Puolustusta kehitetään teoilla

Valtioneuvoston puolustusselonteko annettiin eduskunnalle tämän vuoden helmikuussa. Eduskunta käsitteli selontekoa perusteellisesti ja sai käsittelyn päätökseen juhannuksen alla. Nyt on selonteon toimeenpanon aika.

Puolustuksemme perusteita ei tarvitse muuttaa, vaikka kansain­välinen turvallisuustilanne on kiristynyt. Puolustusselonteon lähtökohtana onkin, ettemme tarvitse puolustuspoliittista u-käännöstä. Jatkamme puolustuskykymme kehittämistä ja meille hyödyllistä kansainvälistä puolustusyhteistyötä.

Puolustuksen kehittämisen aikajänne on noin 40 vuotta: katsotaan kymmenen vuotta tulevaisuuteen ja otetaan huomioon 30 edellisen vuoden aikana puolustuksen kehittämiseksi tehty työ. Nykyistä puolustuskykyämme on rakennettu 1990-luvulta alkaen.

Jos sotilaallinen kriisi puhkeaa, Suomi torjuu uhat niillä puolustusvoimilla, jotka meillä on nyt. Parhaillaan piirustuspöydällä olevilla suunnitelmilla ja tulevilla hankintaohjelmilla ei vastata nykyisiin uhkiin. Tämän vuoksi puolustuksen kehittämisessä ei voida pitää välivuosia tai ”strategisia taukoja”.

Suomea ei puolusteta selonteoilla. Selonteot pitää panna toimeen määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Jotta puolustuskykymme pystyisi tulevaisuudessakin vastaamaan erilaisiin uhkiin, Suomi kohdistaa lisää varoja puolustukseen.

Yksi puolustusselonteon keskeisistä linjauksista on puolustuksemme valmiuden parantaminen. Tämä työ on ollut käynnissä jo muutaman vuoden. Ensi vuodesta lähtien puolustusvalmiuteen osoitetaan lisä­rahaa, koska todellinen valmius maksaa. Kalustoa pidetään aiempaa paremmassa kunnossa, henkilöstö on aiempaa helpommin ja nopeammin tavoitettavissa ja koulutus on monipuolisempaa kuin ennen.

Myös reserviläiset ja varusmiehet osallistuvat Puolustusvoimien valmiuden parantamiseen. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa reserviläisten nopean kutsumisen palvelukseen valmiudellisista syistä, ja varusmiesten valmiusyksikkökoulutus on jo hyvässä vauhdissa. Myös ­vapaaehtoista maanpuolustustyötä ke­hitetään. Tavoitteena on etenkin paikallispuolustuksen vahvistaminen. Kaikessa toiminnassa sovelletaan uusia kustannustehokkaita toimintatapoja.

Puolustusselonteossa linjataan myös puolustusmateriaalien kehittämistä. Panostuksemme uuden sotamateriaalin hankintaan ovat ­olleet liian pieniä jo vuosien ajan. ­Tätä selittävät muun muassa maamme tiukka taloudellinen tilanne ­sekä turvallisuusympäristön vuoteen 2014 saakka jatkunut suotuisa kehitys.

Tämän vuosikymmenen alussa tehdyt puolustusmenoleikkaukset osuivat erittäin kipeästi materiaalihankintoihin. Nyt suunta on kääntynyt.

Puolustusvoimien materiaalimäärärahoja lisätään asteittain. Vuonna 2020 käytämme materiaalihankintoihin 150 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2015. Tänä ­vuonna investoimme materiaaliin 80 miljoonaa ja ­ensi vuonna 110 miljoonaa euroa enemmän kuin kolme vuotta sitten.

Näillä lisäresursseilla paikataan puolustuskykyymme syntyneitä vajeita. Luomme Itämeren alueelle ­vakautta kyvyllämme puolustaa omaa aluettamme ja kansalai­siamme.

Kyberpuolustusta kehitetään ripeästi. Myös Merivoimien ja Ilmavoimien strategiset hankkeet ovat käynnissä. Nämä alus- ja hävittäjähankinnat ovat Suomen sotilaallisen puolustuksen kannalta elintärkeitä.

Varusmieskoulutuksessa nyky­aikaisten opetusmenetelmien käyttöä lisätään ja yhteydenpitoa ase­velvollisiin parannetaan. Puolustusvoimat pyrkii tavoittamaan ase­velvolliset nykyistä tehokkaammin ennen kutsuntoja ja varusmies­palveluksen aloittamista. Näin vähennetään palveluksen keskeyttämistä ja edistetään monien nuorten mahdollisuuksia suorittaa palvelus kerralla loppuun.

Puolustusvoimien henkilöstön määrä ei enää vähene nykyisestä noin 12 000:sta. Määrä säilytetään nykytasollaan. Lisäksi virkojen ja työsuhteiden täyttöasteet pidetään mahdollisimman korkealla.

Paljon on tekeillä, ja niin pitää ollakin. Puolustusta kehitetään teoilla – ei julistuksilla.

Julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksena 22.9.2017.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *