Vapaussodan muistoja

Erityisavustaja Petteri Leinon kanssa Vaasaan haudattujen jääkärien muistomerkillä Tammisunnuntaina.

Maamme sadan vuoden takaisia historiallisia tapahtumia on muisteltu viime aikoina erilaisissa tilaisuuksissa, joissa minulla on ollut ilo olla puhujana. Avasin 27.1. Arma Wanajan Vapaussota 1918 -näyttelyn Hämeenlinnassa, osallistuin 28.1. Laihialla järjestettäviin Tammisunnuntain juhlallisuuksiin ja esitin 3.2. tervehdyksen Haapamäen Suojalla järjestettävässä Vapaudenmitali 100 vuotta -juhlatilaisuudessa.

Näissä tilaisuuksissa pitämissäni puheissa olen käsitellyt vuoden 1918 tapahtumien ohella myös niiden nimestä käytävää keskustelua.

Improvisointi ja nopea toiminta olivat leimaa-antavia vapaussodan alulle. Vaikka suojeluskunnat oli perustettu jo syksyn 1917 aikana, käynnistyi venäläisten miehitysjoukkojen aseistariisuminen varsin lyhyen suunnittelun ja valmistelun jälkeen tammisunnuntaina 1918. Yllätysiskulla luotiin varteenotettava vastavoima Helsingissä alkaneelle vallankumoukselle.

Mannerheimin päättäväinen toiminta Pohjanmaalla loi edellytykset tuleville sotatoimille. Pohjanmaasta muodostui vahva ja yhtenäinen tukialue hallituksen joukoille. Se mahdollisti talonpoikaisarmeijan muodostamisen ja kouluttamisen.

Valtamedia kuin myös enemmistö poliitikoista on päättänyt kutsua vuoden 1918 tapahtumia yksinomaan sisällissodaksi. Totta onkin, että sodassa kaksi saman maan ryhmittymää soti toisiaan vastaan, mutta sisällissota-termi kertoo meille ainoastaan osatotuuden. Sen käyttäminen mitätöi sodan historiallisen merkityksen.

Vapaussota-nimitys oli käytössä laillisen hallituksen puolella alusta alkaen, ja siihenhän juuri valkoisen ydinjoukon muodostaneet aktivistit ja jääkärit olivat vuosia valmistautuneet. Kansalais- tai sisällissotaa he eivät halunneet, vaan venäläiset pois maasta.
Vapaussota-sana kertoo meille myös sodan historiallisen merkityksen ja valtio-opillisen lopputuloksen. Eduskunnan nimittämä ja P.E. Svinhufvudin johtama maan laillinen hallitus – Suomen senaatti – kykeni kukistamaan vallankumouksen sekä ajamaan maasta venäläisen sotaväen.

Sukupolvet vaihtuvat ja jokainen sukupolvi tulkitsee historiaa omista lähtökohdistaan, mutta isänmaa on ikuinen. Tämä on mielestäni tammisunnuntain ydinsanomaa nykysukupolville, ja siksi tammisunnuntaista alkanutta isänmaallista kansannousua kannattaa muistaa.

Mikä tärkeintä, vapaussota varmisti itsenäisyyden lisäksi kansanvallan. Kyse on perusarvoista, joiden varaan satavuotiasta Suomea rakennetaan myös tänä päivänä ja tulevaisuudessa.

Vapaussodan Rintamamiesliiton Laihian osaston aito lippu. Kuva: Petteri Leino
Panttipataljoonan veteraani Sakari Lahtisen kanssa Haapamäellä Vapaudenmitalin 100-vuotisjuhlassa. Kuva: Petteri Leino

Puheitani luettavissa osoitteessa http://www.defmin.fi/puheet