Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö etenee

Annoin Verkkouutisille haastattelun koskien Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä, jonka kehittämisessä otetaan jatkuvasti käytännön askeleita. Ilma- ja merivoimista alkanut harjoitteluyhteistyö on levinnyt pikku hiljaa myös maavoimiin. Kuten puolustusselonteossakin todetaan, yhteistyön kehittämiselle ei voi asettaa rajoja. Pyrkimyksenä on kattaa operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on viime vuosien aikana tehostettu puolustuksen valmiutta. Meillä on panostettu muun muassa asevelvollisiin ja käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaamiseen sekä kehitetty tiedustelu- ja kyberpuolustuskykyjä. Myös sodanajan joukkojen määrää nostetaan. Ruotsissa on puolestaan päätetty lisäyksistä puolustusmäärärahoihin ja puolustusvoimien kykyjen lisäämisestä. Ruotsi on myös palauttamassa asevelvollisuuden rajatusti. Tätä seikkaa täytyy ilolla tervehtiä, sillä seurauksena saadaan volyymiä myös maavoimien harjoitteluun. Tällä hetkellä Ruotsin maavoimat ovat olleet verraten pienet verrattuna Suomeen, mutta tulevaisuudessa harjoittelussa päästään pidemmälle.

Maidemme välisestä nopeasti edenneestä puolustusyhteistyöstä on kiittäminen myös Ruotsin nykyisen puolustusministerin Peter Hultqvistin sitoutumista asiaan. Puolustusyhteistyön eteneminen on joskus myös henkilökemioista kiinni, ja hänen kanssaan yhteistyötä on ollut erittäin helppoa tehdä. Suomen kannalta on ollut edullista, että meillä on ollut ruotsalainen puolustusministeri, joka on ollut vilpittömästi kiinnostunut Suomi-yhteistyöstä.

Kommentoin Verkkouutisille myös Ruotsin ja Venäjän tämän syksyn suuria sotaharjoituksia.

Venäjän Zapad-harjoitukset ulottuvat Barentsinmereltä Itämerelle saakka, ja niihin osallistuu virallisen venäläisilmoituksen mukaan 12 700 sotilasta. Todellinen määrä voi kuitenkin olla jopa kymmenkertainen, koska joukkoja on jaettu samanaikaisiin rinnakkaisharjoituksiin.

Samaan aikaan Ruotsi järjestää Aurora 17 –sotaharjoituksen, johon osallistuu noin 19 000 ruotsalaissotilasta ja joukkoja Tanskasta, Virosta, Suomesta, Ranskasta, Liettuasta, Norjasta ja Yhdysvalloista. Lisäksi on käynnissä syyskuun 8. päivänä alkava Itämeren monikansallinen Northern Coasts -merisotaharjoitus. Itämerellä tulee siis totisesti olemaan liikennettä.

Mediassa maalailluista uhkakuvista huolimatta tiiviin harjoitussyksyn riskit liittyvät lähinnä mahdollisiin väärinymmärryksiin tai onnettomuuksiin, joiden todennäköisyys on tavallista korkeampi, kun samalla alueella operoi runsaasti joukkoja eri maista. Vaikea nähdä, että kukaan erityisesti provosoisi harjoittelua – uskon, että kaikki harjoituksiin osallistuvat maat haluavat viedä harjoitukset kunnialla läpi ilman ongelmia, joista voisi koitua eskalaation vaara.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *