Kaikki kirjoittajan Jussi Niinistö artikkelit

Uusi vaihtoehto

20 kansanedustajaa (mukaan lukien tämän blogin pitäjä) erosivat 13. kesäkuuta 2017 Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja muodostivat oman ryhmän työnimellä Uusi vaihtoehto. Ero oli vaikea päätös, mutta välttämätön. Työ Suomen puolesta jatkuu, lisätietoa luvassa. – Kuva ryhmän perustamiskokouksesta, keskellä ryhmän puheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Simon Elo.

EU:n komissiolta uusi puolustuspaketti

EU:n komissio julkaisi tänään ns. puolustuspaketin, johon kuuluvat asetusehdotus puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta, tiedonanto Euroopan puolustusrahastosta sekä Komission keskustelupaperi Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta.

Komissio ehdottaa pilottihankkeena vuosille 2019–2020 puolustusteollista kehittämisohjelmaa, jossa tarjotaan rahoitusta EU-budjetista sellaisille monikansallisille kehittämishankkeille, jotka tähtäävät prototyyppien tuottamiseen ja joissa on jo mukana teollisuuskonsortio. Suomelle se voi tuottaa lisämahdollisuuksia ja -rahoitusta maamme puolustusteollisuudelle. Onnistuminen edellyttää kuitenkin omaa aktiivisuutta ja osaamista.

Komissio suunnittelee myös Euroopan puolustusrahaston perustamista. Rahasto jakautuu kahteen osaan: tutkimusikkunaan ja suorituskykyikkunaan. On ylipäätään hyvä, että lisätään EU-budjetin kautta puolustusyhteistyöhön käytettävää rahoitusta.

Erityisesti tutkimusikkunassa (500 miljoonan rahoitus vuosittain) on mahdollisuus suomalaisille pk-yrityksille. Se edellyttää kotimaassa kuitenkin yhteistyötä suorituskykyjen määrittäjän (puolustusvoimat), yritysten (puolustusteollisuus), kotimaisten teknologiarahoittajien (Tekes) ja teknologia-asiantuntemuksen (esim. VTT) välillä.

Komission keskustelupaperi pohtii Euroopan puolustuksen tulevaisuutta erilaisissa skenaarioissa, jotka vaihtelevat nykytilasta EU:n ja Naton yhteistyöhön – joka on kuitenkin varsin hypoteettinen vaihtoehto.

Paperissa puhutaan puolustusunionista (European Security and Defence Union). Se on lähinnä iskulause, joka on tuttu mm. ajatushautomoiden papereista. Kyse on vain siitä, että EU tekee nyt enemmän turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Mitään virallisia keskusteluja siitä ei ole käyty ja tämäkin komission paperi on lähennä tyyppiä ”food for thought”. Kyberissä ja hybridissä on varmaankin eniten kaikkia hyödyttävän yhteistyön mahdollisuuksia.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että jäsenmaat ovat edelleen kuskin penkillä puolustuksen kehittämisessä. Komission aktiivisuus on kuitenkin tervetullutta, ja paperi hyvä lisä keskusteluun.

Veteraanien perintö elää

Vierailin 6. kesäkuuta 2017 veteraanitapahtumassa Vihdissä. Tilaisuudessa pitämässäni tervehdyspuheenvuorossa pohdin Suomen satavuotista itsenäistä taivalta, jonka aikana maamme on kehittynyt kansainväliseksi hyvinvointivaltioksi. Puheessani korostin veteraanien tekemää merkittävää työtä nykypäivän Suomen hyväksi.

Suomen tie ei ole ollut suora ja sileä, vaan ajoittain mutkainen ja kivikkoinen. Mutkan takaa voi joskus tulla epämiellyttäviä ja raskaita koettelemuksia, joiden kanssa kansakunnan on painittava. Vuosien 1939–1945 sodat olivat varmasti näistä koettelemuksista vaikeimpia.

Näiden koettelemusten muistaminen Suomen juhlavuonna on tärkeää. Nykysukupolven on hyvä hahmottaa, että elintaso-Suomen takana on suuri uhri: Kansakunta viritti voimavaransa äärimmilleen karvaiden sotavuosien aikana, ja näitä vuosia seurasi pitkä jälleenrakentamisen kausi. Yhteinen etu asetettiin yksilön edun edelle.

Sodan aikaiset ja sen jälkeiset ponnistelut olivat menestystarina, jonka jatkumisesta nykysukupolven ja tulevien polvien tulee huolehtia. Määrätietoiselle hyvinvoinnin rakentamiselle on jatkossakin kyettävä ylläpitämään turvalliset puitteet, niin sisäisesti kuin ulkoisesti: maanpuolustuksesta on pidettävä huolta.

Suomalaisen maanpuolustustahdon vaaliminen edellyttää esimerkin näyttämistä arkipäivässä. Yksi tärkeimmistä käytännön teoista on isänmaamme eteen uhrautuneiden henkilöiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Veteraanien perinnön vaaliminen onkin maanpuolustustyötä jaloimmillaan.

Vaikka sodankäynti on muuttunut keinoiltaan viimeisen 70 vuoden aikana, ei tarve toimia yhtenäisenä kansakuntana puolustusasioissa ole muuttunut mihinkään. Suomalaisen selviytymistarinan takana on tahto selvitä yhdessä – tillsammans, kuten Suomi 100-juhlavuoden tunnus kuuluu.

Venäjän tutkimuksella on perusteltu paikkansa

Avasin Venäjän turvallisuuspolitiikan juhlaseminaarin Helsingin yliopistolla 5.kesäkuuta. Seminaarissa juhlistettiin vasta täytettyä Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteistä Venäjän turvallisuuspolitiikan professuuria. Professuurin perustamisen mahdollisti maanpuolustusta tukevien säätiöiden tuki.

Totesin puheessani, että tutkitulla tiedolla ja tässä tapauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksella on perusteltu paikkansa. Turvallisuusympäristön muutokset korostavat tiedon, tutkimuksen ja osaamisen merkitystä. Venäjä on Suomen kannalta keskeisin valtio, jonka toiminta ja kehitys vaikuttavat maamme turvallisuuteen. Se, kuinka Venäjä ymmärtää oman turvallisuutensa, heijastuu – kuten historiasta tiedämme – myös Suomeen.

Erityisesti Venäjän sotilaspolitiikkaan ja sen taustatekijöihin liittyvä Venäjä-tutkimus on ollut Suomessa valitettavan vähäistä eikä sen kehittämiseen avautuneita mahdollisuuksia ole aina riittävästi osattu käyttää hyväksi. Nyt perustettu Venäjä-professuuri täyttää merkittävän tutkimuksellisen aukon, joka on syntynyt parin viimeisen vuosikymmenen aikana.

On selvää, että suomalaisten itsensä tulee vastata Venäjä-suhteista myös tutkimuksen saralla – emme tässäkään voi liiaksi luottaa ulkopuolisiin. Meidän tulee luoda itsellemme riittävä ja merkittävä tieto- ja osaamispohja. Tämän perustan luominen tukee myös kansainvälistä yhteistyötä.

Puhe on kokonaisuudessaan luettavissa puolustusministeriön sivuilla.

Tunnustusta työstä

 

Sunnuntaina 4.6.2017 vietettiin Puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Minulla oli kunnia vastaanottaa Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin myöntämä sotilasansiomitali.

Sotilasansiomitali voidaan myöntää Puolustusvoimien palveluksessa oleville tunnustuksen osoituksena erityisestä kunnostautumisesta palveluksessa, erityisestä neuvokkuudesta tai aloitteellisuudesta taikka pelottomasta toiminnasta vaaratilanteessa. Puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle mitali voidaan myöntää Puolustusvoimien hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä.

Kiitän tunnustuksesta. Työ jatkuu!

 

Eduskunnassa sanottua

Eduskunnan käsiteltävänä oli 31.5.2017 kolme tärkeää asiaa: Hallituksen esitys laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta, valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa sekä pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista.

Totesin aiheista käytyjen keskusteluiden yhteydessä mm. seuraavaa:

Kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevaa päätöksentekoa käsittelevän lakipaketin toteutumiseksi jouduimme puolustusministeriössä jo valmistelun alussa valitsemaan henkilöstön osalta ne toimintatavat, joilla varmistetaan, että Puolustusvoimien kaikki suorituskyvyt ovat käytettävissä. Näin ollen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Puolustusvoimien henkilöstön, niin sotilaiden kuin siviilien, velvollisuus osallistua kansainvälisen avun antamisen ja tietenkin myös vastaanottamisen tehtäviin. Kansainvälisen avun antamisen tehtäviin osallistuvat sotilaat ja siviilit tulee kuitenkin valita ensisijaisesti niistä henkilöistä, jotka ovat sitoutuneet Puolustusvoimien kansainvälisiin tehtäviin tai jotka ovat sillä hetkellä valmiita lähtemään näihin tehtäviin. Tällä varmistetaan mahdollisimman motivoitunut henkilöstökokoonpano.

Irakissa tehtävää koulutusyhteistyötä käsittelevää selontekoa koskevassa keskustelussa esille nousivat palvelusturvallisuuskysymykset. Irak on kiistatta korkean riskin alue, mutta joukkojemme omasuojaa voidaan pitää riittävänä, ja luonnollisesti pyrimme tarjoamaan asianmukaiset välineet siellä palveleville miehillemme ja naisillemme. Joukkojemme turvallisuudesta siis pyritään huolehtimaan. Operaatio on hyvää harjoitusta sekä palkatulle henkilökunnalle että reserviläisille. Esimerkiksi erikoisjoukkomme ovat saaneet hyvää harjoitusta, ja operaatio tarjoaa myös tärkeitä yhteistyömahdollisuuksia meille merkittävien viiteryhmämaiden kanssa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU:n toimintaympäristön muutoksia käsittelevän pääministerin ilmoituksen yhteydessä muistutin, että puhuessamme EU-puolustusyhteistyöstä tai EU:n puolustusulottuvuudesta puhumme itse asiassa enemmän kriisinhallinnasta kuin perinteisestä puolustuksesta. Jatkossakin Suomi rakentaa uskottavan, kansallisen puolustuksensa kovan ytimen kotimaassa, kentällä ja kasarmilla. EU-yhteistyöllä voimme saada lisäarvoa. Henkilökohtaisesti uskon, että jos tätä ajanjaksoa katsotaan joskus historiana, EU-puolustusyhteistyötä merkityksellisempänä kansallisen puolustuksen kehittämisen kannalta nähdään pohjoismainen puolustusyhteistyö ja etenkin Ruotsin kanssa tehtävä yhä syvenevä yhteistyö.

Täysistuntopöytäkirja ja keskustelut kokonaisuudessaan osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Sivut/PTK_61+2017.aspx