Kaikki kirjoittajan Jussi Niinistö artikkelit

Olen ehdolla eduskuntavaaleissa

Lupasin kesän aikana pohtia tulevaisuuttani. Päätös on syntynyt: olen ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa. Puolueeni on Sininen tulevaisuus ja vaalipiirini Uusimaa, josta olen tullut valituksi eduskuntaan 2011 ja 2015 vaaleissa.

Ei kahta ilman kolmatta. Viimeksi ääniä ropisi 11 767, ja uskon kannatusta edelleen löytyvän maanpuolustushenkisten uusmaalaisten äänestäjien keskuudessa. Tämä on ollut selkeä viesti kentältä, ja tätä ääntä olen kuullut.

Viime vaalikaudella sain toimia eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Muistan, kun vaalien alla häkellyttävän moni kansalainen kertoi sähköpostilla tai vaalikentällä kantansa: ”Kuule, sinusta tulisi hyvä puolustusministeri.” Ja ministeri tulikin. Nyt äänestäjilläni on mahdollisuus päättää, olenko ollut hyvä puolustusministeri.

Olen tehnyt sen mitä olen luvannut: hankkinut rahaa Puolustusvoimille, vienyt materiaalihankintoja eteenpäin, potkinut kasaan vinon pinon lakihankkeita, tehnyt urakalla kansainvälistä puolustusyhteistyötä ja ylipäätään edistänyt kaikin mahdollisin tavoin Suomen uskottavaa kansallista puolustusta. Vaalilauseeni oli ”Turvallisen Suomen puolesta” ja tätä työtä olen halukas jatkamaan.

Tiedän, että Sinisen tulevaisuuden gallupkannatus on kauniisti sanottuna heikko. Se ei kuitenkaan minua pelota. Viimeinen YLE-gallup sisuunnutti. Tulin aikoinaan Perussuomalaisiin mukaan silloin (2004), kun kannatuslukemat niin vaaleissa kuin gallupeissa alkoivat ykkösellä tai nollalla. Eli on sitä kanveesista noustu ennenkin: uskottavalla agendalla ja monipuolisella kokemuksella, kovalla vaalityöllä sekä rautaisella asialinjalla.

Tosiasia on, että ehdokkaamme ovat tunnetumpia kuin nuori puolueemme, ja kun Suomessa kuitenkin vaaleissa ennen muuta ja enenevässä määrin äänestetään henkilöä, uskon Siniseen tulevaisuuteen. Me näytämme gallupeille närhen munat!

Haastatteluni Ylen uutisissa 14.8.2018 kohdassa 19:48. Kuvassa kanssani toimittaja Ari Hakahuhta.

Asevelvollisuus ehkäisee syrjäytymistä

Vuonna 2016 kutsunnanalaisia nuoria oli noin 30 000. Heistä kutsuntojen yhteydessä vapautettiin noin 5000 ja varusmiespalveluksen aikana noin 4000. Merkittävimpänä poistumasyynä ovat olleet terveydelliset syyt.

Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet nuoret muodostavat mielenterveyden, päihdekäyttäytymisen ja sosiaalisten ongelmien suhteen riskiryhmän, jossa yhteiskunnan tuen tarve on merkittävä.

Suoritettu varusmiespalvelus voi olla unohtumaton onnistumisen kokemus monen syrjäytymisvaarassa olevan kohdalla, mutta sen suorittamisen edellytyksenä on riittävä fyysinen ja henkinen toimintakyky.

Varusmiespalvelus on käytännössä yhteiskunnan viimeinen mahdollisuus tavoittaa liki koko miespuolinen ikäluokka samanaikaisesti. Varusmiespalveluksen aikana asevelvollinen oppii sotilaskoulutuksensa ohella sosiaalisia taitoja ja yhteistyövalmiuksia, saa aikataulujen ja sääntöjen noudattamiseen liittyviä valmiuksia, johtamis- ja kouluttajaosaamista sekä tukea henkiseen kasvuun.

Asepalveluksen olosuhteet voivat olla nykynuorille vieraat, sillä monet ovat niin kotona kuin koulussa tottuneet yksilöllisyyteen ja vapaisiin valintoihin. Kuria ei sen perinteisessä mielessä ole välttämättä paljoakaan näkynyt. Alokkaana nuori on yhtäkkiä tilanteessa, jossa oma tahto ei ole ensisijainen ja käyttäytymismallit tulevat annettuina. Kun tähän lisätään palveluksen tuomat konkreettiset elämänmuutokset, voi sopeutumisongelmia syntyä.

Puolustushallinto on aktiivisesti mukana nuorten syrjäytymistä estävissä hankkeissa. Esimerkiksi Time Out! Aikalisä! –toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen estämiseksi ja antaa aktiivista tukea jo kutsunnoissa sekä varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Tukipalvelussa nuori saa halutessaan oman henkilökohtaisen ohjaajan, jonka kanssa hän voi selvitellä elämäntilannettaan. Tarvittaessa annetaan ohjausta muihin palveluihin. Tämä on tärkeää, sillä nuoret miehet ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa erityisen vaikeasti tavoitettava kohderyhmä.

Joukko-osastoissa pyrkivät niin henkilökunta kuin ammattiauttajat antamaan apua varusmiehille matalalla kynnyksellä. Keskeyttämistä suunnittelevan varusmiehen kanssa pyritään käymään myös henkilökohtainen keskustelu ennen lopullista päätöstä. Kouluttajien isälliseen asenteeseen, varusmiesjohtajien osaamiseen ja avoimen ilmapiirin luomiseen on kiinnitetty erityishuomiota. Ryhmänjohtajat majoittuvat alokastupiin ja siten tukevat alokkaita jo palveluksen alussa.

Yleinen asevelvollisuus ei ole ainoastaan paras ja kustannustehokkain tapa järjestää Suomen puolustus vaan myös keskeinen nuorten syrjäytymistä ehkäisevä tekijä.

Kirjoitus on julkaistu Ruotuväki-lehdessä 13/18

Irti Ottawan sopimuksesta

Suomen liittyminen Ottawan sopimukseen 2011 oli rauhanajan ”hölmön tölväys”. Liittymällä sopimukseen Suomen sotilaalliseen puolustukseen tehtiin aukko, joka ei auta ketään muuta kuin kimppuumme hyökkäävää vihollista. Maailman maista suurin osa on liittynyt sopimukseen, mutta sen ulkopuolella ovat esimerkiksi Venäjä, Yhdysvallat, Intia ja Israel.

Ottawan sopimuksen mukaisesti Suomessa on rikoslailla tehty rangaistavaksi henkilömiinojen kehittäminen, valmistaminen, varastointi, kuljetus ja käyttö. Sopimus kieltää mm. tähystämättöminä käytettävät miinat (kuten vanhat sakara- ja putkimiinat) sekä henkilömiinojen käyttämisen muutoin kuin suoran näkökontaktin tapahtuvan laukaisun perusteella. Sopimus kieltää miinojen laukaisun esimerkiksi lennokkitähysteisesti.

Nykyisen hallituksen ohjelmaan ei saatu yrityksestäni huolimatta Ottawan sopimuksesta irtautumista. Siihen kirjattiin, että Suomi kehittää korvaavia Ottawan sopimuksen mukaisia asejärjestelmiä. Tästä esimerkki on julkisuudessakin mainittu ”hyppykaveri”.

Korvaavat asejärjestelmät ovat tärkeitä, ja kehitystyö jatkuu, mutta ne eivät kokonaan poista sotilaalliseen puolustukseen syntynyttä aukkoa. Ne toimivat laastarina, mutta kattavaa miinakauhua ne eivät palauta. Jalkaväkimiinat ovat edullisia ja kotimaisia puolustusaseita, jotka ovat maastossamme hyvin tehokkaita.

Ensi keväänä Suomessa on eduskuntavaalit ja siksi nyt on oikea aika käydä keskustelua, jotta seuraavan eduskunnan aikana Suomi irtaantuu Ottawan sopimuksesta ja palauttaa miinakauhun takaisin sotilaallisen suorituskyvyn keinovalikoimaan.

Sopimuksesta irtaannutaan ilmoittamalla siitä YK:lle kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Jos sota syttyy irtisanomisaikana, jatkuu miinakielto sodan loppuun saakka. Mitä vikkelämmin ilmoitus tehdään, sitä nopeammin Suomen sotilaallinen puolustuskyky vahvistuu.

Itse en ole neljättä vuotta maailmalla puolustusministerinä kulkeneena havainnut sellaista palautetta, että Ottawan sopimuksesta irtaantuminen aiheuttaisi meille minkäänlaista mainehaittaa. Päinvastoin kunnioitusta herättää se, että sotilasliittoon kuulumaton Suomi vastaa itsenäisesti valtioalueensa puolustuksesta ja tekee sen kaikin käytettävissään olevin keinoin.

Puolustusyhteistyötä hyvässä yhteisymmärryksessä

Allekirjoitin yhdessä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa 9.7.2018 Turussa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Allekirjoitusseremonia järjestettiin sopivasti Suomen Joutsenella merivoimiemme satavuotisjuhlapäivänä.

Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina tiivistäneet merkittävästi kahdenvälistä puolustusyhteistyötään. Kaikki lähti liikkeelle merivoimien välisestä yhteistyöstä parisenkymmentä vuotta sitten. Maiden välillä ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevaa yhteisymmärryspöytäkirjaa.

Nyt tämä puute on korjattu ja poliittinen signaali maailmalle lähetetty. Allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja (Memorandum of Understanding) muodostaa kehyksen Suomen ja Ruotsin väliselle puolustusyhteistyölle. Asiakirjassa kuvataan puolustusyhteistyön tavoitteet sekä luetellaan yhteistyöalueet.

Yhteisymmärryspöytäkirja kattaa Suomen ja Ruotsin rauhan-, kriisi- ja sodanajan puolustusyhteistyön. Yhteistyölle ei aseta ennakkoon rajoitteita, aivan kuten puolustusselonteossakin on linjattu.

Yhteisymmärryspöytäkirja ei sisällä keskinäisen puolustuksen velvoitteita. Kyse ei siis ole puolustusliitosta, mutta Suomi ja Ruotsi syventävät parhaillaan puolustusyhteistyötä kattamaan operatiivisen suunnittelun kaikissa tilanteissa. Puolustusselonteon mukaan esimerkkejä näistä tilanteista ovat esimerkiksi alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen.

Yhteisymmärryspöytäkirja on julkinen ja löytyy osoitteesta http://www.defmin.fi/ajankohtaista/kansainvaliset_sopimukset

Video allekirjoitustilaisuudesta: https://www.facebook.com/DefenceFinland/videos/2092648190754078/