Raskailla raketinheittimillä raskasta suorituskykyä

Vuonna 2001 alkaneen Puolustusvoimien tutkimustyön ja vuoden 2004 valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti Suomi hankki vuosina 2006-2014 kymmeniä raskaita raketinheittimiä (M270 MLRS, Multiple Launch Rocket System), pääosin käytettyinä Hollannista. Niillä on rakennettu Maavoimille kyky kauaskantoiseen vaikuttamiseen ja korvattu osaltaan jalkaväkimiinoista luopumisen myötä syntynyttä suorituskykyvajetta.

Suomen lyhytnäköinen ja ideologisväritteinen liittyminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen aiheutti Puolustusvoimille tarpeen hankkia mm. viuhkapanoksia ja raketinheittimiä. Miinojen myötä menetettyä pelotevaikutusta paikkaamaan on parhaillaan menossa projekti uudentyyppisen ilmasta käsin tuhovaikutustaan tuovan asejärjestelmän (TOC, Take-Off-Canister eli hyppypanos) kehittämisestä.

Hankitut raketinheittimet edustavat teknologialtaan kansainvälistä huipputasoa. Parhaat aseet tarvitsevat kuitenkin käyttöönsä parhaita ammuksia. Valtuutin alkuvuonna 2016 Puolustusvoimat hankkimaan Yhdysvalloista uusia raskaan raketinheittimen ohjautuvia pitkän kantaman ampumatarvikkeita (GMLRS, Guided Multiple Launch Rocket System). Raketeilla kyetään vaikuttamaan tarkasti jopa 80 kilometrin etäisyydelle.

Ammukset on saatu kuluvan syksyn aikana Suomeen ja olin 1.12. seuraamassa raketinheittimien testiammuntaa Rovajärvellä. Niin heitinten kuin rakettien suorituskyky oli erinomainen. Tykistöntarkastaja eversti Pasi Pasivirta joukkoineen on tehnyt hienoa työtä.

Oli kunnia saada laukaista Puolustusvoimien ammattitaitoisen henkilökunnan valvonnassa kolmen GMLRS AW -raketin sarja, ensimmäisenä maailmassa. Aluevaikutus oli toivottu. Kuva: Puolustusvoimat.

Pitkä on tie, jolla asejärjestelmät saadaan tuottamaan haluttua suorituskykyä: tutkimuksen aloittamisesta Puolustusvoimien käyttöön vei heittimiltä kaiken kaikkiaan 17 vuotta. Poliittisten päättäjien tuleekin katsoa Puolustusvoimien resursseja määritellessään riittävän pitkälle tulevaisuuteen ja olla valmiita investoimaan suorituskyvyn kehittämiseen, vaikka määränpää siintäisikin vasta horisontissa.

One thought on “Raskailla raketinheittimillä raskasta suorituskykyä”

  1. Mainiota, että raskaat raketinheittimet ja heitteet saadaan vihdoin maaliin!

    Suomi on tiettävästi tässä vaiheessa hankkimassa M31A1 Unitary -raketteja (pistemaalit) ja M30A1 Alternative Warhead -raketteja (aluemaalit) raskaisiin raketinheittimiin.

    Mutta jos vastaan tulee mekanisoitu taisteluosasto tankkeineen, tarvittaisiin kuorma-a-tarvikkeisiin ontelokranaatteja. Sellainen olisi M30 GMLRS DPICM -kuormaraketti, jonka sisällä on 404 kappaletta M101-tytärampumatarvikkeita. Näistä jokainen on hyvin panssaria läpäisevä ja hyvin sirpaloituva pienikokoinen ontelokranaatti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *