Kaikki kirjoittajan Jussi Niinistö artikkelit

Vaalityötä Tikkurilassa

Tänään Tikkurilan talvimarkkinoiden vaalitorilla oli hyvä tunnelma Perussuomalaisten ehdokkaiden kesken, kun kovimmat pakkassäät olivat helpottaneet.

Vaalipäällikköni Jaakko Niinistön ottamassa kuvassa vasemmalla on dosentti ja ylilääkäri Heikki Tala, Suomalaisuuden Liiton entinen puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas Järvenpäästä. Heikki oli ehdolla jo 2007 eduskuntavaaleissa ja tuli kunnallisvaaleissa 2008 valituksi kotikaupunkinsa valtuustoon. Hän on Perussuomalaisten terveys- ja kielipoliittisia asiantuntijoita, todellinen monipuolisuusmies.

Oikealla puolellani on Erkki Havansi, oikeustieteen tohtori ja emeritusprofessori, ehdokkaamme Keravalta. Erkki on Perussuomalaisten oikeuspoliittinen asiantuntija ja oivallinen ehdokas tämän hallinnonalan ministeriksi. Hän oli ehdokkaana EU-vaaleissa 2009. Havansi muuten bloggaa ruotsin kielellä Hufvudstadsbladetiin.

Perussuomalaisista löytyy tätä nykyä asiantuntemusta joka lähtöön. Jos Suomen kansa antaa meille 17. huhtikuuta vaalivoiton ja avaa siten tien hallitukseen, löytyy meiltä osaavia nimiä – eikä mitään poliittisia broilereita – ministerinpaikoille.

EU, Nato ja huoltovarmuus

Toimittaja Pekka Ervasti kirjoitti tuoreeseen Suomen Kuvalehteen 8/2011 mielenkiintoisen jutun viimeaikaisesta turvallisuuspoliittisesta keskustelusta. Vaaleihin oltiin jo menossa Nato-lyhdyt sammutettuina, mutta keskustelu virisi WikiLeaks-paljastusten myötä. Myös Perussuomalaisten kantaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kysyttiin ja minulla oli etuoikeus tulla haastatelluksi.

Verkkolehti Uudessa Suomessa Timo Soini taannoin vastasi kysymykseen, että jos pitää valita EU vai Nato, niin hän valitsisi Naton. Ja tällä kommunistit ovat sitten repostelleet. Itse annoin Suomen Kuvalehden ymmärtää, että realiteetit ovat joka tapauksessa toiset: ”Nyt ollaan kuitenkin EU:ssa. Emme näe tarvetta mennä Natoon seuraavallakaan vaalikaudella.”

Pääsin myös vastustamaan varuskuntien lakkauttamista yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Ruotsinkielinen Dragsvikin varuskunta voidaan liittää Upinniemen varuskuntaan. ”Ruotsinkielinen sotilaskoulutus voidaan ihan hyvin järjestää isomman, suomenkielisen varuskunnan yhteydessä”. Tai voihan koulutuksen tietysti jakaa Upinniemen ja Santahaminankin kesken.

Kerroin myös, että mahdollisissa hallitusneuvotteluissa Perussuomalaiset ottavat EU:n maatalouspolitiikankin tiukkaan käsittelyyn. ”Entisenlaiset torjuntavoitot saavat riittää.” Huoltovarmuus pitää säilyttää.

Poimintoja Perussuomalaisten vaaliohjelmasta

Perussuomalaisten odotettu eduskuntavaaliohjelma julkistettiin tänään eduskunnassa. Puheenjohtaja Timo Soini esitteli ohjelman yleisellä tasolla ja varapuheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala käsitteli yksityiskohtaisemmin ohjelmaa.

Ohjelmasta on varmasti paljonkin asiaa tiedotusvälineissä, tässä kuitenkin ensi hätään joitain periaatteelisia poimintoja ohjelmasta ranskalaisin viivoin.

Koko ohjelma on ladattavissa Perussuomalaisten kotisivuilta.

– Ihminen on yhteisöllinen

– Materia ei ole päämäärä, vaan keino ihmisarvoisen elämän saavuttamiseen

– Perussuomalaiset on populistiseen eli kansansuosioon perustuvan päätöksentekojärjestelmän puolustaja

– Suomen kansan oikeudesta itsenäiseen päätöksentekoon on pidettävä kiinni

– Suomen valtio on perustettu turvaamaan suomalaisten etuja

 – Suomalaisuus on Suomen lahja maailmalle ja yhteiskuntamme avain menestykseen myös 2000-luvulla

– Puolustamme monikulttuurisuutta puolustamalla kansallista identiteettiä

– Perussuomalaisille isänmaanrakkaus on epäitsekkyyttä

– Suomen kieltä on vaalittava

– Kulttuurirahoja on ohjattava niin, että ne vahvistavat suomalaista identiteettiä

– Terveys ja hyvinvointi ovat itseisarvo ja edellytys kansakunnan menestymiselle

– Henkilökohtaista vastuuta jokaisen omasta hyvinvoinnista on lisättävä, samalla kun perusturvaa parannetaan

– Peruspalvelut on tuotettava pääsääntöisesti julkisesti ja palveluiden ulkoistamista on pidettävä poikkeuksena

– Palveluiden rahoituspohjaa voidaan vahvistaa hallinnollisesti, mutta palveluita ei pidä sen seurauksena keskittää

– Rakenteellisten uudistusten lisäksi tarvitaan arvopohjaista uudistumista – vastuu sen aloittamisesta on poliitikoilla

– Vanhustenhoito on laitettava kuntoon ja markkinaehtoisuutta painottava ideologinen politiikka on pysäytettävä

– Omaishoito on siirrettävä Kelalle

– Sotaveteraanien kuntoutusmäärärahoja on korotettava nopeasti ja haitta-asterajat on poistettava

– Sotaorvot on rekisteröitävä

– Vammaisten kohtelu on yhteiskunnan todellisen suvaitsevaisuuden mittari 

– Erikoissairaanhoito on siirrettävä valtion rahoitusvastuulle

– Lapset ovat kansakunnan tulevaisuus

– Lapsiperheiden köyhyyttä on vähennettävä, muuttamalla epäoikeudenmukaista toimeentulotukilakia

– Keskituloisten lapsiperheiden asemaa on parannettava, palauttamalla lapsivähennys verotukseen

– Suurituloisten lapsilisiä voidaan alentaa

– Perussuomalaiset ovat perinteisen perhekäsityksen puolesta

– Eläkeindeksissä on painotettava nykyistä enemmän yleisen ansiotason kehitystä

– Nuorten työllistymistä on kannustettava eläkekarttumaprosenttia nostamalla

– Kyläkoulut on säilytettävä

– Opintotuki on sidottava indeksiin ja vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisen opiskelijan tuloihin poistettava

– Sanomme ei tasaverokehitykselle

– Ns. viherverot on torjuttava eli ei energiaveron korotuksille ja ruuhkamaksuille

– Arvonlisäveroa ei pidä korottaa

– Kerskakulutusta on hillittävä suurituloisten ansiotuloverotusta kiristämällä

– Pääomatulojen verotusta on kiristettävä ja muutettava se progressiiviseksi

Viikon mediasaldoni

Eduskuntavaaliehdokas on luonnollisesti kiinnostunut siitä, miten hänet tiedotusvälineissä noteerataan. Niin minäkin.

Tämän viikon saldo on osaltani myönteinen. Maanantaina olin Nelosen uutisissa, tiistaina Ajankohtaisessa kakkosessa. Keskiviikkona olin mainittu Hufvudstadsbladetin ministerispekulaatiossa, torstaina puolestaan olin noteerattu Helsingin Sanomien huikean gallupuutisen (PerusS 17,9 %, nousua edellisistä vaaleista 13,8 %!) kuohuissa mahdollisena läpimenijänä Arkadianmäelle.

Ohessa minua koskevat skannit Höblästä ja Hesarista, TV-jutuista olinkin jo blogissani kirjoittanut. 

Toivon, ettei minua ymmärretä väärin. Luonteeni on järjestelmällinen. Haluan kerätä ja analysoida tietoa. Arkistonhoitotutkintokin on tullut entisessä elämässä suoritettua. Mediaseurannassani on kyse sähköisen arkiston keräämisestä muistin tueksi, ei julkisuushakuisuudesta.

Artikkelista "Ser Soini I ut så här?" Hufvudstadsbladet 16.2.2011.
Artikkelista "Kannatusta nostaa protesti." Helsingin Sanomat 17.2.2011.

Kuluvana viikonloppuna on syytä levätä ja ladata akkuja, sillä ensi viikolla alkaa toden teolla käytännön vaalityö: olen esimerkiksi lauantaina 26.2. Tikkurilan ja sunnuntaina 27.2. Klaukkalan talvimarkkinoilla.

Tervetuloa tapaamaan silloin, mutta tänään ulkoilen, käyn saunassa, kuuntelen putkiradiosta Lauantain toivotut levyt ja katson TV:stä Ryhmä Pullmanin ja Kahden keikan. Rentouttavaa viikonvaihdetta!

Verot maksukyvyn mukaan

Elämme parhaillaan aikaa, jolloin puolueet kilvan julkaisevat eduskuntavaaliohjelmiaan. Niistä odotetuin on varmasti Perussuomalaisten ohjelma. Se julkaistaan ensi viikon perjantaina aamupäivällä eduskunnassa, ja iltapäivällä eduskunnan portailla on yleisötilaisuus.

Yksi näiden vaalien keskeisistä asiakysymyksistä on verotus. Perussuomalaisten linja on ollut ja tulee olemaan, että verot on kerättävä maksukyvyn mukaan. Tasaveron suuntaan kulkeminen on epäoikeudenmukaista talouspolitiikkaa.

Lähitulevaisuudessa epäilemättä kokonaisveroastetta joudutaan nostamaan ja veropohjaa laajentamaan julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kannatan puolueen peruslinjan mukaisesti varallisuusveron palauttamista ja pääomatuloveron korottamista. Lisäksi valuutta- ja pörssiveron sekä pankki- ja luottolaitosveron kaltaisia uusia valtion tulonhankintamuotoja pitää selvittää.

Arvonlisäveron korottaminen jakaa puolueita. Sen sijaan pääomatuloveron nostosta 28 prosentista 30 prosenttiin vallitsee käsittääkseni varsin suuri yhteisymmärrys. Olemattomalle huomiolle on kuitenkin jäänyt verottomien pääomatulojen saattaminen verotuksen piiriin. Nimittäin kansalaisten pienistäkin pankkitalletuksista menee pääomavero, mutta säätiöiden ja yhdistysten esimerkiksi osingoista ja myyntivoitoista saamat pääomatulot ovat verovapaita.

En suinkaan tarkoita, että kaikki säätiöt ja yhdistykset tulisi saattaa pääomaverotuksen piiriin – nehän ovat pääsääntöisesti pieniä yleishyödyllisiä yhteisöjä – vaan viittaan esimerkiksi huikeaa omaisuusmassaa pyörittävän Svenska litteratursällskapet i Finlandin tapaisiin jättiläisiin, jotka käytännössä vaikuttavat sijoitusrahastoilta ainakin näin maallikon silmin katsottuna.

SLF:n kaltaisten yhdistysten ja säätiöiden verokanta voisi olla huomattavasti yleistä pääomaverokantaa alhaisempi, vaikka puolet siitä, ja silti valtio pystyisi osaltaan paikkaamaan tällä uudella tulolähteellä julkisen talouden kestävyysvajetta.

Olen realisti. Tämä esitys tulee tietenkin edetessään kohtaamaan raivoisaa vastarintaa Kokoomuksen ja etenkin Rkp:n taholta, koska kymmenen suurimman suomalaisen säätiön tai yhdistyksen yhteenlasketusta miljardivarallisuudesta on yli kaksikolmasosaa ruotsinkielistä pääomaa. Silti uskon sen olevan kansalaisten enemmistön mielestä oikeudenmukainen esitys ja selvittämisen arvoinen, sillä verot on asetettava maksukyvyn mukaan.

Suomi pois Afganistanista – hallitusti

Harvemmin olen ollut samaa mieltä puolustusvoimien entisen komentajan ja EU:n sotilaskomitean ensimmäisen puheenjohtajan Gustav Hägglundin kanssa. Vaan nyt olen. Hägglund nimittäin totesi tänään Iltalehdessä, että Afganistanin Nato-johtoinen ISAF-operaatio pitäisi mahdollisimman pian lopettaa.

– Afganistanin operaatiossa tuetaan korruptoitunutta hallitusta sodassa, eikä tämä oikein vastaa sitä, mikä minun käsitykseni on rauhanturvaamisesta, jatkoi kenraali Hägglund.

Naulan kantaan. Ei vastaa minunkaan käsitystäni, tuskin monen muunkaan suomalaisen. Siksi meidän tulee vetäytyä hallitusti pois Afganistanista: paino sanalla hallitusti. Ei terrorismin takia, vaan sen takia että operaatio on loputon suo.

Gustav Hägglund jopa näkee nykyisessä Afganistanin tilanteessa yhtymäkohtia taannoisen Vietnamin sodan kanssa. Se kuulostaa ensi alkuun hieman kaukaa haetulta, mutta ei pienen pohdinnan jälkeen sitä olekaan.

Perusongelma on se, ettei Suomi ole puolueettomana osapuolena Afganistanissa turvaamassa rauhaa vaan osapuolena sodassa tukemassa vieraan maan asettamaa hallitusta. Kyse ei ole perinteisestä rauhanturvaamisesta, jota Suomen kansan enemmistö kyllä kannattaa.

Ei ole myöskään kyse siitä, etteivätkö suomalaiset rauhanturvaajat olisi tehneet hienosti ja uhrautuvasti työtään Afganistanissa. Osanottoni Afganistanissa menehtyneen suomalaisen sotilaan omaisille.