Kansallinen puolustus myös EU:n puolustusyhteistyön kivijalka

EU:n puolustusyhteistyö etenee, mutta on paikallaan muistaa, että se ei tule miltään osin korvaamaan kansallista puolustusta. Turvatakuitakaan ei ole luvassa. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) hankkeiden merkitystä on julkisuudessa korostettu liiaksikin. Tarvitaan suhteellisuudentajua. Yhteistyö voi kuitenkin tulevaisuudessa olla hyvä lisä erilaisia suorituskykyjä kehitettäessä ja se voi tukea puolustusteollisuuden hankkeita, mutta kansallisen puolustuksen kehittämisen korvaajaksi siitä ei ole.

Otetaan vaikka esimerkiksi Suomeen Etelä-Koreasta hankitut K9 Moukari -panssarihaupitsit. Moukarilla on iso merkitys Suomen tykistöjärjestelmälle. Se mahdollistaa nopean, tarkan ja laaja-alaisen vaikuttamisen taistelukentän syvyydessä. Moukarin etuina ovat nopea tulenavaus ja aseman vaihtaminen ennen kuin ammukset osuvat maaliinsa. Samankaltaista Suomen puolustuskyvyn vahvistamista saa EU-hankkeilta odottaa pitkään.

Keskeistä onkin, että PRY-yhteistyön tulee tuottaa Suomelle lisäarvoa. Käytännön hyödyn tulee lähteä ennen kaikkea puolustusvoimien tarpeista, jotka on jo suunniteltu pitkälle 2020-luvulle, minkä vuoksi lyhyt PRY-aikajänne – ehdotuksia hankkeiksi pitäisi tulla vuosi toisensa jälkeen – on ongelmallinen.

Suomi on tällä hetkellä mukana kolmessa hankkeessa kehittämässä ohjelmistoradio Essoria, edistämässä joukkojen ja puolustustarvikkeiden liikkumista eri maiden välillä ns. Military Mobility –hankkeessa sekä vahvistamassa kyber-suorituskykyjä.

Jatkossa EU-näkökulma voitaisiin ottaa huomioon muussakin monen- ja kahdenvälisessä puolustusalan yhteistyössä. Myös European Defence Agencyn (EDA) alla tehtyä merivalvontayhteistyö MARSURia ja muuta varsin monipuolista jo olemassa olevaa EDA-yhteistyötä voitaisiin hyödyntää.

PRY:n ja EU:n puolustusrahaston puitteissa tehtävän yhteistyön on tuettava kansallisia suunnitelmia suorituskykyjen kehittämiseksi ja myös puolustusteollista pohjaa. Suorituskyky-yhteistyön osalta tämä vaatii ensiksi selvän käsityksen siitä, mitä suorituskykyjä kannattaa rakentaa EU-puitteissa sekä toiseksi varmuuden siitä, että yhteistyö johtaa tuloksiin. EU-puolustusyhteistyön rahoitus ei saa myöskään tarkoittaa automaattisia menoja kansalliseen puolustusbudjettiin. Soitellen ei EU-sotaankaan kannata lähteä.

PRY-projektien osalta käynnistellään nyt ensimmäistä 17 hanketta ja uusien osalta ei ole varmuutta. Mahdollisesti vuoden lopussa olisi tarkoitus käynnistää uusi aalto. Tavoite mahdollisen vetovastuun ottamisesta voisi ajoittua esimerkiksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle syksyllä 2019. Vetovastuu hankkeissa ei kuitenkaan ole itseisarvo vaan aktiivisuutta EU-puolustusyhteistyössä voi osoittaa muutenkin. Esimerkiksi puolustusalan tutkimusyhteistyön luomisessa Suomi on ollut mukana erittäin aktiivisesti heti sen alusta lähtien.

Jatkossa on tärkeää saada myös kotimainen puolustusteollisuus mukaan PRY-hankkeisiin. Tietyillä kriittisillä tutkimuksen ja teknologian aloilla on jo nyt puolustushallinnon, teollisuuden ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö erittäin tiivistä. Tärkeää on saada myös Business Finland (entinen Tekes) tiiviisti mukaan rahoittamaan puolustusalan pk-yritysten pääsemistä mukaan EU-hankkeisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *