Veteraanien perintö elää

Vierailin 6. kesäkuuta 2017 veteraanitapahtumassa Vihdissä. Tilaisuudessa pitämässäni tervehdyspuheenvuorossa pohdin Suomen satavuotista itsenäistä taivalta, jonka aikana maamme on kehittynyt kansainväliseksi hyvinvointivaltioksi. Puheessani korostin veteraanien tekemää merkittävää työtä nykypäivän Suomen hyväksi.

Suomen tie ei ole ollut suora ja sileä, vaan ajoittain mutkainen ja kivikkoinen. Mutkan takaa voi joskus tulla epämiellyttäviä ja raskaita koettelemuksia, joiden kanssa kansakunnan on painittava. Vuosien 1939–1945 sodat olivat varmasti näistä koettelemuksista vaikeimpia.

Näiden koettelemusten muistaminen Suomen juhlavuonna on tärkeää. Nykysukupolven on hyvä hahmottaa, että elintaso-Suomen takana on suuri uhri: Kansakunta viritti voimavaransa äärimmilleen karvaiden sotavuosien aikana, ja näitä vuosia seurasi pitkä jälleenrakentamisen kausi. Yhteinen etu asetettiin yksilön edun edelle.

Sodan aikaiset ja sen jälkeiset ponnistelut olivat menestystarina, jonka jatkumisesta nykysukupolven ja tulevien polvien tulee huolehtia. Määrätietoiselle hyvinvoinnin rakentamiselle on jatkossakin kyettävä ylläpitämään turvalliset puitteet, niin sisäisesti kuin ulkoisesti: maanpuolustuksesta on pidettävä huolta.

Suomalaisen maanpuolustustahdon vaaliminen edellyttää esimerkin näyttämistä arkipäivässä. Yksi tärkeimmistä käytännön teoista on isänmaamme eteen uhrautuneiden henkilöiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Veteraanien perinnön vaaliminen onkin maanpuolustustyötä jaloimmillaan.

Vaikka sodankäynti on muuttunut keinoiltaan viimeisen 70 vuoden aikana, ei tarve toimia yhtenäisenä kansakuntana puolustusasioissa ole muuttunut mihinkään. Suomalaisen selviytymistarinan takana on tahto selvitä yhdessä – tillsammans, kuten Suomi 100-juhlavuoden tunnus kuuluu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *