Vuoden 1918 sodan nimet

Pidin 26.4.2018 vuoden 1918 sodan nimiä käsitelleessä seminaarissa puheen, jossa käsittelin maassamme 100 vuotta sitten käytyä sotaa ja siitä eri aikoina käytettyjä nimityksiä sekä niiden taustoja. Puheessani totesin mm. seuraavaa:

Kiistatonta on, että vuonna 1918 punakaartilaiset yrittivät kaapata vallan maailman kansanvaltaisimmalta eduskunnalta ja sen asettamalta hallitukselta. Siihen heitä yllyttivät Venäjällä vallan Leninin johdolla kaapanneet bolševikit. Lenin lupasi aseita ja kaikenlaista muutakin tukea Suomen punakaarteille. Onnistuessaan olisi tapahtunut vallankumous, mutta koska yritys epäonnistui, siitä tuli kapina, joka oli kansan suussa varsin arkinen ja yleinen nimitys pitkään. ”Se tapahtui kapinan aikaan”, saatettiin aivan yleisesti sanoa. Punaiset kutsuivat itseään kapinallisiksi ja myös valkoiset nimittivät heitä kapinallisiksi. Kapina-nimitys, neutraalisuudestaan huolimatta, on viime sotien jälkeen jäänyt vähälle käytölle. Se on historiallisen todellisuuden kannalta vahinko.

Aikoinaan äärivasemmistolaisissa piireissä puhuttiin luokkasodasta, omistavien ja omistamattomien luokkien välisestä kamppailusta. Sillä haluttiin selittää, että vuoden –18 sota johtui yhteiskunnallisesta sorrosta ja oli siksi oikeutettu. Itse sodan aikana luokkasota-nimitystä käytettiin kuitenkin vähän. Neuvostoliiton romahdettua sanaa kuulee yhä harvemmin, ja luokkasota onkin poistumassa sodan nimien ”taistelukentältä” selvän tappion kärsineenä. Samoin on käynyt väinölinnamaiselle torpparisodalle.

Kansalaissota-nimitys yleistyi toisen maailmansodan jälkeen ja oli yleisimmillään 1970–1980-luvuilla. Ei ole kiistelty siitä, etteivätkö saman valtion kansalaiset käyneet sotaa toisiaan vastaan, joten tässä mielessä kyseessä oli kansalaissota. Joskus puhutaan runollisesti veljessodasta, mikä on totta sekin, eräissä harvinaisimmissa tapauksissa jopa sanamukaisesti.

Kansalaissota-nimitys sopi vasemmistolaisittain ajatteleville, sillä se peitti historiallisen tosiasian: punaisen nousun demokratiaa vastaan. Se luo mielikuvan, että kyseessä oli suomalaisten keskinäinen välienselvittely ilman muita tavoitteita. Näin venäläisten tai saksalaistenkin osuutta voitiin tarkoituksenmukaisesti vähätellä. Sota ei kuitenkaan ollut pelkkää kansalaissotaa. Suomen senaatin eli maan laillisen hallituksen päämääriin ei todellakaan kuulunut sellaisen aloittaminen.

Sisällissota-nimityksen kurssi on ollut viime vuosina vahvassa nousussa kansalaissodan kustannuksella. Mahdollisesti sisällissota nimityksenä ymmärretään kansalaissotaa neutraalimmaksi, vähemmän ideologista latausta sisältäväksi. Molempien käyttämisessä on kuitenkin se ongelma, että ne mitätöivät sodan historiallisen merkityksen.

Jos vuoden 1918 sotaa kuvaamaan olisi valittava vain yksi nimi, olisi valinta helppo, sillä vapaussota on valtio-opillisesti osuvin termi. Vapaussota-nimitys oli käytössä laillisen hallituksen puolella alusta alkaen, ja siihenhän juuri valkoisen ydinjoukon muodostaneet aktivistit ja jääkärit olivat vuosia valmistautuneet. Kansalais- tai sisällissotaa he eivät halunneet, vaan venäläiset pois maasta. Sota alkoi tammisunnuntaina 1918 venäläisten aseistariisunnalla ja vasta sodan päätyttyä maa oli vapaa vieraista, kutsumattomista sotavoimista.

Vapaussodasta tuli pian sodan jälkeen virallisen Suomen virallinen nimitys aina lakitekstejä ja muistomitaleita myöten. Puolustusvoimissa nimitys on säilynyt käytössä näihin päiviin saakka.

Vapaussota varmisti itsenäisyyden lisäksi kansanvallan. Kyse on perusarvoista, joiden varaan Suomea rakennetaan tänäkin päivänä. Vapaussota kertoo meille parhaiten tapahtumasarjan historiallisen merkityksen. Käyttäkäämme siis rohkeasti sitä, mutta toki muitakin saa vapaassa maassa käyttää – kunhan ymmärtää historian moninaisuuden.

Tilaisuuden järjesti Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö. Puhe kokonaisuudessaan löytyy puolustusministeriön sivuilta.

3 thoughts on “Vuoden 1918 sodan nimet”

  1. Hieno kirjoitus. Olen aina ollut vapaussota nimityksen kannalla.
    Risto Seikola
    Ekonomi
    Res.kapteeni
    Asekätkijän poika
    Ps. Olisi mukava tavata vaikka lounaan merkeissä.

  2. Hyvä teksti ja vapaussota sinänsä aivan perusteltu termi. Huomioon ottaen sodan aloittamisen taustat ja syyt, täsmällisintä olisi kuitenkin nimittää sitä vallankaappausyritykseksi. Siitä siinä oli koko ajan kyse, Venäjän boshevikkien tukemina ja usuttamina muutamat suomalaiset äärisosialistit saivat työväestöä mukaansa yrittämään kaataa Suomen lailisen hallituksen. Hallituksella oli demokraattisilla vaaleilla valitun eduskunnan tuki takanaan.

  3. Olen koko talven käynyt Salon Kansalaisopistossa luennoilla Suomen Historiaa- itsenäisyyden ajan alkuvuodet. Osallistujia 140. Jo osallistujamäärä kertoo siitä että asia on edelleen epäselvä ja käsittelemättä monelle ihmiselle lukuisista tutkimuksista ja kiroista huolimatta.
    Luennoitsijoina oli alan asiantuntijoita , dosentteja ,Fil.tohtoreita,
    Minulle henkilökohtaisesti oli järkytys kuinka punaväritteinen nykyinen tutkimus maassamme on. Ei puhettakaan Vapaussodasta. Ainoastaan painotetaan Valkoisten suorittamaa kansanmurhaa. Sellaijen tunnettu historian dosentti kuin Tuomo Keskisarja, yhden mainitakseni, oli pettymys punaisine ajatuksineen .
    Mannerheimin nimeä ei kahdella ensimmäisellä luennolla edes mainittu, Puhuttiin muutaman kerran halveksivasti Valkoisesta kenraalista.
    Kiitos Puolustusministerille että kerrotte asian niin kuin se on!
    Olen täysin samaa mieltä, Vapaussota.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *