Asedirektiivin kansalliset säädökset loppusuoralla

Virkamiesvalmistelu EU:n asedirektiivin saattamiseksi osaksi suomalaista lainsäädäntöä etenee. Seuraavana vuorossa on järjestöjen kuuleminen. Sisäministeriön lakiesitys uudeksi ampuma-aselaiksi on valmistumassa hyvää vauhtia.

Puolustusministeriö on määrätietoisesti pitänyt suomalaisten reserviläisten puolta niin silloin kun Brysselissä neuvoteltiin asedirektiivistä kuin nyt sen kansallista toimeenpanoa valmisteltaessa. Direktiivin soveltamiseen liittyy paljon väärinkäsityksiä, huhuja ja erilaisia mielipiteitä. Sen vuoksi muutama selvennys nykytilanteeseen on paikallaan.

Suurin muutos direktiivissä reserviläisten omaehtoisen ampumaharjoittelun kannalta on tiettyjen aseen ja lippaan yhdistelmien (pitkä ase + yli 10 patruunan lipas ja lyhyt ase + yli 20 patruunan lipas) muuttuminen kielletyiksi. On huomattava, että max. 10(/20) patruunan lippaalla varustetut aseet eivät ole kiellettyjä ja että direktiivin tuomat muutokset koskevat ainoastaan sen voimaantulon jälkeen hankittuja aseita.

Kiellettyihin aseisiinkin on direktiivissä poikkeuksia, joista merkittävin myös reserviläisten ampumaharjoittelun osalta on ns. urheilupoikkeus. Sen nojalla lupa kiellettyyn ase/lipas-yhdistelmään on mahdollista saada mm. reserviläisten paljon harrastamissa toiminnallisissa ampumaurheilulajeissa.

Asedirektiivin urheilupoikkeusta suppeampi (= sisältää enemmän voimaan saattamista koskevia rajoituksia) kansallisen puolustuksen poikkeus, eli ns. reserviläispoikkeus, mahdollistaa lupien myöntämisen kiellettyihin aseisiin. Tällöin perusteluna on kansallisesta puolustuksesta johtuva syy myöntää lupa poikkeuksellisesti ja perustellulla tavalla yksittäistapauksissa, jos yleinen turvallisuus ja järjestys eivät vaarannu.

Kun kaikki toiminnalliset ampumaurheilulajit näyttävät tällä hetkellä menevän urheilupoikkeuksen soveltamisalaan, jää kansalliseen puolustukseen perustuvan poikkeuksen soveltamiselle tarve käytännössä ainoastaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kautta järjestettävän ampumatoiminnan osalta. Näin siksi, koska MPK ei ole ampumaurheilujärjestö/-seura eivätkä sen toiminnassa kehitetyt ammunnat myöskään ole urheiluammuntaa.

Suomeksi sanottuna reserviläisten ei tarvitse olla huolissaan maanpuolustukseen liittyvien vapaaehtoisten ammuntojen jatkumisesta.

One thought on “Asedirektiivin kansalliset säädökset loppusuoralla”

  1. Täytyy ottaa huomioon että MPK jörjestää erittäin pienen osan reserviläisten ammunnoista. Suurin osa tapahtuu reserviläisyhdistysten ampumatoiminnan kautta joten MPK:ta ei voi pitää ainoana tahona joka järjestää reserviläisten smmuntoja. Nyt on pyritty kuomaan mielikuvaa että MPK olisi ainoa ammuntoja järjestävä organisaatio, ja näin ei missään nimessä ole. Reseviläisammuntoja on muitakim kuin esim. SRA, kaikentyyppinen itselataavilla aseilla tapahtuva ammunnanharjoittelu ylläpitää ja parantaa amoumataitoa ja tätä kautta maanpuolustustaitoa. Reseviläispoikkeus olisi syytä saada toteutettua, eikä missään nimessä rajata sitä vain MPK:n ammuntoihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *