Sotilastiedustelulaki eduskuntaan 

Kuva: VNK

Sotilastiedustelulle ei ole ollut aiempaa lainsäädäntöpohjaa, minkä vuoksi uutta lainsäädäntöä on valmisteltu hyvin perusteellisesti. Työ alkoi vuonna 2013 asetetun työryhmän esityksillä, ja jatkui sotilaslakitiedustelutyöryhmän mietinnöllä huhtikuussa 2017. Siinä ehdotettiin, että säädettäisiin uusi laki sotilastiedustelusta. Lausuntokierroksella kaikki lausunnon antaneet 72 tahoa pitivät lainsäädännön säätämistä tarpeellisena. Suomi onkin poikkeus kansainvälisessä vertailussa, sillä käytännössä kaikilla keskeisillä verrokkimaillamme on jo toimiva tiedustelulainsäädäntö.

Lakipakettien valmistelu on tehty hyvässä hengessä ja niin perusteellisesti kuin vain ylipäätään käsittääkseni on mahdollista. Kiitoksen siitä ansaitsevat niin uutterat virkamiehet kuin kansanedustaja Tapani Töllin vetämä parlamentaarinen seurantaryhmä.

Nyt annettavassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sotilastiedustelusta, jonka toimivaltuuksien avulla seurataan Suomen turvallisuusympäristön kehitystä ja tuotetaan tietoa valtiojohdon ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi. Sotilastiedustelu tärkeä tehtävä on antaa tarvittaessa ennakkovaroitus Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta.

Puolustusvoimille on tarkoitus säätää toimivaltuudet henkilötiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun, radiosignaalitiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun. Tiedustelumenetelmät vastaisivat nykyisin viranomaisilla käytössä olevia salaisia tiedonhankintakeinoja. Edellytykset toimivaltuuksien käyttämiselle eroaisivat kuitenkin rikostorjunnasta. Tietoa hankittaisiin kotimaassa ja ulkomailla. Ulkoisiin uhkiin liittyvää henkilötiedustelua tulee olla mahdollista suorittaa myös Suomessa.

Itse hallituksen esitys on varsin yksityiskohtainen, yli 400-sivuinen yksityiskohtainen järkäle, josta on syytä poimia esiin erityisesti massavalvontaa koskeva yleinen virheellinen käsitys. Laissa esitetty tietoliikennetiedustelu olisi mahdollisimman kohdennettua sekä rajattua ja edellyttäisi aina tuomioistuimen lupaa kiiretilanteita lukuun ottamatta. Ehdotettu sääntely ei mahdollistaisi yleistä, kaikenkattavaa tietoliikenteen seurantaa. Viranomainen olisi myös velvollinen hävittämään heti tarpeettoman tiedon, kun se käy ilmi. Mitään massavalvontaa ei siis ole luvassa.

Suomen puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki lakiesityksessä ehdotetut tiedonhankintamenetelmät saadaan sotilastiedustelun käyttöön mahdollisimman nopeasti. Mieluiten eduskunnan kiireellisessä menettelyssä.

Vain siten pystymme mahdollistamaan oikea-aikaisen ennakkovaroituskyvyn ja tilannetietoisuuden, joilla voimme vastata toimintaympäristön muutoksiin. Krimin valtauksesta 2014 – tai jo itse asiassa Georgian kriisistä 2008 – alkanut muutos on ollut nopea ja jatkuu edelleen.

Samanaikaisesti on teknologia kehittynyt voimakkaasti ja sotilaallinen viestiliikenne on siirtynyt analogisesta toimintaympäristöstä digitaaliseen. Sen seurauksena on kriittisiin tiedustelutietoihin ilman uuden lainsäädännön toimivaltuuksia erittäin vaikeata päästä kiinni.

Ulkovallat pyrkivät jatkuvasti kohdistamaan edistynyttä kybervakoilua Suomen valtionhallintoon. Kyberhyökkäyksistä turvallisuusviranomaisia kohtaan on tullut arkipäivää.

Laki on tarkoitettu toimimaan kaikkien suomalaisten puolesta, ei ketään suomalaista vastaan. Sen ainoa tavoite on kaikkien suomalaisten turvallisuuden lisääminen. Sama pätee siviilitiedustelulakiin. Olemme jo pitkään olleet muita länsimaita jäljessä tiedustelulainsäädännön kehittämisessä eikä asian kanssa voi enää yhtään viivytellä.

Meidän on toimittava niin ripeästi kuin mahdollista lain voimaansaattamiseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *