Kaikki kirjoittajan Jussi Niinistö artikkelit

Kriisinhallinta ja terrorismi

Olin tänään eduskunnan kansalaisinfossa edustamassa Perussuomalaisia STETE ry:n (Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) vaalisarjan avausosassa, jonka aiheina olivat kriisinhallinta ja terrorismi.

Puolustustusministeriön, Ulkopoliittisen instituutin ja Suojelupoliisin asiantuntevien virkamiesalustusten jälkeen olivat vuorossa puolueiden lyhyet kommentit päivän epistolaan. Näin puhuin: osin vapaasti, mutta tämä oli runkona.

KRIISINHALLINTA JA TERRORISMI

Suomi on perinteisesti korostanut ulkopolitiikassaan YK:n keskeistä merkitystä. Perussuomalaisten mielestä Suomen liittyminen EU:n taisteluosastoihin, jotka voivat toimia ilman YK:n valtuutusta, oli sen vuoksi alun alkaen virhe. Samaa voi sanoa NRF-joukoista.

Toinen asia on se, ettei EU:n taisteluosastoja ole käytetty kertaakaan niiden perustamisen jälkeen, joten uskomme puolustusministeri Jyri Häkämiehen tavoin niiden koko käyttöajatuksen tulevan lähitulevaisuudessa vakavaan uudelleenpohdintaan jo yksinomaan taloudellisista syistä.

Oman maan puolustaminen

Muutenkin lähtökohdiltaan sotilaallinen kriisinhallinta, kun on kyseessä aseellinen rauhaanpakottaminen, on Perussuomalaisten mielestä toimintaa, johon ei ole syytä liiemmin tuhlata Suomen kaltaisen pienen maan rajallisia resursseja.

Puolustusvoimien päätehtävä on oman maan puolustaminen. Kansainvälinen toiminta ei saa vaarantaa sitä. On otettava huomioon, että uudistuvilla puolustusvoimillamme on lähivuosina mittavia haasteita edessään.

Näin ollen Suomen tulee vetäytyä hallitusti pois Afganistanista. Terrorismia emme pelkää, mutta ISAF-operaatio on loputon suo. Perusongelma on se, ettei Suomi ole puolueettomana osapuolena Afganistanissa turvaamassa rauhaa, vaan – voinee sanoa – osapuolena sodassa tukemassa vieraan vallan maahan asettamaa hallitusta.

Talous on hyvä konsultti niin EU:n taisteluosastoihin kuin Afganistanin operaatioon osallistumista jatkossa pohdittaessa.

Rauhanrakentamisen suurvalta

Perinteinen, oman päätöksentekovallan piirissä ja YK-mandaatilla tapahtuva rauhanturvaaminen on asia erikseen: sinibarettitoimintaa Perussuomalaiset kannattavat. Libanonille näytämme periaatteessa vihreää valoa.

Uskomme, että Suomella on nimenomaan sotilasliittoon kuulumattomana maana edelleen merkittävä mahdollisuus edistää rauhaa ja olla jonkinmoinen ”rauhanturvaamisen suurvalta”, kuten taannoin tavattiin sanoa – tai ehkä paremminkin voidaan sanoa sama päivitetyssä, laaja-alaisemmassa muodossa: olla ”rauhanrakentamisen suurvalta”.

Suomella on perinteitä ja osaamista tarjottavanaan niin rauhanturvaamisessa, rauhanvälityksessä kuin rauhanrakentamisessakin.

Maahanmuutto ja terrorismi

Mitä terrorismiin tulee, on Perussuomalaisten mielestä syytä nostaa kissa pöydälle eli ottaa avoimesti maahanmuutto mukaan turvallisuuspoliittiselle agendalle.

Euroopassa on harjoitettu avoimien ovien politiikkaa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa on epäonnistuttu. Ääriliikkeiden on ollut helppo värvätä riveihinsä ihmisiä, jotka ovat saaneet jonkin eurooppalaisen maan kansalaisuuden.

On vain ajan kysymys, kuten tasavallan presidentti Tarja Halonen viime joulukuussa totesi Tukholmassa tapahtuneen pommi-iskun jälkeen, milloin vastaavaa tapahtuu myös Suomessa.

Virheistä otettava oppia

Onneksemme kuljemme maahanmuuttajien määrän eli sitä kautta yleistäen myös radikaali-islamistisen terrorismin uhkatason nousun suhteen jälkijunassa Euroopan kehityksestä. Meillä on mahdollisuus ottaa oppia virheistä, joita esimerkiksi Ruotsissa on maahanmuutossa tehty, mutta se vaatii meiltä tosiasioiden tunnustamista.

Suomi ei ole enää samanlainen lintukoto kuin ennen. Osaltaan se johtuu huonosti hoidetusta maahanmuuttopolitiikasta. Sisäiseen turvallisuuteen on satsattava, ja siinä työssä ei esimerkiksi valtionhallinnon tuottavuusohjelma saa olla kantona kaskessa.

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

Turhaan ei ole tätä brittiä kehuttu ja hänen puheitaan Youtubesta ladattu: EU-parlamentaarikko Nigel Farage otti sunnuntai-iltana yleisön täydellisesti haltuunsa Balderin salissa Helsingissä pidetyssä Totuuksia EU:sta -tilaisuudessa. Hänen erinomainen puheensa ”The Truth about the European Union” keskeytyi usean kerran parisatapäisen yleisön suosionosoituksiin.

Farage on europarlamentissa vaikuttavan Vapaa ja demokraattinen Eurooppa eli EFD-ryhmän puheenjohtaja. Ryhmässä on 30 meppiä yhdeksästä eri maasta. Timo Soini edustaa Suomea ja on ryhmän työvaliokunnan puheenjohtaja.

Olen Nigel Faragen kanssa samaa mieltä, että todellinen demokratia on mahdollista vain kansallisvaltiossa. Viimeinen sana Suomen asioista on oltava suomalaisilla, ei EU-byrokraateilla. - Kuva Pekka M. Sinisalo.

EU-kriitikkojen eurooppalaisen nokkamiehen viesti Suomen kansalle ei jäänyt epäselväksi: Euroopan unioni on uhka demokratialle. Euroimperiumi on romahtamassa. Siksi Farage ehdotti kansanäänestyksen järjestämistä EU:n tulevaisuudesta.

– Jos demokraattista ratkaisua ei löydy, Kreikan kriisi leviää.

Farage sanoi haluavansa elää vapaassa ja demokraattisessa Euroopassa, jossa tehdään monipuolista yhteistyötä etenkin talouden alalla. Poliittinen unioni ei sen sijaan toimi eikä tule toimimaan.

– En halua elää Barroson, Van Rompuyn ja komission Euroopassa, totesi Farage.

Lopuksi Nigel Farage toivotti Perussuomalaisille onnea tulevissa eduskuntavaaleissa:

– Tekin voitte tehdä historiaa.

Soinin ministerit

Tämän otsikon alla toimittaja Eeva Ketvel haastatteli minua viikonvaihteen Ilta-Sanomissa. Timo Soini oli sanonut Ketvelille, että hän tahtoisi mieluiten elinkeinoministerin salkun. Mutta yksin Soini ei hallitukseen lähtisi. Niinpä hän antoi kaksi muuta nimeä, ministerikokemusta Harri Holkerin hallituksesta 1989-1990 omaavan kansanedustajakonkarin Raimo Vistbackan ja minut. Ohessa skannaus jutusta koskien osuuttani. 

Ilta-Sanomat 5.2.2011.

Jos kutsu käy, olisin mieluiten puolustusministeri. Näin olen aiemminkin vastannut asiaa kysyttäessä, katso vanhat blogikirjoitukseni lokakuulta. Mutta käydään kuitenkin eduskuntavaalit ensin. Kuluneen mutta osuvan sanonnan mukaan vielä ei ole yhtään ääntä annettu. Gallupit eivät äänestä.

Kunnonkohotusta varusmiespalvelukseen astuville

Varusmiesten fyysinen kunto on rapistunut vuosien varrella selvästi. Tänä päivänä kaksi kolmesta varusmiehestä on tyydyttävässä tai huonossa kunnossa. Tilannetta on pidetty jopa yhtenä uhkana kansakokonaisuutta rakentavalle ja kustannustehokkaalle yleiselle asevelvollisuudelle.

Nuorten miesten kunnon rapistumiseen ovat osaltaan vaikuttaneet yhteiskunnan teknistyminen, hyöty- ja koululiikunnan väheneminen sekä epäterveelliset elämäntavat. Perinteiset kestävyyslajit, kuten juoksu tai hiihto, eivät ole nykynuorten suosiossa. Tieto- ja pelikoneet valtaavat vapaa- ja lepoaikaakin.

Jos varusmies on jo palvelukseen astuessaan hyväkuntoinen, on peruskoulutuskausi helpompi kestää. Huono kunto voi johtaa mielenterveysongelmiin, varusmiespalveluksen keskeytymiseen, ja pahimmillaan se voi olla se viimeinen etappi tiellä kohti syrjäytymistä, mikä ei ole yksilön eikä yhteiskunnan etu.

Jokaisella pitää olla mahdollisuus käydä armeija kunnialla loppuun. Yksikin syrjäytynyt voi tulla elämänsä aikana maksamaan yhteiskunnalle jopa miljoona euroa – puhumattakaan syrjäytymisen aiheuttamasta, rahalla mittaamattomasta vaikutuksesta nuoren ja hänen lähipiirinsä elämään.

Nuorten miesten kunnon tasoa voidaan joko päivitellä, tai sitten sille voidaan yrittää tehdä jotain. Nurmijärven kunnan on omalta pieneltä osaltaan syytä tukea työtä kansanterveyden ja maanpuolustuksen hyväksi. Voisimme ottaa mallia naapurikunta Vihdistä, joka viime vuonna aloitti varusmiespalvelukseen astuvien kunnonkohotustreenit.

Vihdin liikuntapalvelut tarjoavat mahdollisuuden osallistua koulutetun liikunnanohjaajan johdolla monimuotoiseen liikuntatoimintaan. Asiasta tiedotetaan kutsuntojen yhteydessä. Kokemukset ovat olleet hyviä. Huonokuntoisia on vapaaehtoisesti hakeutunut treeneihin, joita jatketaan kuluvanakin vuonna, kertoi allekirjoittaneelle liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka.

Osallistuminen kunnonkohotukseen on maksutonta, sillä toimintaa rahoitetaan Uudenmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta saadulla liikunnan kehittämisrahoituksella. ELY-keskuksen kautta on sivumennen sanoen mahdollista saada muutakin valtion rahoitusta esimerkiksi perhepäivähoitajien liikuntakoulutukseen, joten tähän mahdollisuuteen säästää kunnan rahoja kannattaa Nurmijärvelläkin tarttua.

Vihdin mallin innoittamana Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti viime kunnanvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa se esitti, että Nurmijärven kunnan liikuntapalvelut ryhtyy selvittämään mahdollisuutta tarjota nuorille miehille ja naisille ohjattua kunnonkohotusharjoittelua ennen varusmiespalvelukseen astumista. Aloite on nyt virkamiesvalmistelussa ja sopii toivoa, ettei kunnon aloite jauhaudu kunnan byrokratian rattaisiin.

(Kolumni Nurmijärven Uutisissa 6.2.2011)

Tarjolla totuuksia EU:sta

Olen menossa kuuntelemaan totuuksia EU:sta tulevana sunnuntaina 6.2.2011 klo 18 Balderin saliin Helsinkiin, tervetuloa muutkin aiheesta kiinnostuneet! Ohessa tilaisuuden mainos.

Timo Soinin puhujalahjat tunnetaan ja tunnustetaan, mutta mainio mies lajissaan on myös Nigel Farage, europarlamentissa vaikuttavan Europe of Freedom and Democracy -ryhmän ja Iso-Britannian itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja, jonka reippaasta tyylistä esimakua antaa esimerkiksi tämä puhelinkki. Ja lisää löytyy Youtubesta.

Maaseudulla kasvaa kaikki

Perussuomalaisten ohjelmatyöryhmissä on tehty työtä. Palkkioita ei ole maksettu, talkootunteja ei ole laskettu. Aatteen voimalla on tehty tulosta, joista viimeisin on puolueen maaseutuohjelma. Se käsittää kantamme maa- ja metsätalouteen sekä maaseudun asumisen ja yrittämisen.

Perussuomalaisten maaseutupoliittista ohjelmaa eduskunnassa 1.2.2011 julkistamassa olivat työryhmän kantavat voimat, kuvassa vasemmalta Pentti Oinonen, Lauri Heikkilä, Karri Ollila ja Vesa-Matti Saarakkala.

Mitä perussuomalainen maaseutu on? Haluamme, että se on ihmisläheinen, turvallinen, taloudellisesti järkevä ja ekologisesti kestävä. Perussuomalaisten maaseutupolitiikka on itsenäistä, oikeudenmukaista, etujärjestöistä riippumatonta ja yhteistyökykyistä.

Näin yleisellä ingressitasolla, lue lisää itse ohjelmasta.

Luulen, että pian loppuu median kirjoittelu siitä, ettei Perussuomalaisilla ole ohjelmia. Kun eduskuntavaaliohjelmamme on 25. päivä tätä kuuta kokonaisuudessaan julkaistu, on ehdokkaittemme hyvä lähteä vaalikentille haastamaan vanhoja väsyneitä puolueita.