Saapumiserät tarkasteltu

Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan yhteisartikkeli Ruotuväki-lehdessä

Suomen puolustusta on kehitetty määrätietoisesti viime vuosina. Lainsäädäntöä on muutettu, puolustusmäärärahoja korotettu asteittain ja uusia toimintatapoja on otettu käyttöön. Valtioneuvoston laatima puolustusselonteko hyväksyttiin eduskunnassa alkukesällä.

Puolustusvoimat selvitti puolustusministeriön toimeksiannosta varusmiesten palvelukseen astumisen kehittämismahdollisuuksia. Nykyisin palvelukseen astuu kaksi saapumiserää vuodessa – tammikuussa ja heinäkuussa. Tämä järjestely otettiin käyttöön 20 vuotta sitten. Keskeisimpinä tekijöinä tuolloin olivat puolustusvoimien rauhan ajan koulutusjärjestelyt, joukkotuotannon vaatimukset sekä varusmiesten palvelusaikojen pituus.

Joukkotuotannolla tarkoitetaan sodan ajan joukkojen kouluttamista. Johtajat ja miehistö palvelevat sekä kouluttautuvat sodan ajan tehtäviinsä yhdessä. Tällä järjestelyllä saadaan valmiita sodan ajan joukkoja, varmistetaan joukkojen hyvä koulutustaso sekä luodaan hyvän yhteishengen omaavia joukkoja reserviin. Myöhemmin nämä joukot osallistuvat kertausharjoituksiin samassa tutussa kokoonpanossa – sodan ajan yksiköittäin.

Viimeisten vuosien aikana Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Valmiuden merkitys on korostunut puolustusvoimien joukkotuotantotehtävien rinnalla ja osana sitä.

Puolustusvoimien valmiutta on parannettu viime vuosina. Varusmiesten ja reserviläisten sotilaallista käytettävyyttä on kehitetty muun muassa lainsäädäntömuutoksin.
Puolustusvoimat on muodostanut välittömästi käyttöön saatavia valmiusosastoja ja valmiusyksiköitä. Ensi vuodesta alkaen puolustusvoimien valmiuteen osoitetaan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Todellinen valmius maksaa.

Tehdyssä saapumiseräselvityksessä tarkasteltiin useita malleja saapumiserien lukumäärien ja aloitusajankohtien osalta. Valmiuden ja joukkotuotannon vaatimusten lisäksi asiaa tarkasteltiin mm. puolustusvoimien kouluttajien, toimitilojen ja koulutusmateriaalin riittävyyden näkökulmista. Lisäksi selvityksessä arvioitiin eri mallien yhteiskunnallisia vaikutuksia – esimerkiksi vaikutuksia opintojen aloittamiseen tai pääsykokeisiin osallistumiseen.

On puolustusvoimien etu, että varusmiehet kokevat saapumiserien aikataulutuksen hyvänä ja palvelusmotivaatiota lisäävänä tekijänä. Varusmiehille suunnattujen kyselyiden perusteella jo nyt noin 85 % palveluksen aloittaneista varusmiehistä on voinut vaikuttaa palvelukseenastumisajankohtaansa tai palveluspaikkaansa elämänsä kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Saapumiserissä tehtävien muutosten aiheuttamat seurannaisvaikutukset olisivat moninaiset. Vaikutukset heijastuisivat harjoitusalueiden käyttöasteen, kouluttajien työkuorman ja puolustusvoimien valmiuden lisäksi myös sellaisiin asioihin kuin talvikoulutuksen järjestämiseen kaikille saapumiserille tai mahdollisuuksiin järjestää riittävän suuria, joukkotuotannon edellyttämiä harjoituksia.

Viiden vaihtoehtoisen saapumiseräratkaisun vertailussa tarkoituksenmukaiseksi osoittautui nykyinen malli, jossa palvelukseen astuminen tapahtuu tammi- ja heinäkuussa. Tämä vastaa sodan ajan joukkotuotannon vaatimuksiin sekä riittävällä tavalla puolustusvoimien valmiuteen liittyviin tekijöihin.

Puolustusvoimien koulutusta kehitetään tulevaisuudessa sotilaallisen toimintaympäristön ja käytössämme olevien sotilaallisten suorituskykyjen vaatimusten mukaisesti. Tässä kehitystyössä tarkastellaan myös saapumiseräratkaisuamme sekä eri tehtäviin käytettävän palvelusajan pituutta. On hyvä huomata, että mahdolliset palvelusaikojen tarkistukset eivät tarkoita ainoastaan palvelusaikojen mahdollista lyhentämistä. Nyt tällaista painetta ei ole.

JARMO LINDBERG,
PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA

JUSSI NIINISTÖ,
PUOLUSTUSMINISTERI

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *