Poliisipula otettava vakavasti

Keskustelu poliisin resurssien riittävyydestä on vellonut kiivaana. Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitoksilla jätetään resurssien puutteen takia erityisesti omaisuusrikoksia tutkimatta. Tehtäviä joudutaan priorisoimaan rankalla kädellä. Myös muualla maassa tilanne on vaikea. Poliisilta jää vuosittain noin miljoonasta hälytystehtävästä 100 000 ajamatta resurssipulan vuoksi.

Poliisien määrää on vähennetty edellisillä hallituskausilla lyhytnäköisesti, mikä kostautuu nyt. Kansalaisten oikeustaju on koetuksella, luottamus poliisiin voi rapautua ja pahimmillaan jopa oikeusvaltion toteutuminen vaarantua. Jotkut voivat jopa kysyä miksi noudattaa lakeja, jos niiden rikkomisesta ei tosiasiallisesti seuraa mitään rangaistusta?

Massarikollisuuden tutkinnan lisäksi resursseja tarvitaan erityisesti vakavampien rikosten torjuntaan. Useiden Euroopan maiden kehityksestä näemme, että sisäisen turvallisuuden suurimmat uhat liittyvät kokonaisuuteen, jossa yhteen kietoutuvat syrjäytyneisyys, maahanmuutto ja järjestäytynyt rikollisuus. Ongelmat eivät ole vain yhden viranomaisen ratkaistavissa tai hoidu vain nykyisillä resursseilla. Vaaditaan myös poliittista uskallusta tunnistaa ja tunnustaa turvallisuusuhkien taustalla olevat tekijät. Emme saa olla sinisilmäisiä tulevaisuuden kehityksestä.

Muissa Pohjoismaissa poliiseja on suhteellisesti huomattavasti enemmän ja suomalainen poliisi tekeekin pienillä resursseilla verrattain vaikuttavaa työtä. Nykyhallitus on lisännyt poliisien määrää sekä aloituspaikkoja Poliisiammattikorkeakouluun. Päteviä opiskelijoita ei kuitenkaan synny tyhjästä eivätkä koulun resurssit ole rajattomat. On selvitettävä nopeana ratkaisuna esimerkiksi sitä, voidaanko eläköityneitä rikostutkijoita ottaa määräajaksi takaisin palvelukseen massarikollisuuden tutkintaan.

Siniset ovat ehdottaneet, että vielä tällä hallituskaudella laaditaan sisäisen turvallisuuden tiekartta, jonka avulla vakavia resurssipuutteita järjestelmällisesti korjataan. Tiekartta olisi realistinen kokonaiskartoitus tarvittavista resursseista ja uudistuksista sekä linjaus tulevien hallitusneuvotteluiden pohjaksi. Tahdomme jättää hyvän turvallisuuden perinnöksi seuraavalle hallituskaudelle. Kansanturvallisuudesta ei tingitä.

Kirjoitus on julkaistu Aamupostissa 26.1.2019. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *