Kaikki kirjoittajan Jussi Niinistö artikkelit

Uusimaa 17 -harjoitukseen tutustumassa

Tutustuin 29.11.2017 puolustusvoimien pääsotaharjoitukseen Helsingin Vuosaaressa.

Uusimaa 17 -harjoitus järjestetään Etelä-Suomen alueella 27.11.-4.12.2017. Harjoituksessa keskitytään pääkaupunkiseudun ja rannikon puolustamiseen nopeasti kehittyvässä tilanteessa, ja siihen osallistuu varusmiehiä, reserviläisiä sekä Puolustusvoimien henkilökuntaa yhteensä noin 9 000 henkilöä.

Lisätietoa harjoituksesta maavoimien kotisivuilla.

Kaarti päälle – yhdessä voima

Pidin 25.11.2017 juhlapuheen Karjalan Prikaatin Kilta ry:n 60-vuotisjuhlatilaisuudessa Kouvolassa. Sain tilaisuuden yhteydessä huomionosoituksena Killan pienoislipun.

Puheessani käsittelin mm. valmiuden kehittämistä sekä vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Turvallisuusympäristön muututtua puolustusvoimien toimintaa on kehitetty valmius edellä. Valmiuden lähtökohtana on oltava se, että ylittipä maahantunkeutuja rajan missä päin Suomea tahansa tai iskipä se missä kohteessa tahansa, vastarinta alkaa välittömästi. Täällä eivät pienet vihreät miehet käyskentele vapaasti.

Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään kesällä hyväksytyn puolustusselonteon mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa ja virka-aputehtävissä. Kerroin puheessani aiheeseen liittyvästä jatkoselvityksestä, joka vuoden loppuun mennessä tarkastelee ensisijaisesti vaihtoehtoa, jonka mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antama sotilaallinen koulutus organisoitaisiin osaksi puolustusvoimia.

Puheeni lopuksi toivotin Karjalan Prikaatin Kilta ry:lle antoisaa vuosijuhlaa ja aktiivisia tulevia vuosia reserviläistoiminnan parissa. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö, jota Karjalan Prikaatin Kilta aktiivisesti harjoittaa on asevelvollisuusjärjestelmäämme kannatteleva voima. Se ylläpitää ja kehittää taidon lisäksi maanpuolustustahtoa.

Mattisin sanomaa Suomen-vierailusta

Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis vieraili hiljattain Suomessa. Hänen yhdysvaltalaiselle lehdistölle antamansa vierailuun liittyvät kommentit jäivät Suomen mediassa jostain syystä olemattomalle huomiolle. Mattis kuitenkin totesi mm. seuraavaa:

”But it is an opportunity to reiterate:  We stand by our friends, democracies, NATO and otherwise in Europe, if any nation, including Russia, seeks to undermine the rules-based international order.  And we do have a lot of shared values, about sovereignty.  You know that — most of you know some of the history of Finland or a lot, and how they’ve had to fight to hang on to their freedom, their territory, self-determination.”

“I like reading other nation’s declarations of independence and constitutions.  They’re very, very interesting.  You see the cultured come out.  Some of the same themes keep coming back time after time, but they’re in different words.”

“But we’ll — we’ll just talk about how we can work together to boost the collective ability for self-defense, and with some of the NATO nations there as well.  Obviously, NATO collective defense.”

Mattis tuntee Suomen historiaa. Hänen sanansa vahvistavat Suomessakin kuultua viestiä siitä, että Yhdysvallat näkee Suomen kumppanimaana ja on halukas tekemään kanssamme tiivistä puolustusyhteistyötä, vaikkemme Nato-maa olekaan.

Puolustusministeri Mattisin puhe lehdistölle on kokonaisuudessaan luettavissa Yhdysvaltain puolustusministeriön sivuilla.

Keskustelua pääsotaharjoituksesta

Olin eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana liittyen suunnitteilla olevaan pääsotaharjoitukseen, joka on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua ja josta on ollut liikkeellä väärääkin tietoa.

Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000 – 40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.

Keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, jossa voitaisiin harjoitella puolustusvoimien uutta lakisääteistä tehtävää, kansainvälisen avun vastaanottamista. Se olisi puolustusselonteon mukainen. Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.

Suomalaisten sotilaiden lisäksi harjoitukseen voisi osallistua joukkoja Suomen kumppanimaista, Pohjoismaista, Baltian maista, Yhdysvalloista ja Saksasta. Silloin oltaisiin noin 20 000 sotilaan kokoluokassa, joka olisi kelpo harjoituskokoonpano.

Kerroin valiokuntakuulemisessa informoineeni eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen. Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.

Aiheesta uutisoivat mm. Iltalehti ja Ilta-Sanomat

 

Puolustusvoimien kirkkojuhlassa Oulussa

Esitin valtioneuvoston tervehdyksen Oulun tuomiokirkossa järjestetyssä puolustusvoimien alueellisessa kirkkojuhlassa 10.11.2017. Kirkkojuhla kuuluu Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien Kirkkomusiikkiviikkojen ohjelmaan.

Tervehdyksessäni käsittelin evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallista roolia, asevelvollisuusjärjestelmää sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä.

Suomalaisuus ja luterilaisuus nivoutuvat monella tavalla kulttuurisesti yhteen, ja kirkko onkin useammassa aallossa omaksunut aktiivisen yhteiskunnallisen roolin. Pidän kuitenkin tärkeänä, ettei kirkko unohda omaa ydintehtäväänsä – evankeliumin julistamista.

Tervehdyksessäni käsittelin myös varusmieskoulutuksen kehittämistä. Koulutus 2020 -ohjelman päämääränä on siirtää asevelvollisten koulutus digiaikaan, mikä tarkoittaa erilaisten nykytekniikan mahdollistamien verkko- ja simulaatiomahdollisuuksien nykyistä parempaa hyödyntämistä.

Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitettäessä on kolme ohjaavaa suuntalinjaa: koko maan kattavaa reserviä on hyödynnettävä entistä tehokkaammin, valmiutta on kehitettävä yhä enemmän ja yksittäisen reserviläisen urapolku, hänen osaamisensa ja sodan ajan sijoituksensa on nivottava yhä tiiviimmin yhteen. Kaikki tämä on tehtävä vapaaehtoisuuden iloa tukahduttamatta.

Tallenne tilaisuudesta: http://virtuaalikirkko.videosync.fi/2017-11-10-s1eo9isxjg