Panssariestekiven paljastusjuhlassa Juupajoella

Panssariestekiveen hakattu ”Hyytiälä”-sana on Kannaksen Pasurikankaalla vapaaehtoisissa kenttälinnoitustöissä kunnostuneiden metsäylioppilaiden työtä. Hyytiälä-kivi on nyt kotoutettu yliopiston metsäasemalle Juupajoen Hyytiälään, jossa se toimii sodissa kaatuneiden metsänhoitajien ja metsäylioppilaiden sekä sotaveteraaniemme muistokivenä.

Pidin 11.9.2017 juhlapuheen Hyytiälä-panssariestekiven paljastusjuhlassa Juupajoella. Puheessani korostin vapaaehtoistyön merkitystä.

Paljastettu muistokivi muistuttaa meitä kansakunnan kohtalonhetkistä. Suursota hiipi Suomen rajoille 30-luvun lähestyessä loppuaan, ja maanpuolustuksen kohentamiseen herättiin myöhään, lähes liian myöhään.

Ajatus Kannaksen vapaaehtoisesta linnoittamisesta nousi monelta taholta yhtäaikaisesti. Yksittäisillä ihmisillä ja eri maanpuolustusjärjestöillä oli halu kantaa kortensa maanpuolustuksen kekoon. Muun muassa Akateeminen Karjala-Seura sekä suojeluskuntajärjestö esittivät, että kesäksi 1939 järjestettäisiin vapaaehtoisia linnoitustöitä. Työ organisoitiin suojeluskunnan johdettavaksi.

Työmailla urakoi yhtäaikaisesti kolmisen tuhatta miestä, ja työmuodostelmien huolto oli sälytetty lottien varaan. Nykysilmin tarkasteltuna projekti vaikuttaa lähes epätodelliselta. Kannaksella oli nykytermein ilmaistuna ”yhdessä tekemisen meininki”.

Vapaaehtoistyö ei valunut hukkaan. Talvisodassa oli kyse paljolti yksin suurvaltaa vastaan taistelevan kansakunnan henkisestä kestokyvystä. Vapaaehtoistyö rakensi tätä kestokykyä. Sotilaallisen merkityksen lisäksi lapiojääkärien linnoituskesä nostatti maanpuolustustahtoa.

Vapaaehtoistyöllä on tänäkin päivänä suuri merkitys. Vapaaehtoista maanpuolustusta tullaankin kehittämään kuluvan hallituskauden aikana – Puolustusvoimat selvittää tällä hetkellä erilaisia malleja paikallispuolustuksen tehostamiseksi. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä tulee olemaan kaikissa malleissa nykyistä korostetumpi asema.

Puhe on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.defmin.fi/puheet

Kuvassa kanssani 98-vuotias sotaveteraani-metsänhoitaja Kauko Mäenpää, joka oli nuorena metsäylioppilaana mukana kenttälinnoitustöissä Kannaksella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *