Hallitusohjelmassa tai kielilaissa ei siis puhuta ruotsinkielisestä varuskunnasta. “Pyhällä ruotsalaisella maalla” sijaitsevaa Dragsvikia ei mainita. Luulisi, että Enestam entisenä puolustusministerinä ymmärtäisi alan käsitteet. Mutta ovat ne menneet nykyiseltäkin puolustusministeriltä sekaisin.
Mitä hallitus aikoo tehdä Puolustusvoimien sodan ajan reservin koon supistamisen seurauksena poistoon joutuneville itäsaksalaisille ja kiinalaisille rynnäkkökivääreille ja onko harkittu osan myymistä, sarjatulitoiminto pitävästi poistettuna, vastuullisille suomalaisille aktiivireserviläisille?
Onko hallitus aikeissa ryhtyä toimiin P.E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen kehittämiseksi itsenäistymisvaiheen valtakunnalliseksi museoksi Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlallisuuksien merkeissä?
Välikysymyksessä nostamme esille hallituksen omituisen toiminnan uudistusta valmisteltaessa sekä uudistuksen seuraukset. Koko kansakuntaa koskettavasta asiasta on syytä keskustella nyt, eikä vasta syksyllä osana turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastasi kirjalliseen kysymykseeni koskien liikenneluvallisten pakettiautojen käyttövoimaveron alentamista.
Näin kommentoin eilen Facebook-profiilissani Alma Median lehdissä julkaistua uutista, jonka otsikon mukaan olisin muuttanut mieleni Dragsvikin kiistellyn varuskunnan suhteen.
Miten hallitus aikoo palauttaa poliittisen päätöksenteon uskottavuuden sekä varmistaa hallitusohjelmaan kirjatun periaatteen toteutumisen puolustusvoimien toimintojen ja rakenteen uudistamisessa sekä turvata uskottavan koko maan puolustuksen, yleisen asevelvollisuuden, maanpuolustustahdon, Puolustusvoimien henkilöstöryhmien yhdenvertaisen kohtelun, työllisyyden ja alueellisen tasa-arvon puolustusvoimauudistuksen yhteydessä?
Torstaina 9. helmikuuta eduskunnan kevätistuntokauden ensimmäisen suullisen kyselytunnin aiheina olivat puolustusvoimat ja kuntauudistus. Esitin ensimmäisen kysymyksen puolustusministeri Wallinille. Tässä otteita pöytäkirjasta. Jussi Niinistö/ps: Arvoisa puhemies! Puolustusvoimauudistuksen linjaukset julkistettiin eilen. Suomea puolustetaan tulevaisuudessa pienemmillä joukoilla. Uudistus toteutetaan samaan aikaan, kun hallitus ajaa armeijan armottomalle säästökuurille. Kertausharjoitukset käytännössä lopetetaan, varusmiesten maastovuorokausia vähennetään, Hornetit pysyvät hangaarissa ja merivoimien alukset satamissa. Ja [...]
Tänään julkistettu puolustusvoimauudistus on odotettua suuremman mittaluokan katastrofi Suomen maanpuolustukselle. Kataisen hallitus aikoo määrätietoisesti heikentää Puolustusvoimien suorituskykyä. Jos uudistus runnotaan tässä muodossa läpi, voidaan perustellusti kysyä: onko meillä enää uskottava, koko maan kattava puolustus vai olemmeko astuneet Ruotsin tielle, kohti oman maan puolustuksen unohtamista ja palkka-armeijaa?
Toimittajat puolestaan kysyivät mielipidettäni presidentti Tarja Halosen ja puhemies Eero Heinäluoman puheista. Myönnän, että puhemiehen Impivaara-viittaus ihmetytti Perussuomalaisia kansanedustajia – oliko se viittaus EU-politiikkaan? Puhemiehen tehtävä on edustaa kaikkia kansanedustajia. Presidentin globaalit painotukset olivat sen sijaan hyvinkin tuttuja jo aiemmista yhteyksistä.
