Kaikki kirjoittajan Jussi Niinistö artikkelit

Hälvälän harjoitus- ja ampuma-alueen tulevaisuudesta

Kansanedustaja Ville Skinnari (sd) jätti vastattavakseni kirjallisen kysymyksen koskien puolustusvoimien suunnitelmia Hälvälän harjoitus- ja ampuma-alueen suhteen. Kysymyksessä sivuttiin myös siviilijärjestöjen tulevaisuuden toimintaedellytyksiä Hälvälässä sekä tiedusteltiin Hälvälän harjoitus- ja ampuma-alueen todellisia puhdistuskustannuksista.

Vastauksena kysymykseen esitin seuraavaa:

Puolustusvoimat on tehnyt strategisen päätöksen luopua Hälvälän ampuma- ja harjoitusalueesta asteittain pitkällä aikavälillä. Luopumisen edellytyksenä on, että puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoiminta kyetään toteuttamaan muilla harjoitusalueilla ja että luopuminen ei aiheuta puolustusvoimille kohtuuttomia velvoitteita eikä kustannuksia. Harkinnassa huomioidaan myös valtioneuvoston puolustusselonteon mukaisesti, että Suomessa tuetaan vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset turvataan.

Puolustusvoimien joukko-osastoilla ja vapaaehtoisella maanpuolustuksella on tarpeita jatkaa toimintaa Päijät-Hämeessä. Hälvälän jatkokäyttöä onkin tarkasteltava kokonaisuutena mm. Padasjoen Taruksen alueen kehittämisen kanssa. Nykyisten suunnitelmien mukaisesti Päijät-Hämeessä säilytettävä ja kehitettävä puolustusvoimien alue olisi Padasjoen Tarusjärven leirialue. Näiden kahden alueen kehitystä on tarkasteltava rinnakkain niin toiminnallisesti kuin ajallisestikin.

Tällä hetkellä Padasjoen 150m kivääriradan ampumapaikkojen lukumäärää lisätään, katokseen lisätään äänenvaimennus ja alueella toteutetaan ympäristöluvan edellyttämät pohjavedensuojausrakenteet. Samalla rakennetaan kääntyvät maalilaitteet ja radan valaistus sekä näiden edellyttämä sähkönsyöttölinjan uusiminen. Padasjoen muut ampumaradat (pistooli-, hirvi- ja tilannerata) kunnostetaan eri yhdistysten toimesta samalla aikataululla ja radoille toteutetaan ympäristöluvan edellyttämät sekä varomääräysten mukaiset rakenteet. Reserviupseeriliitto vastaa tilanneradan töistä.

Puolustusvoimien ammunnat Hälvälässä on linjattu loppuvan vuoden 2024 loppuun mennessä.  Tällä hetkellä puolustusvoimat valmistelee toimenpiteitä kahden läntisimmän lajiradan sulkemiseksi ja kunnostamiseksi ympäristöluvan velvoitteiden täyttämiseksi vuoden 2017 aikana. Puolustusvoimat myös parantaa ampumarata-alueen vesienhallintaa ja ympäristötarkkailua. Näillä toimenpiteillä varmistetaan toiminnan jatkuminen lähitulevaisuudessa.

Hälvälän alueella sijaitsee maakunnallisesti merkittävä ampumaratakeskittymä ja Lahden ampumaseuran siviiliampumaradat sijaitsevat puolustusvoimien ampumaratojen kanssa samalla alueella. Puolustusvoimien toimintaa koskevat päätökset eivät lähtökohtaisesti estä muun siviiliampumatoiminnan kehittämistä Hälvälässä, mutta muun kuin puolustusvoimien toimintojen rahoitusvastuu ei kuulu puolustushallinnolle.

Hälvälään toteutettavien rakenteellisten toimenpiteiden kustannusarvio on noin 200 000 euroa. Kustannusarvio sisältää 200m radan pilaantuneen maaperän kunnostamisen, kivääri-, pistooli- ja tilanneratojen pilaantuneen maaperän kunnostamisen ratojen parantamistoimenpiteiden yhteydessä, vesienhallinnan ja maaperän suojausrakenteiden parantamisen sekä pohjaveden tarkkailuputkien asentamisen.

 

Vierailin Merisotakoululla

Vierailin 10. toukokuuta Merisotakoululla Helsingin Suomenlinnassa. Vierailun aikana perehdyin Merisotakoulun toimintaan, opetukseen ja tutkimukseen sekä ajankohtaisiin asioihin. Merivoimien monialainen osaaminen teki vaikutuksen.

Tämän vierailun jälkeen varusmieskoulutusta antavista joukko-osastoista käymättä on enää Utin Jääkärirykmentti. Tarkoitukseni on toimikauteni aikana vierailla kaikissa Puolustusvoimien miehitetyissä toimipisteissä, joten pienempiä kohteita kuten varastoja riittää tarkastettavaksi tämänkin jälkeen.

Isäntänä vierailulla toimi Merisotakoulun johtaja, kommodori Pasi Pajunen.

Perussuomalaisia johdetaan edestä

Helsingin Sanomat kysyi näkemystäni Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajana siitä, voiko Perussuomalaisten tuleva puheenjohtaja johtaa puoluetta Brysselistä käsin. Mielestäni ei voi – se olisi käytännössä erittäin haastavaa tilanteessa, jossa puolueella on 36 kansanedustajan ryhmä sekä ministeriryhmä.

Timo Soini toimi puolueen puheenjohtaja ollessaan samaan aikaan EU-parlamentissa 2009–2011, mutta tuolloin puolue oli pieni ja oppositiossa. Muistan hyvin nuo ajat, olinhan silloin eduskuntaryhmän pääsihteeri. Uutta puheenjohtajaa en kannusta kokeilemaan samaa. Hallituspuolueen puheenjohtajaa tarvitaan hallitusyhteistyössä päivittäin, jotta asiat sujuvat. Myös Perussuomalaisten kenttäväki toivoo puheenjohtajansa olevan nykyistä enemmän kentän käytössä, ja uuden puheenjohtajan tulee vastata tähän huutoon.

Lyhyesti sanottuna: Puoluetta johdetaan edestä, ei netistä. Tehtävälleen omistautunut ja motivoitunut puheenjohtaja myös tahtoo olla paikalla siellä, missä päätöksiä tehdään.

Nordefco-kokous Turun linnassa

Isännöin 3.-4. toukokuuta Pohjoismaiden puolustusministerien kokousta, joka järjestettiin Turussa. Suomi on vuonna 2017 pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon puheenjohtajamaa, ja kokous oli osa puheenjohtajavuoden ohjelmaa.

Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, kuten alueellista turvallisuustilannetta. Alueellista turvallisuustilannetta tarkasteltiin mm. uusien uhkien näkökulmasta ja vieraille esiteltiin hybridiosaamiskeskuksen toimintaa. Kokouksen asialistalla olivat myös ilmavoimien harjoitusyhteistyö, puolustusmateriaaliyhteistyö sekä pohjoismainen yhteistyö kansainvälisissä operaatioissa.

Lisäksi ohjelmaan kuului tutustuminen Länsi-Suomen Meriliikennekeskukseen ja Länsi-Suomen Merivartioston toimintaan.

Nordefco-kokouksesta uutisoivat mm. Yle ja IS.

Vasemmalta: Claus Hjort Frederiksen (Den), Arnór Sigurjónsson (Isl), Peter Hultqvist (Swe), JN, Ine Eriksen Søreide (Nor).

 

 

Uskottavan puolustuksen paluu

Suomen puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamisen periaatteeseen. Tämä puolustusratkaisumme suuri linja on osoittautunut aikojen saatossa hyväksi ja toimivaksi. Maailma ympärillämme on viime vuosina muuttunut tavalla, joka vaatii puolustuksemme eri osa-alueiden määrätietoista kehittämistä siten, että kokonaisuus vastaa uskottavasti myös tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin.

Yksi istuvan hallituksen tekemistä konkreettisista toimista puolustuksen kehittämiseksi on puolustusselonteossa esitetty sodan ajan vahvuuden nostaminen 50 000 sotilaalla 280 000:een. Käytännössä vahvuuden nostoa esitetään toteutettavaksi liittämällä joukkojen perustamisorganisaatio osaksi paikallisjoukkoja ja käyttämällä riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös tarvittaessa puolustusvoimiin kriisitilanteessa liitettävät rajajoukot.

Kyse on todellisesta vahvuuden nostamisesta eikä vain nykyisten yksiköiden uudesta laskentatavasta, kuten joiltain tahoilta on epäilty.

Joukkojen perustamisorganisaation liittäminen sodan ajan kokoonpanoon on selkeä muutos aiempaan käytäntöön. Tähän päätökseen on useita syitä, joista mainittakoon muuttunut turvallisuusympäristö ja pyrkimys vahvistaa paikallispuolustusta. Koko maan kattavat paikallisjoukot tukevat tarvittaessa myös muita turvallisuusviranomaisia. On hyvä muistaa, etteivät poliisi- tai pelastuslaitosten työt vähene kriisin aikana, päinvastoin.

Riittävän koulutustason saavuttaneiden varusmiesten lisääminen sodan ajan kokoonpanoon on keskeinen uudistus, koska kantahenkilökunnasta ja varusmiehistä muodostetuilla valmiusyksiköillä kyetään toimimaan nopeasti. Joukoilla on hallussaan ensimmäisiin tehtäviin vaadittava varustus varuskunnissa.

Rajavartiolaitoksen sodan ajan vahvuuden lisääminen puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanoon on puolestaan tarkoituksenmukaista, koska näin valmistaudutaan todellisuudessakin tekemään. Näkemystä tukee sekin, että Rajavartiolaitoksen sodan ajan joukkoja varustetaan puolustusbudjetista.

Uusien joukkojen varustaminen on herättänyt julkisuudessa kysymyksiä, mutta käytännössä 50 000 lisäsotilaalle on jo pääosin heidän tehtäviensä edellyttämä varustus. Lisäksi joukkojen käyttöön ohjataan varustusta niiltä joukoilta, jotka saavat uutta varustusta maavoimien varustamisen yhteydessä.

Itämeren alueen turvallisuustilanne on tänä päivänä hyvin toisenlainen kuin se oli kymmenen vuotta sitten. Jännite on kasvanut ja voimapolitiikka tehnyt paluun, eikä tulevien kriisien luonnetta voi varmuudella ennustaa. Näissä olosuhteissa oman uskottavan puolustuksen merkitys korostuu entisestään. Sodan ajan vahvuuden nostaminen korjaa osaltaan viime vaalikaudella tehtyjä virheitä ja viestii myös maailmalle, että Suomessa ollaan hereillä ja varaudutaan puolustamaan koko maata.

Kolumni on julkaistu Ruotuväki-lehdessä 9/17.

EU:n puolustusministerit kokoontuivat Maltalla

Kuvassa kanssani vierailun isäntä, Maltan ministeri Carmelo Abela ja EU:n korkea edustaja Federica Mogherini.

Vietin 700:nnen päiväni puolustusministerinä Maltan Vallettassa EU:n puolustusministerien epävirallisessa kokouksessa.

Kokouksen työistuntojen ja työlounaan aiheina olivat pysyvä rakenteellinen yhteistyö, EU:n toimet Libyassa ja välimerellä (mm. operaatio EUNAVFOR MED Sophia) sekä EU:n taisteluosastot. Työlounaalle osallistuivat myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja YK:n rauhanturvaoperaatioista vastaava alipääsihteeri Jean-Pierre Lacroix.

Matkaohjelmaani kuuluivat lisäksi kahdenväliset tapaamiset Viron puolustusministeri Margus Tsahknan sekä alipääsihteeri Lacroix’n kanssa.