Aihearkisto: Blogimerkintä

Osasto Törni

Toimitin tervehdyksen Osasto Törnin perustamisen 75-vuotismuistoksi järjestettyyn seppeleen laskuun Malmin hautausmaalla 3.12.2018.

Osasto Törni oli aikansa loistava esimerkki suomalaisesta sotataidosta. Joulukuussa 1943 luutnantti Lauri Törni sai käskyn perustaa puolentoistasataa sotilasta käsittäneen vapaaehtoisyksikön, jolle suunnitellut tehtävät olivat poikkeuksetta hyökkäyksellisiä. Osaston muodostamisessa hyödynnettiin sodassa saatuja kokemuksia sekä vihollisesta tiedustelun keinoin kerättyjä tietoja.

Osasto Törniin valitut sotilaat olivat kaikilla mittareilla valioluokan taistelijoita. Heiltä edellytettiin erinomaista kuntoa, korkealuokkaisia sotilastaitoja sekä korkeaa henkistä kestävyyttä. Osastoon kuuluneet sekä sotilaat että osastoa johtanut Lauri Törni saavuttivat laajaa mainetta niin kotimaassa kuin vihollisen keskuudessa.

Tämän päivän suomalaisille Osasto Törnin sotilaat kelpaavat esikuviksi valioluokan sotilaista, jollaiseksi jokainen suomalainen voi halutessaan kehittyä. Vaikka pohjalla on lakiin perustuva velvollisuus osallistua maanpuolustamiseen, niin siitä huolimatta osa haluaa vapaaehtoisesti antaa vielä enemmän. Se on hyve, joka on muistamisen arvoinen.

Lauri Törnin Suomen haudalla käydessä oli hyvä hiljentyä muistamaan kaikkia niitä Osaston Törnin sotilaita, jotka antoivat kaikkensa isänmaan vapauden eteen. Se muisto ei himmetä saa, ei koskaan.

Maanpuolustustahdosta on kyse

On totta, että maanpuolustustahto on MTS:n kyselyssä alentunut ja on nyt tilastojen mukaan yhtä alhaalla kuin 30 vuotta sitten. Suurin lasku on tapahtunut iältään alle 25-vuotiaiden sekä puolueista erityisesti vihreiden kannattajien keskuudessa.

Pelkästään tällä otoksella ja tällä menetelmällä tehdystä yksittäisestä tuloksesta ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta tulos on joka tapauksessa otettava vakavasti. Maanpuolustustahto on tärkeä asia koko kansakunnalle.

MTS:n tulosta sulatellessa on hyvä muistaa, että varusmiesten maapuolustustahto on edelleen korkealla tasolla (nyt jo 4,2 – skaalan ollessa 1-5). Tämä ilmenee esimerkiksi kuluvan vuoden maalis- ja kesäkuussa kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä. Varusmiehet ovat todellisia turvallisuuden tuottajia, varusmiehet ovat arjen sankareita, joille meidän tulee olla kiitollisia. Jos heidän maanpuolustustahtonsa olisi laskussa, olisin todella huolissani.

Yleisesti ottaen maanpuolustustahtomme on edelleen kansainvälisesti verrattuna omaa luokkaansa. MTS:n maanpuolustustahtokysymykseen vastasi myöntävästi 2/3 kansalaisista. Lisäksi on huomioitava, että kansalaisten henkilökohtainen maanpuolustustahto on edelleen hyvällä tasolla ja siinä tapahtuneet muutokset menevät kyselyn virhemarginaaliin.

Voi olla, että nuorten maanpuolustustahdon heikkenemiseen vaikuttaa se, että nykyään yhä useammalta nuorelta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan esimerkiksi isovanhempien kertomusten kautta.

Toisaalta on pantava merkille kyselyn aikana käyty keskustelu mediassa. Oli paljon löysää puhetta ja epärealistisia ajatuksia niin sanotusta kansalaispalveluksesta. Asiasta, jonka tarvetta tai sisältöä ei ole missään osoitettu. Joillekin saattoi tulla harhakuvitelma jostain varusmiespalvelua helpommasta vaihtoehdosta suorittaa kansalaisvelvollisuutensa.

Valitettavasti MTS:n mielipidekyselyt eivät tuota tietoa siitä, mitä syvempiä ajatuksia näiden näkemysten takana on tai mistä vaihtelut eri vuosien tuloksissa johtuvat. Näin ollen yksi selkeä toimenpide on selvittää lukujen taustatekijät. Puolustushallinnossa on parhaillaan tekeillä selvitys nuorten aikuisten, eli alle 35-vuotiaiden, näkemyksistä ja asenteista maanpuolustukseen. Sen tulokset saamme ensi vuoden alkupuolella.

Sen kuitenkin tiedämme, että maanpuolustustahdossa ei ole kyse kansalaisten suhteutumisesta Puolustusvoimat-nimiseen organisaatioon. Siinä on kyse siitä, kuinka legitiimiksi järjestelmämme ylipäätään koetaan ja kuinka voimakkaasti kansalaiset samaistuvat Suomi-nimiseen kansallisvaltioon. Eli kuinka puolustamisen arvoisena Suomi koetaan.

Sotiemme perinnejärjestöt ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisaatiot tekevät arvokasta työtä. Jokaisen on voitava tuntea Suomi puolustamisen arvoiseksi maaksi. Tästä syntyy maanpuolustustahto. Siksi pitää ehkäistä syrjäytymistä, siksi pitää hoitaa työllisyyttä ja siksi on pidettävä huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Kenraali Adolf Ehrnroothin kuolemattomin sanoin: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”

Puolustusministeri Niinistön puheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa maanpuolustustahdosta 5.12.2018.

Maakunnallisia maanpuolustuskeskuksia

Esitin 5.12.2018 valtioneuvoston tervehdyksen Reserviläisliiton ansioristien jakotilaisuudessa Helsingissä.

Tervehdyksessäni muistutin, että Reserviläisliitolla ja puolustushallinnolla on yhteinen tavoite – koko maan puolustaminen. Tämä edellyttää yleisen asevelvollisuuden ylläpitämistä ja kehittämistä. Puolustuksen rakentaminen, jos mikä, on pitkäjänteistä työtä, puolustuksen resurssit on turvattava.

Edellinen hallitus purki varuskuntaverkostoa liian kovalla kädellä – jäljelle jäi joukko maakuntia ilman varuskuntia tai edes puolustusvoimien toimipisteitä. Suomea ei puolusteta varuskunnilla, mutta ne kuitenkin muodostavat paikallisen maanpuolustustoiminnan keskuksen. Olenkin esittänyt maanpuolustustiloja – varuskunnallisia toimipisteitä tai paremminkin maanpuolustuskeskuksia – kaikkiin maakuntiin.

Nämä maakunnalliset maanpuolustuskeskukset mahdollistaisivat useita asioita. Ne voisivat toimia esimerkiksi maakuntakomppanian harjoittelu- ja varastointitilana. Niin ikään alueelliset kertausharjoitukset – etenkin tehtäväkohtaiset – olisi mahdollista järjestää vakioidussa paikassa.

Suomalainen maanpuolustustahto ei ole ontto klisee vaan se on koko puolustuksemme kivijalka. Koska sodan ajan joukkomme koostuvat pääosin reserviläisistä, on elinvoimaisen ja maanpuolustustahtoisen reservin toimintaedellytykset turvattava.

Tervehdys on kokonaisuudessaan luettavissa puolustusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.defmin.fi/puheet

Ks. myös varuskuntiin liittyvä haastatteluni Ylöjärven Uutisissa.

Varuskunta luo turvaa ja maanpuolustustahtoa

Vanhan fraasin mukaan Suomea ei puolusteta varuskunnista. Ei tietenkään, koska linnoituksiin nojaava taktiikka on korvattu liikkuvalla sodankäynnillä. Sen sijaan varuskunnilla on ratkaiseva merkitys valmiuden kohottamisessa, joukkojen varustamisessa sekä sodan ajan täydennysten toteuttamisessa.

Tämän päivän kriisit eskaloituvat nopeasti, ilman pitkää ennakkovaroitusaikaa. Puolustusvoimien valmius ja liikekannallepanon onnistuminen edellyttävät koko maahan hajautettua perustamisverkostoa. Kaikkien munien ei pidä olla samassa korissa. Laajalla varuskuntaverkostolla varmistamme sodan ajan joukkojen liikekannallepanon.

Maanpuolustushengelle omalla varuskunnalla on suuri merkitys. Aiempien hallitusten harjoittaman lakkautuspolitiikan seurauksena Manner-Suomen 18 maakunnasta seitsemän on ilman omaa varuskuntaa. Tämä vaikeuttaa vapaaehtoisen maapuolustuksen kouluttautumismahdollisuuksia ja vähentää intoa maanpuolustusharrastukseen.

Naisten osuutta maanpuolustuksessa halutaan lisätä, hyvä niin. Valitettavasti varuskuntiemme kapasiteetti on mitoitettu nykyisille varusmiesvahvuuksille ja osin nämä mitoitukset ylitetäänkin. Mikäli naisten osuutta maanpuolustuksessa lisätään merkittävästi, esimerkiksi kansalaispalveluksen kautta, niin tarvitsemme lisää varuskuntia.

Siniset esittää, että tulevaisuudessa jokaiseen maakuntaan perustetaan oma varuskunnallinen yksikkö. Tämä on aloitettava Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Pohjanmaalta.