksan kehysvaltioryhmän kokouksen osallistujat.

Olin 29.6.2017 Nato-kokouksessa Brysselissä. Tiiviin päivän ohjelmaan kuului osallistuminen Saksan johtamaan kehysvaltiokokoukseen, kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen solmiminen Saksan kanssa sekä osallistuminen Nato-puolustusministerikokoukseen. Paljon on siis tehty puolustusyhteistyön saralla – puolustusselonteon mukaisesti ja hengessä.

Suomi siis liittyi Saksan johtamaan kehysvaltioryhmään, jonka tavoitteena on kehittää monikansallisia suorituskykyjä. Kehysvaltioryhmätoiminta mahdollistaa myös harjoitustoiminnan tiivistämisen. Puolustusyhteistyössä on aina keskeistä se, että myös kansallinen puolustuksemme vahvistuu, ja Suomen kannattaakin omaksua harjoitustoiminnasta kaikki omaksuttavissa olevat hyvät käytänteet – kuitenkin muistaen, että tärkein työ uskottavan kansallisen puolustuksen rakentamiseksi tehdään vastedeskin kotimaassa.

Suomen ja Saksan solmima kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus mahdollistaa yhteistyön syventämisen Saksan kanssa usealla osa-alueella. Potentiaalisia yhteistyöalueita on muun muassa kyber, johon Saksa panostaa voimakkaasti tulevina vuosina, sekä muut myös kotimaan puolustuksen kehittämistä tukevat alueet. Uskon, että Euroopan talouden veturin peesissä on saatavaa Suomellekin.

Nato-puolustusministerikokouksessa käsiteltiin useita teemoja: mm. liittouman sisäistä taakanjakoa (eli sitoutumista 2 prosentin BKT-tasoon puolustusmenoissa), EU:n ja NATO:n välistä yhteistoimintaa sekä terrorismin vastaisia toimia. Painotin omassa puheenvuorossani Suomen olevan turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja. Vastaamme oman maamme puolustamisesta kaikissa tilanteissa. Mitä 2 prosentin tavoitteeseen tulee, se ei sido sotilaallisesti liittoutumatonta Suomea, mutta tavoite tulee joka tapauksessa osaltamme täyttymään alus- ja hävittäjähankintojen käynnistyttyä kunnolla tämän vuosikymmenen vaihteessa.

EU:n ja NATO:n välisen suhteen tiivistämistä totesin Suomen tukevan. Suomeen perustettu Hybridikeskus on käytännön esimerkki hyvin alkavasta toiminnasta, ja juuri tällaiset käytännön toimet ovat tervetulleita poliittisen yhteydenpidon lisäksi.

Suomen ja Saksan välisen puolustusyhteistyötä koskevan puiteasiakirjan allekirjoitustilaisuus. Kuvassa keskellä Saksan PLMI Ursula von der Leyen ja oikealla Ruotsin PLMI Peter Hultqvist. Myös Ruotsi allekirjoitti vastaavan kahdenvälisen asiakirjan Saksan kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *