Välikysymyksessä peräsimme hallitukselta vastausta siihen, mitkä olivat Suomen kokonaisvastuut Kataisen hallituksen aloittaessa, mitkä ne ovat nyt ja miksi näin ylipäätään on toimittu, mutta vastauksiin jäi toivomisen varaa. Eduskunta on linjannut, että Euroopan vakausmekanismien yhteenlasketun koon tulisi olla enintään 500 miljardia euroa. Tästä päätöksestä hallitus on tinkinyt ja hyväksynyt vakausmekanismin koon kasvattamisen 700 miljardiin. On käsittämätöntä, että tämän suuruusluokan päätöksiä on runnottu läpi ilman kunnollista eduskuntakäsittelyä, vaikka toisaalta tällä niin sanotulla rahoitusvakausvälineiden tulivoiman kasvattamisella ei lopulta edes ole ratkaisevaa merkitystä.

Hallituksen tavoitteena on kääntää valtion velkasuhde laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitusohjelmassa määritelty ja nyt käsiteltävänä olevassa kehyspäätöksessä vahvistettu tavoite on ymmärrettävä, sillä yksistään valtionvelan korkomenoihin uppoaa kehyskaudella 2013-2016 arviolta 2,9 miljardia euroa vuodessa eli suurin piirtein nykyisen puolustusbudjettimme verran. Velkakierteen pysäyttämisen tuleekin olla talouspolitiikkamme päämäärä. Tästä olemme oppositiossa yhtä mieltä. Kreikan tie ei ole meidän tiemme. Sen sijaan siitä, ovatko hallituksen kaikki toimet tavoitteen saavuttamiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisia, olemme perustellusti eri mieltä.

Puolustusvaliokunnassa hyväksyttiin tänään lausunto puolustusvoimauudistuksesta. Lausunnossa kiinnitetään erityistä huomiota puolustusvoimauudistuksen parlamentaariseen puoleen. Niin opposition kuin hallitusryhmienkin kansanedustajien keskuudessa on ollut tyytymättömyyttä parlamentaarisen kontaktiryhmään rooliin. Puolustusvaliokunnan toiveena on että hallitus uudistaa kontaktiryhmän mandaattia tai muuten varmistaa, että ryhmä saa riittävät tiedot uudistuksen toimeenpanosta ja että sen ilmaisemat kannat otetaan huomioon selonteon valmistelussa.

Ministerin vastaus on lupaava, sillä sen mukaan kuntarakenteen muuttuessa tulee arvioitavaksi, miten uudistus vaikuttaa kielellisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja miten muutoksien perusteella lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Kysymyksessä esille nostamani yksityiskohta koskien tienviittoja olisi ministerin mukaan myös otettava lainsäädäntömuutoksia mietittäessä huomioon.

Kännykkäkuvia viikon varrelta.

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri Katainen totesi, puolustusministeriön sivuilta löytyy todellakin muistio, mutta se on hyvin yleisluontoinen: siitä eivät selviä joukko-osastojen lakkautus- tai yhdistämisperusteet kovinkaan perusteellisesti. Tänään hallitus päätti, odotetusti kyllä, säilyttää Dragsvikin varuskunnan. Perusteet eivät ole käyneet ilmi. Eikö arvoisa pääministeri voisi hieman avata näitä perusteita? Se olisi mielestäni kohtuullista, kun ajatellaan tunnelmia Kauhavan, Kontiolahden, Keuruun ja muiden lakkautettavien tai yhdistettävien varuskuntien kohdalla.

Koska tilanne Afganistanissa vaikuttaa loputtomalta suolta, tulee Suomen pitää lopullinen tavoite kirkkaana mielessä. Meidän tulee vetäytyä hallitusti pois Afganistanista. Korostan sanaa hallitusti, sillä ei pidä hötkyillä. Kansainvälisten tehtävien painopisteen tulee perussuomalaisten mielestä olla perinteisissä YK-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa. Tämän vuoksi esimerkiksi Suomen lähtö Libanonin Unifil-operaatioon on perusteltua, mutta vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa, jossa rahaa on rajallisesti ja kotimaan puolustuksesta leikataan käsittämättömiä summia, on pidettävä jalat maassa.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta eli UTVA käsitteli tänään uudelleen Dragsvikin varuskunnan tilannetta. Puolustusministeri Wallinia kuultiin myös puolustusvaliokunnassa. Aamuni alkoi Ykkösaamun haastattelulla, jossa arvioin UTVA:n kokouksen lopputulemaa. Osuuteni alkaa 37 minuutin kohdalta. Ylen Ajantasa -ohjelmassa kommentoin tilannetta puolustusvaliokunnan kokouksen jälkeen. Osuuteni alkaa puolentoista minuutin kohdalta. Lisäksi asiasta ovat tänään uutisoineet ainakin STT ja Iltalehti.

Päiväkodeissa tehdään hyvää työtä kautta maan, mutta asiantuntijoiden mukaan kotihoito tai kodinomainen perhepäivähoito sopii paremmin alle kolmevuotiaalle. Näitä pienelle ihmiselle hyviä hoitomuotoja on yhteiskunnan syytä tukea nykyistäkin enemmän, sillä kotihoito on kustannustehokasta. Kotihoidon tuki on osa hyvää suomalaista elämänmuotoa. Se pitää säilyttää ja sitä pitää kehittää, ei lyhentää eikä leikata.