Ei kynällä, vaan raudalla – puolustusselonteon toimeenpano

Valtioneuvoston puolustusselonteko annettiin eduskunnalle tämän vuoden helmikuussa. Eduskunta käsitteli selontekoa perusteellisesti ja hyväksyi sen juhannuksen alla. Nyt vuorossa on toteutus. Puolustusministeriö on ohjauskirjeellään antanut lisäperusteita puolustusvoimille selonteon toimeenpanemiseksi.

Venäjän vallattua Krimin ja Itä-Ukrainan konfliktin puhjettua saatoimme todeta, että valintamme pitää huolta puolustuskyvystämme oli oikea.

Pääosa Euroopan maista oli menneinä vuosina siirtänyt asevoimiensa käytön painopisteen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja luopunut asevelvollisuudesta. Kansainvälisen tilanteen kiristyessä ja sitä myötä sotilaallisen jännitteen kasvaessa Itämerellä puolustuksemme perusteet olivat ja ovat edelleen kunnossa. Olemme ylläpitäneet ja kehittäneet omaa kansallista puolustustamme nojautuen yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen.

Avainsanaksi noussut valmius

Krimin tapahtumat osoittavat, että paljon on kuitenkin muuttunut. Sodan kuva on entistä monipuolisempi. Kriisiä edeltävä ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, kynnys voimankäyttöön alentunut ja Suomeen mahdollisesti kohdistuva keinovalikoima laajentunut sisältäen sekä sotilaallisia että ei-sotilaallisia keinoja. Samanaikaisesti yhteiskunnan haavoittuvuus on lisääntynyt.

Muutos asettaa puolustuksellemme uusia vaatimuksia, joihin on varauduttava uudistamalla lainsäädäntöä ja kehittämällä omaa toimintaa. Myös viranomaisyhteistyön merkitys on korostunut ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden kietoutuessa yhä tiiviimmin yhteen. Suomalaista kokonaisturvallisuuden toimintamallin mukaista toimintaa pitää kehittää. Tämä kehittäminen edellyttää myös resursseja.

Selonteon keskeinen lähtökohta on, että Suomen puolustuskyky on mitoitettava muuttuneisiin turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Näin ollen Suomi vahvistaa kansallista puolustuskykyään ja tiivistää kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Muutos edellyttää puolustukselta nopeasti käyttöön saatavaa tehokasta sotilaallista suorituskykyä. Puolustuskykymme on oltava monipuolinen. Sen on sovelluttava sotilaalliseen painostukseen, nopeasti kehittyvään uhkaan ja laajamittaisen hyökkäyksen torjuntaan. Avainsanaksi nousee valmius.

Sodan ajan vahvuus nousee

Seuraavassa tarkastelen puolustusselonteon ohjauskirjeen keskeisimpiä asiakokonaisuuksia.

Valmiuden parantaminen on ollut käynnissä jo muutaman vuoden. Valmius maksaa. Siksi ensi vuodesta lähtien puolustusvoimien toimintamenoihin lisätään 50 miljoonaa euroa. Valmius edellyttää kaluston parempaa kunnossapitoa ja palkatun henkilöstön lisääntynyttä tavoitettavuutta. Palkatun henkilöstön lisäksi reserviläiset ja varusmiehet osallistuvat puolustusvoimien valmiuden parantamiseen.

Korkean valmiuden joukoille turvataan nykyistä monipuolisempi ja vaativampi koulutus. Puolustusvoimien käynnistämä varusmiesten valmiusyksikkökoulutus on valmiuden parantamisen kannalta tärkeää. Lisäksi uusi lainsäädäntö mahdollistaa reserviläisten nopean kutsumisen palvelukseen valmiudellisista syistä.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus supistettiin 230 000 sotilaaseen edellisellä hallituskaudella. Nyt tehdään korjausliike.  Puolustusvoimat liittää sodan ajan perustamisorganisaation osaksi paikallisjoukkoja. Lisäksi varusmiehiä käytetään jatkossa koulutustason mukaisiin kriisiajan tehtäviin.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen sisällytetään kriisitilanteessa mahdollisesti puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Näillä toimenpiteillä sodan ajan joukkojen määrä nostetaan noin 280 000 sotilaaseen. Muutoksella parannetaan puolustusvoimien valmiutta ja kykyä suojata tärkeitä kohteita sekä tukea muita viranomaisia.

Selvitys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on keskeisessä asemassa sotilaallisen maanpuolustuksen ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä (MPK) kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Olen antanut tehtävän selvittää puolustusministeriön johdolla vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa sotilaallisessa maanpuolustuksessa mukaan lukien paikallispuolustus ja virka-aputehtävät. Pääesikunta osallistuu selvitystyöhön, jossa selvitetään muiden pohjoismaiden ja Viron vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestelyt sekä kuullaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoita.

Selvitysryhmä tarkastelee työssään kolmea eri kehittämisvaihtoehtoa. Ensinnäkin MPK:ta voitaisiin kehittää julkisoikeudellisena yhdistyksenä käytännön kumppanuutta korostaen. Toisena tarkasteltavana vaihtoehtona on MPK:n kehittäminen perustamalla viranomainen. Kolmas vaihtoehto olisi MPK:n kehittäminen osana puolustusvoimia. Selvitystyön jälkeiset jatkotoimenpiteet otetaan huomioon jo vuoden 2018 toiminnan suunnittelussa.

Panostusta materiaalihankintoihin

Puolustusselonteko linjaa puolustuksemme materiaalista kehittämistä. Useiden vuosien ajan panostuksemme uuden sotamateriaalin hankintaan ovat olleet liian pieniä. Edellisen hallituksen tekemät puolustusmenoleikkaukset osuivat kipeästi juuri uuden materiaalin hankintaan.

Puolustusselonteossa linjataan puolustusvoimien materiaalimäärärahojen asteittaisesta lisäämisestä siten, että vuonna 2020 käytämme materiaalihankintoihin 150 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin vuonna 2015. Näillä lisäresursseilla paikataan puolustuskykyymme ajan myötä syntyneitä vajeita ja turvataan maavoimien suorituskyvyn ylläpitäminen.

Meri- ja ilmapuolustus ovat edellytys koko puolustusjärjestelmän toimivuudelle. Laivue 2020 -hanke ja Hornetien korvaamista koskeva HX-hanke ovat Suomen puolustukselle elintärkeitä ja siten strategisia hankkeita. Ohjauskirjeen mukaisesti niiden valmistelua jatketaan suunnitellussa aikataulussa. Laivue 2020 -hankkeen kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa ja HX-hankkeen 7–10 miljardia euroa.

Kyberpuolustuksen kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Puolustusvoimat luo edellytykset kyberharjoitustoiminnalle ja osallistuu aktiivisesti kyberpuolustuskykyä kehittävään harjoitustoimintaan, mukaan lukien kansainvälinen harjoitustoiminta.

Koulutusjärjestelmää kehitetään

Puolustusvoimat pyrkii jatkossa tavoittamaan asevelvolliset tehokkaammin ennen kutsuntoja ja varusmiespalveluksen aloittamista. Näin vähennetään palveluksen keskeyttämistä ja edistetään monien nuorten mahdollisuuksia suorittaa palvelus kerralla loppuun. Uusilla verkkopalveluilla parannetaan  yhteydenpitoa asevelvollisiin.

Samanaikaisesti nykyaikaisten ja tulevaisuuteen tähtäävien kustannustehokkaiden ja ajanmukaisten opetusmenetelmien käyttöä varusmies- ja reserviläiskoulutuksessa laajennetaan. Kehitämme siis olemassa olevaa asevelvollisten koulutusjärjestelmää ottaen huomioon valmiusvaatimusten ohella myös kustannustehokkuuden. Asevelvollisten sosiaaliedut turvataan ylläpitämällä päivärahojen taso suhteessa elinkustannusindeksiin.

Selontekojen mukainen puolustusvoimien henkilöstön määrän laskeva trendi päättyy. Puolustusvoimien henkilöstön määrä säilytetään vähintään nykyisen 12 000 henkilön tasolla. Virka- ja työsuhteiden täyttöasteet pidetään mahdollisimman korkealla. Puolustusvoimille kohdennetaan vuosina 2018 ja 2019 kahden miljoonan euron lisämääräraha sopimussotilaiden palkkaamiseksi nuorisotyöttömyysalueilla.

Suomea ei puolusteta selonteoilla

Kansainvälisten kumppaneiden kutsumista kansallisiin harjoituksiin jatketaan ja niitä voidaan yhdistää osaksi kumppaneiden harjoituksia. Suomi jatkaa kansainvälisten harjoitusten järjestämistä, johtamista ja isännöintiä. Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötä, jota kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa.

Lakia puolustusvoimista muutettiin kesällä. Puolustusvoimille lisättiin uusi kolmas tehtävä.  Puolustusvoimat luo valmiudet antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua sekä osallistua muuhun kansainväliseen toimintaan. Tätä on myös harjoiteltava. Tavoitteena on kaikki puolustushaarat käsittävän laajan kansainvälisen harjoituksen järjestäminen Suomessa 2020-luvun alussa.

Suomi jatkaa osallistumistaan sotilaalliseen kriisinhallintaan. Puolustusvoimien suunnittelussa onkin huomioitava, että kriisinhallintaoperaatioiden tulee lähtökohtaisesti tukea kansallisten suorituskykyjen kehittämistä.

Ensimmäistä kertaa laadittu puolustusselonteko oli merkittävä kehitysaskel. Se on strateginen linjapaperi pitkälle 2020-luvulle. Selonteon ohjauskirjeellä tarkennettiin selonteon mukaisten linjausten toimenpanoa.

Suomea ei kuitenkaan puolusteta pelkillä selonteoilla. Meidän on toimeenpantava selonteon linjaukset tinkimättä ja varattava puolustukselle toimeenpanon edellyttämät resurssit. Vain siten voimme ylläpitää ja kehittää määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti puolustuskykyämme. Tämä työ on jo aloitettu.

Kirjoitus on julkaistu Kylkirauta-lehdessä 3/2017.

 

Yksi vastaus artikkeliin ”Ei kynällä, vaan raudalla – puolustusselonteon toimeenpano”

  1. Ministeri Niinistö tekee enemmän kuin puhuu – mutta myös kirjoittaa nasevasti. Kun on kyse jokaisen kansalaisen perusturvallisuuden takaamisesta niin tämä mies on enemmän kuin paikallaan. Totta toinen puoli varmaan siinä, että presidentillisiä diplomaatin taitoja ei Jussilla vielä ole, mutta parempaa miestä turvallisuutemme ylimmäksi vastuunkantajaksi on vaikea kuvitella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *