Keskustelua budjetista

Eduskunnassa on käyty kuluvalla viikolla palautekeskustelua valtion vuoden 2018 budjetista. 19.12.2017 oli vuorossa puolustusministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka.

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään 2,872 miljardin euron määrärahaa, mikä on noin 42,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa. Pääluokan menojen osuuden arvioidaan olevan noin 1,24 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Otin täysistunnossa pitämässäni puheenvuorossa kantaa valtiovarainvaliokunnan mietintöön sekä puolustusvaliokunnan lausuntoon.

Eduskunnan viime kesänä hyväksymä puolustusselonteko antaa hyvät perusteet Suomen puolustuksen kehittämiselle lähivuosina. Hallituksen viimeisimmässä julkisen talouden suunnitelmassa ja sen pohjalta laaditussa vuoden 2018 talousarvioesityksessä on otettu huomioon puolustusselonteon ja hallitusohjelman linjaukset.

Valtiovarainvaliokunta nosti mietinnössään esiin puolustushallinnon näkökulmasta muutamia tärkeitä asioita, kuten puolustusselonteon mukaisen 50 miljoonan euron lisäyksen turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen, 2 miljoonan euron lisäyksen sopimussotilaiden palkkaukseen sekä hallitusohjelman mukaisen lisäyksen materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen. Jälkimmäinen nousee kuluvalle vuodelle myönnetystä 80 miljoonasta eurosta 110 miljoonaan euroon vuonna 2018. Merivoimien strateginen Laivue 2020 hanke saa pääosan rahoituksestaan vuodelle 2018 myönnettävässä tilausvaltuudessa.

Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnetyn rahoituksen osalta on palattu normaaliin päiväjärjestykseen usean vuoden keplottelun jälkeen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys tekee tärkeää työtä vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa.

Puolustusvoimien sodanajan joukkojen vahvuutta kasvatetaan ensi vuoden alusta 50 000 sotilaalla. Olen puolustusvaliokunnan kanssa samaa mieltä siitä, että reservin kertausharjoituksia on syytä lisätä hallitusti tulevina vuosina.

Nostin puheenvuorossani esiin myös Puolustusvoimien henkilöstön jaksamisen. Olen saanut kiertää kaikki varusmiehiä kouluttavat joukko-osastot ja lukuisat muut Puolustusvoimien toimipisteet. Näillä vierailuilla on noussut esille, että viime hallituskaudella puolustusvoimauudistuksessa henkilöstömäärä laskettiin liian alas ottaen huomioon myös muuttuneen turvallisuusympäristön valmiudelle asettamat vaatimukset. Tulevina vuosina Puolustusvoimien henkilöstökuluihin on saatava lisää rahaa, ja tähän toivon ymmärrystä yli hallitus- ja oppositiorajojen.

Keskustelu kokonaisuudessaan luettavissa eduskunnan sivuilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *