Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö aktiivista

Osallistuin 24.10.2017 Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämään Hanakäräjät-keskustelutilaisuuteen. Paikalla oli myös Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist. Hanakäräjien teemana oli Puolustus ja turvallisuus uudessa ajassa – suomalainen ja ruotsalainen näkökulma Euroopassa tapahtuvaan kehitykseen ja Itämeren alueeseen.

Tilaisuudessa pitämässäni puheessa käsittelin Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä. Kuten tiedämme, tälle yhteistyölle on vankka tuki – niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin.

Yhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä maidemme puolustuksen vahvistamiseen. Parhaillaan syvennämme yhteistyötä kattamaan operatiivisen suunnittelun kaikissa tilanteissa. Puolustusselonteon mukaan esimerkkejä näistä tilanteista voisivat olla alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen. Tämä on vahva kirjaus ja selkeä signaali. Tämän tyyppisellä toiminnalla korotamme yhdessä sotilaallisen voimankäytön kynnystä.

Muun muassa operatiivisen yhteistyön mahdollistamiseksi oikeudellisia kysymyksiä tarkastellaan kummassakin maassa. Suomessa viime kesänä voimaantulleet lakimuutokset mahdollistavat yhteistyön tiivistämistä entisestään. Yksi näistä muutoksista on Puolustusvoimien uusi kolmas tehtävä: kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen.

Usein kysytään, voisivatko Suomi ja Ruotsi solmia puolustusliiton. Asialla on omat kannattajansa ja vastustajansa. Minusta kuitenkin on tällä hetkellä tärkeintä keskittyä käytännön tekemiseen, muun muassa yhteisen harjoittelun muodossa. Sitä kautta kehitämme kyvyn toimia yhdessä. Venäläistä sananlaskua vapaasti lainaten: praktiikka on pumagaa tärkeämpää.

Suomen ja Ruotsin käytännön tason puolustusyhteistyö on aktiivista. Ilmavoimien osalta reilu viikko sitten päättynyt Ruska 17 on tästä oiva esimerkki. Ruotsalaiset ilma-alukset osallistuivat harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevien joukkojen osana että niiden vastaosastoina. Toinen hyvä esimerkki harjoitusyhteistyöstä on Ruotsin puolustusvoimien syyskuussa järjestämä Aurora 17 -pääsotaharjoitus, johon Suomen puolustusvoimat osallistui maa-, meri- ja ilmavoimien harjoitusjoukoilla.

Myös Suomessa olisi perusteltua järjestää Auroran tapaan iso harjoitus, johon muut maat voisivat osallistua. Siinä voitaisiin testata esimerkiksi kykyä vastaanottaa ulkomaista sotilaallista apua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *