Senaatti-kiinteistöt pilkottava

Puolustushallinnon käytössä olevat rakennukset on syytä siirtää takaisin omaan omistukseen.

Senaattikiinteistöt siirtyi vuoden 2016 alusta uuteen vuokramalliin, joka jäljittelee markkinoiden vuokrajärjestelmiä eikä huomioi riittävästi asiakkaiden tarpeita. Nyt rahaa lapioidaan valtion budjetista Senaatti-kiinteistöille, jonka pääoma kasvaa vuokralaisten ja veronmaksajien kustannuksella.

Puolustushallinnon kiinteistökannasta noin 40 % on erilaisia varastoja, joilla ei ole samanlaista elinkaarta kuin vaikkapa Helsingin keskustan arvokiinteistöllä. On epätodennäköistä, että useimpia näistä varastoista ikinä peruskorjattaisiin. Käytännössä sen jälkeen kun tilaan sidottu investointi on kuoletettu, puolustushallinto maksaa vuokraa entiseen tapaan, vaikka kustannukset omistajalle ovat marginaalisia.

Puolustusvoimien sodan ajan johtamispaikkojen, varastojen, järjestelmien hajauttamismahdollisuuksien sekä muiden valmiutta ja varautumista palvelevien kiinteistöjen osalta nykyinen vuokrajärjestelmä ohjaa maanpuolustuskyvyn heikentämiseen. Tilojen vuokrat ylittävät niistä valtiolle aiheutuvat kustannukset. Missään muussa Pohjoismaassa ei ole ollut perusteita yhdistää puolustushallinnon ja muun valtion kiinteistökannan omistajahallintaa samaan laitokseen ja samaan järjestelmään.

Puolustusvoimien vuokrasopimukseen tehtiin vuonna 2016 merkittävä 36 miljoonan euron vuokrankorotus peruskorjauksen mahdollistamiseksi. Siitä huolimatta esimerkiksi kasarmien ilmanvaihdon saattaminen lainsäädännön edellyttämälle tasolle katsotaan edelleen vuokravaikutteiseksi perusparannukseksi, joten vuokrat nousevat peruskorjauksen yhteydessä entiseen malliin – jopa kaksikertaisiksi.

Nykyisessä vuokrajärjestelmässä tilahallinnan kustannukset ylittävät lähivuosina 11 % sotilaallisen maanpuolustuksen menoista ja voivat jopa kaksinkertaistua vuosikymmenen kuluessa. Kustannusvaikutus on kestämätön ja vaarantaa puolustusvoimien toiminnan ja materiaalisen kehittämisen. Riskinä on seuraavan vuosikymmenen aikana vuosittaisten vuokrien kasvu jopa sadoilla miljoonilla euroilla.

Puolustushallinnon kiinteistöihin liittyy merkittäviä erityispiirteitä. Tilat sisältävät sotasalaisuuksia, joten niiden on täytettävä erityisiä turvallisuusvaatimuksia ja tilojen käytettävyyden jatkuvuus on pystyttävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Puolustusvoimien tilojen erityispiirteet tekevät niistä ns. käyttäjäsidonnaisia eli sijoittajille epäkiinnostavia, koska vuokralaisen luopuessa tilasta on sille vaikea keksiä taloudellisesti mielekästä käyttöä.

Puolustusvoimien toimitilakustannukset ovat nyt vuositasolla noin 260 miljoonaa euroa, josta rakennuskantaan liittyvää pääomavuokraa Senaatti-kiinteistöille on noin 150 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat pyrkii rajoittamaan vuotuiset kiinteistöinvestoinnit noin 60 miljoonan euron tasolle ja sitä suunnataan mahdollisimman paljon nykyisen rakennuskannan korjaamiseen.

Puolustushallinnon osalta tulee luopua vuokramarkkinan matkimisesta ja lähteä siitä, että puolustushallinto on kuin omistusasunnon omistaja. Arkielämässä asunnon omistaja maksaa ottamansa pankkilainan korkoineen. Sen lisäksi hän maksaa vastiketta kiinteistön ylläpidon kulujen kattamiseksi. Kun laina on maksettu, omistamisesta tulee aina vuokra-asumista edullisempaa.

Omistusasuja kantaa riskin omistamastaan kiinteistöstä. Puolustusvoimat tekee näin jo vuokralaisena. Vuokrasopimusten irtisanominen on ollut käytännössä erittäin hankalaa tai mahdotonta. Arvottomien rakennusten purkaminenkin on jäänyt käyttäjän vastuulle. Voidaan kysyä, mikä on se riski, jonka omistajahaltija eli Senaatti-kiinteistöt kantaa?

Esitän, että puolustushallinnon toimitilojen omistajuuden hallinta siirretään uuteen laitokseen, joka rakennetaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympärille. Laitokselle mahdollistettaisiin valtion lainanottokyvyn hyödyntäminen – kuten on Senaatti-kiinteistöilläkin – rakennusten kunnon turvaavan rahoituksen varmistamiseksi. Tässä järjestelmässä valtion kiinteistönomistus olisi edelleen erittäin laajalti keskitetty, mutta maanpuolustuksen tarpeet olisi edes minimitasolla huomioitu.

Aihe esillä myös haastattelussani tänään Lännen Mediassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *