Pelote ja puolustus: Nato-kokouksen tunnelmia

Kuvat: Puolustusministeriö

Naton puolustusministerit kokoontuivat Brysselissä 3.-4.10. Kokous keskittyi erityisesti pelotteen ja puolustuksen toimeenpanoon sekä taakanjakoon.

Naton neuvoston työkokouksessa keskusteltiin yhteisestä turvallisuusympäristöstämme, hybridi- ja kyberuhista sekä sotilaallisesta liikkuvuudesta. Suomi, Ruotsi ja EU:n korkea edustaja Federica Mogherini osallistuivat näihin keskusteluihin Naton kutsumana. On hyvä, että istumme näissä pöydissä keskustelemassa yhteisistä intresseistämme.

Niin kokouksessa kuin sen ympärillä käytiin Nato-maiden kesken aktiivista keskustelua Naton ja EU:n turvatakuuartikloista. Monia Nato-maita tuntuu huolettavan, aiheuttaako Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen eli 42.7-artiklan jatkokehittäminen ja konkretisoiminen haitallista päällekkäisyyttä Naton viidennen artiklan kanssa.

Suomi seuraa keskustelua kiinnostuneena: turvallisuusaspekti on meille keskeinen ja meitä kiinnostaa, mihin artiklan osalta päädytään. EU:n mukaan ristiriitaa ei ole, vaan Nato on jäsenilleen puolustuksen perusta, minkä Mogherini toisti myös antamassaan EU:n puolustusyhteistyötä koskevassa tilannekatsauksessa.

Koska puolustuksen kova ydin on suurimmalle osalle EU-maista Nato, EU:n osalta kannattaisi nähdäkseni puhua puolustuksen sijaan enemminkin yhteisestä turvallisuudesta. Mutta voisiko olla muutakin, eli minkälaista konkretiaa 42.7-artiklalle Ranskan johdolla haetaan? Siitä keskustelu on vasta käynnistynyt, ja siihen keskusteluun myös Suomen tulee ottaa aktiivisesti osaa. Tämä olkoon ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisiä prioriteetteja lähiaikoina.

Omassa puheenvuorossani toin esille, että Naton huippukokouksessa pelotteen ja puolustuksen kehittämiseksi tekemät linjaukset kuten valmiuden, vahvistusten ja reagointikyvyn parantaminen, ovat olleet tarpeellisia. Lisäksi kuvasin, mitä Suomi tekee kansallisesti: kerroin valmiuden kehittämisestä, lainsäädäntöhankkeistamme sekä puolustusyhteistyön kehittämisestä, josta tuoreimpana esimerkkinä on puiteasiakirja, jonka allekirjoitin kokouksen yhteydessä järjestetyssä kahdenvälisessä tapaamisessa Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn kanssa. Tämä sopimus edesauttaa Suomen ja Ranskan kahdenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä ja on merkittävä, koska Ranska on ottanut uudenlaista vetovastuuta EU:n puolustusyhteistyössä.

Allekirjoitin puolustusyhteistyön kehittämistä koskevan puiteasiakirjan yhdessä Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *