Kaikki kirjoittajan Jussi Niinistö artikkelit

Kannattaako hötkyillä?

Helsingin Sanomat julkaisi Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kolumnin, jossa tämä ehdottaa ”trumppilaisittain” suomalaisjoukkojen pikaista poisvetämistä Afganistanin Resolute Support -operaatiosta. Kannatan toki itsekin vetäytymistä, nimittäin hallittua sellaista, mutta kannattaako juuri nyt hötkyillä? Pikemminkin tarvitaan strategista kärsivällisyyttä.

”Kun Afganistanin turvallisuusjoukkojen ja ylipäätään maan rakenteet ovat sillä tasolla, että ne pystyvät edes jotenkuten itsenäisesti hoitamaan maan turvallisuustilannetta, niin kansainvälisen operaation tarkoitus on täyttynyt”, totean Helsingin Sanomille.

Mitään ikuisuusoperaatioita ei tietenkään kannata ylläpitää. Afganistanin operaatiossa on kyse Suomen osalta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, ei niinkään puolustuspolitiikasta.

Lue lisää tästä.

Aukusti Tuomisen haudalla

Viron vapaussodan alkamisesta on kulunut sata vuotta. Se sota merkitsee Virolle samaa kuin talvisota meille. Virolle ja Suomelle vapaussota merkitsi aseveljeyden alkua, joka heijastuu meidän aikaamme saakka.

Osallistuin tänään Virossa yhdessä puolustusministeri Juri Luikin kanssa Kuusalun hautausmaalla ensimmäisen kaatuneen suomalaisen vapaaehtoisen Aukusti Tuomisen hautakiven paljastustilaisuuteen, jossa pidin mm. oheisen puheen.

Hyvät kuulijat

Kun vihollisemme sanovat Finis Finlandiae ja Finis Estoniae (loppu Suomelle, loppu Virolle), silloin sanomme me: Eläköön Suomi! Eläköön Viro! Me voitamme!

Edessämme oleva Aukusti Tuomisen hauta muistuttaa meitä Viron kohtalonhetkistä tasan sata vuotta sitten. Nuori tasavalta taisteli olemassaolostaan punaisen vaaran lähestyessä Tallinnaa. Muiden pohjoismaiden vedotessa puolueettomuuteensa Suomi teki päätöksen auttaa veljeskansaansa.

– Ystäviä on autettava, kuten valtionhoitaja P.E. Svinhufvud totesi.

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko siirtyi Suomenlahden eteläpuolelle jo tammikuun alkuun mennessä 1919. Tämä joukko yhdessä virolaisten kanssa eteni nopeasti Narvaan asti. Vain kymmenessä päivässä Pohjois-Viro oli vapautettu punaisesta terrorista. Taisteluiden painopiste siirtyi Etelä-Viroon, jossa toimi toinen suomalainen vapaaehtoisosasto, legendaarinen Pohjan Pojat.

Aukusti Tuominen oli yksi 3 700 suomalaisesta vapaaehtoisesta, jotka saapuivat Viroon taistellakseen bolševikkeja vastaan. Tuominen oli ensimmäinen kaatunut suomalainen ja hän – kuten kaikkiaan noin 150 vapaaehtoista – maksoi kalleimman mahdollisen hinnan Viron vapauden puolesta.

Eläkööt hänen ja muiden sankareiden nimet ikuisesti. Rauha ja kunnia heidän muistolleen.

Ikoninen kuva Viron vapaussodasta. Ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset marssivat joulukuun lopulla Tallinnaan. Etualalla I Suomalaisen Vapaajoukon päällikkö, ruotsalainen majuri Martin Ekström ja hänen virolainen tulkki-luutnanttinsa Elmar Kirotar. Kaksikon takana tuleva Narvan valloittaja, luutnantti Anto Eskola, joka vilkaisee juuri komppaniaansa.

Katso lisää:

Osasto Törni

Toimitin tervehdyksen Osasto Törnin perustamisen 75-vuotismuistoksi järjestettyyn seppeleen laskuun Malmin hautausmaalla 3.12.2018.

Osasto Törni oli aikansa loistava esimerkki suomalaisesta sotataidosta. Joulukuussa 1943 luutnantti Lauri Törni sai käskyn perustaa puolentoistasataa sotilasta käsittäneen vapaaehtoisyksikön, jolle suunnitellut tehtävät olivat poikkeuksetta hyökkäyksellisiä. Osaston muodostamisessa hyödynnettiin sodassa saatuja kokemuksia sekä vihollisesta tiedustelun keinoin kerättyjä tietoja.

Osasto Törniin valitut sotilaat olivat kaikilla mittareilla valioluokan taistelijoita. Heiltä edellytettiin erinomaista kuntoa, korkealuokkaisia sotilastaitoja sekä korkeaa henkistä kestävyyttä. Osastoon kuuluneet sekä sotilaat että osastoa johtanut Lauri Törni saavuttivat laajaa mainetta niin kotimaassa kuin vihollisen keskuudessa.

Tämän päivän suomalaisille Osasto Törnin sotilaat kelpaavat esikuviksi valioluokan sotilaista, jollaiseksi jokainen suomalainen voi halutessaan kehittyä. Vaikka pohjalla on lakiin perustuva velvollisuus osallistua maanpuolustamiseen, niin siitä huolimatta osa haluaa vapaaehtoisesti antaa vielä enemmän. Se on hyve, joka on muistamisen arvoinen.

Lauri Törnin Suomen haudalla käydessä oli hyvä hiljentyä muistamaan kaikkia niitä Osaston Törnin sotilaita, jotka antoivat kaikkensa isänmaan vapauden eteen. Se muisto ei himmetä saa, ei koskaan.

Maanpuolustustahdosta on kyse

On totta, että maanpuolustustahto on MTS:n kyselyssä alentunut ja on nyt tilastojen mukaan yhtä alhaalla kuin 30 vuotta sitten. Suurin lasku on tapahtunut iältään alle 25-vuotiaiden sekä puolueista erityisesti vihreiden kannattajien keskuudessa.

Pelkästään tällä otoksella ja tällä menetelmällä tehdystä yksittäisestä tuloksesta ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta tulos on joka tapauksessa otettava vakavasti. Maanpuolustustahto on tärkeä asia koko kansakunnalle.

MTS:n tulosta sulatellessa on hyvä muistaa, että varusmiesten maapuolustustahto on edelleen korkealla tasolla (nyt jo 4,2 – skaalan ollessa 1-5). Tämä ilmenee esimerkiksi kuluvan vuoden maalis- ja kesäkuussa kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä. Varusmiehet ovat todellisia turvallisuuden tuottajia, varusmiehet ovat arjen sankareita, joille meidän tulee olla kiitollisia. Jos heidän maanpuolustustahtonsa olisi laskussa, olisin todella huolissani.

Yleisesti ottaen maanpuolustustahtomme on edelleen kansainvälisesti verrattuna omaa luokkaansa. MTS:n maanpuolustustahtokysymykseen vastasi myöntävästi 2/3 kansalaisista. Lisäksi on huomioitava, että kansalaisten henkilökohtainen maanpuolustustahto on edelleen hyvällä tasolla ja siinä tapahtuneet muutokset menevät kyselyn virhemarginaaliin.

Voi olla, että nuorten maanpuolustustahdon heikkenemiseen vaikuttaa se, että nykyään yhä useammalta nuorelta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan esimerkiksi isovanhempien kertomusten kautta.

Toisaalta on pantava merkille kyselyn aikana käyty keskustelu mediassa. Oli paljon löysää puhetta ja epärealistisia ajatuksia niin sanotusta kansalaispalveluksesta. Asiasta, jonka tarvetta tai sisältöä ei ole missään osoitettu. Joillekin saattoi tulla harhakuvitelma jostain varusmiespalvelua helpommasta vaihtoehdosta suorittaa kansalaisvelvollisuutensa.

Valitettavasti MTS:n mielipidekyselyt eivät tuota tietoa siitä, mitä syvempiä ajatuksia näiden näkemysten takana on tai mistä vaihtelut eri vuosien tuloksissa johtuvat. Näin ollen yksi selkeä toimenpide on selvittää lukujen taustatekijät. Puolustushallinnossa on parhaillaan tekeillä selvitys nuorten aikuisten, eli alle 35-vuotiaiden, näkemyksistä ja asenteista maanpuolustukseen. Sen tulokset saamme ensi vuoden alkupuolella.

Sen kuitenkin tiedämme, että maanpuolustustahdossa ei ole kyse kansalaisten suhteutumisesta Puolustusvoimat-nimiseen organisaatioon. Siinä on kyse siitä, kuinka legitiimiksi järjestelmämme ylipäätään koetaan ja kuinka voimakkaasti kansalaiset samaistuvat Suomi-nimiseen kansallisvaltioon. Eli kuinka puolustamisen arvoisena Suomi koetaan.

Sotiemme perinnejärjestöt ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisaatiot tekevät arvokasta työtä. Jokaisen on voitava tuntea Suomi puolustamisen arvoiseksi maaksi. Tästä syntyy maanpuolustustahto. Siksi pitää ehkäistä syrjäytymistä, siksi pitää hoitaa työllisyyttä ja siksi on pidettävä huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Kenraali Adolf Ehrnroothin kuolemattomin sanoin: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”

Puolustusministeri Niinistön puheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa maanpuolustustahdosta 5.12.2018.