Asevelvollisuus ehkäisee syrjäytymistä

Vuonna 2016 kutsunnanalaisia nuoria oli noin 30 000. Heistä kutsuntojen yhteydessä vapautettiin noin 5000 ja varusmiespalveluksen aikana noin 4000. Merkittävimpänä poistumasyynä ovat olleet terveydelliset syyt.

Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet nuoret muodostavat mielenterveyden, päihdekäyttäytymisen ja sosiaalisten ongelmien suhteen riskiryhmän, jossa yhteiskunnan tuen tarve on merkittävä.

Suoritettu varusmiespalvelus voi olla unohtumaton onnistumisen kokemus monen syrjäytymisvaarassa olevan kohdalla, mutta sen suorittamisen edellytyksenä on riittävä fyysinen ja henkinen toimintakyky.

Varusmiespalvelus on käytännössä yhteiskunnan viimeinen mahdollisuus tavoittaa liki koko miespuolinen ikäluokka samanaikaisesti. Varusmiespalveluksen aikana asevelvollinen oppii sotilaskoulutuksensa ohella sosiaalisia taitoja ja yhteistyövalmiuksia, saa aikataulujen ja sääntöjen noudattamiseen liittyviä valmiuksia, johtamis- ja kouluttajaosaamista sekä tukea henkiseen kasvuun.

Asepalveluksen olosuhteet voivat olla nykynuorille vieraat, sillä monet ovat niin kotona kuin koulussa tottuneet yksilöllisyyteen ja vapaisiin valintoihin. Kuria ei sen perinteisessä mielessä ole välttämättä paljoakaan näkynyt. Alokkaana nuori on yhtäkkiä tilanteessa, jossa oma tahto ei ole ensisijainen ja käyttäytymismallit tulevat annettuina. Kun tähän lisätään palveluksen tuomat konkreettiset elämänmuutokset, voi sopeutumisongelmia syntyä.

Puolustushallinto on aktiivisesti mukana nuorten syrjäytymistä estävissä hankkeissa. Esimerkiksi Time Out! Aikalisä! –toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen estämiseksi ja antaa aktiivista tukea jo kutsunnoissa sekä varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Tukipalvelussa nuori saa halutessaan oman henkilökohtaisen ohjaajan, jonka kanssa hän voi selvitellä elämäntilannettaan. Tarvittaessa annetaan ohjausta muihin palveluihin. Tämä on tärkeää, sillä nuoret miehet ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa erityisen vaikeasti tavoitettava kohderyhmä.

Joukko-osastoissa pyrkivät niin henkilökunta kuin ammattiauttajat antamaan apua varusmiehille matalalla kynnyksellä. Keskeyttämistä suunnittelevan varusmiehen kanssa pyritään käymään myös henkilökohtainen keskustelu ennen lopullista päätöstä. Kouluttajien isälliseen asenteeseen, varusmiesjohtajien osaamiseen ja avoimen ilmapiirin luomiseen on kiinnitetty erityishuomiota. Ryhmänjohtajat majoittuvat alokastupiin ja siten tukevat alokkaita jo palveluksen alussa.

Yleinen asevelvollisuus ei ole ainoastaan paras ja kustannustehokkain tapa järjestää Suomen puolustus vaan myös keskeinen nuorten syrjäytymistä ehkäisevä tekijä.

Kirjoitus on julkaistu Ruotuväki-lehdessä 13/18

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *