Aihearkisto: Blogimerkintä

Kehitämme vapaaehtoista maanpuolustusta

Valtioneuvoston puolustusselonteossa todetaan, että ”Maanpuolustuskoulutus-yhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä.”

Olen nyt antanut tehtäväksi selvittää pohjoismaiset käytänteet eri näkökulmista.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lainsäädännöllinen asema on selvitettävä kuten myös organisoituminen suhteessa maan puolustusvoimiin (niin rauhan kuin sodan aikana). Lisäksi on kartoitettava vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävät, erityisesti paikallispuolustukseen ja virka-apuun liittyvät.

Niin ikään tulee tarkastella vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvien henkilöiden osaamiseen ja taustoihin liittyviä vaatimuksia eri maissa.

Myös henkilökohtaisten aseiden säilytysmekanismi ja vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen rooli aselupien antamisessa ja aseiden säilytyksessä on selvitettävä. Tämä on ajankohtaista erityisesti sen vuoksi, että EU:n asedirektiiviä ollaan Suomessa parhaillaan sisällyttämässä kansalliseen lainsäädäntöön. Asedirektiivihän meni vapaaehtoiseen maanpuolustuksen osalta niin kuin pitikin.

Lopputuloksena saadaan syksyn kuluessa esitys siitä, miten puolustusselonteon kirjaus toteutetaan käytännössä.

Tutustuin Hemvärnetiin

Kuva: Government Offices of Sweden

Tein 29.-30.3.2017 työvierailun Ruotsiin, jossa kävin kahdenvälisiä keskusteluja Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa. Vajaan kahden vuoden ministeriaikanani olen ehtinyt tavata Ruotsin kollegani yli 20 kertaa ja jokainen tapaaminen on tapahtunut rakentavassa hengessä. Tällä kertaa keskustelimme mm. Itämeren alueen turvallisuustilanteen kehityksestä, Suomen ja Ruotsin kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä, yhteistyöstä Nordefcon puitteissa sekä EU:n puolustusulottuvuudesta.

Lisäksi tutustuin vierailuni aikana Hemvärnetin taistelukouluun ja toimintaan Vällingessä, joka on puolen tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Hemvärnet on vuonna 1940 perustettu Ruotsin puolustusvoimien osa, jonka tehtävänä on tukea yhteiskuntaa ja sen toimintoja kaikissa turvallisuustilanteissa. Hemvärnetin joukot koostuvat sitoumuksensa antaneista vapaaehtoisista ja tehtävät ovat pääasiassa valvonta-, vartiointi- ja tukitehtäviä. Sain keskustella Hemvärnetin toimijoiden kanssa, ja he kaikki tuntuivat hyvin sitoutuneilta tehtäviinsä.

Luovutin puolustusministeriön plaketin Hemvärnetin johtajalle, prikaatikenraali Roland Ekenbergille kiitokseksi vierailun hyvistä järjestelyistä.

Ei kiitos suurmoskeijalle

Kunnallisvaalien alla on keskustelu Helsinkiin suunniteltavasta suurmoskeijasta jälleen virinnyt julkisuudessa. Helsingin kiinteistövirastossa pyritään saamaan päätösesitys suurmoskeijan tonttiesitykselle keväällä. Itse asiassa joidenkin muslimiaktiivien mukaan tarvetta olisi peräti viidelle moskeijalle maahanmuuttajamäärien kasvaessa pääkaupunkiseudulla.

Missään muualla maailmassa ei kuitenkaan ole onnistuttu sunnien ja shiiojen yhteisen moskeijan perustamisessa eikä ole mitään erityistä syytä olettaa, että se onnistuisi Suomessakaan.

Kaikkien eri uskontokuntiin kuuluvien on luonnollisesti saatava harjoittaa uskontoaan asianmukaisissa tiloissa. Suurmoskeijan rahoituksessa on sen sijaan isoja kysymyksiä.

Moskeijaa suunnittelee Oasis-säätiö. Hankkeen alustava hintalappu on 110–140 miljoonaa euroa, minkä lisäksi vuotuiset käyttökustannukset olisivat 6–7 miljoonaa euroa. Säätiö aikoo julkistaa rahoittajat, jos hanke etenee. Suurmoskeijan valmisteluissa ovat olleet muslimiaktivistien lisäksi mukana mm. kirkkohallituksen rahoittama Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry – erikoista on, että evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien kirkollisveron turvin ylipäätään suunnitellaan muun uskontokunnan tiloja.

Suurin kysymys kuitenkin liittyy Bahrainiin. Maan sunnihallitus rahoittaisi hanketta 100 miljoonalla eurolla ja se toimisi myös myöhemmän rahoituksen koordinaattorina. Bahrain edustaa islamin äärilaitaa wahhabismia eikä Iranistakaan tulevaa rahoitusta ole pidetty poissuljettuna.

Arvostetun Foreign Policy -lehden mukaan ISIS:illä ja Bahrainin turvallisuuspalvelulla on kiinteät yhteydet toisiinsa. Bahrain on tukenut ISIS:iä sekä rahallisesti että moraalisesti. Lisäksi Bahrainin hallitus on johdonmukaisesti polkenut ihmisoikeuksia tuhoten shiiojen moskeijoita ja ”puhdistaen” valtion virastoja. Voidaan myös kysyä, miten Bahrain voisi rahoittaa Suomessa moskeijaa, jos esimerkiksi EU-maiden asevienti sinne on kielletty maan kehnon ihmisoikeustilanteen takia?

Euroopassa moskeijahankkeiden ulkomainen rahoitus on kohdannut laajemminkin kriittisiä äänensävyjä erityisesti maissa, joissa on viime vuosina tehty terrori-iskuja eikä Suomi ole syrjässä Euroopan kehitystrendeistä.

Esimerkiksi Itävallassa hyväksyttiin pari vuotta sitten islamilaista radikalisoitumista ennalta ehkäisevä laki, joka kieltää muslimiyhteisöjen rahoittamisen ulkomailta. Kriittisiä äänensävyjä ulkomaista rahoitusta kohtaan on tullut valtiojohdolta myös Ranskasta ja Saksasta, sillä Arabian niemimaista lähtöisin olevalla rahalla on aiemmin rahoitettu radikaalia islamismia edistävää ideologiaa.

Koska tosiasia on, että Suomessa on jatkossa varsin huomattava muslimivähemmistö, on sen mahdolliseen radikalisoitumiseen puututtava ennaltaehkäisevästi. Suomessa on islaminuskoisten määrä kasvanut räjähdysmäisesti erityisesti viime vuosien maahanmuuton myötä. Nyt heitä voidaan arvioida olevan lähes 80 000.

Moskeijat eivät ole pelkästään paikkoja, joissa harjoitetaan uskontoa. Niissä sijaitsee muslimiyhteisön todellinen kulttuurinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen valta ja ne toimivat myös opetuslaitoksina. Yhteisöjen johtajat määrittelevät mikä on oikein ja mikä väärin.

Vanhoilliset imaamit eivät halua islaminuskoisten integroituvan yhteiskuntaan vaan pyrkivät pitämään heidät kansalaisyhteiskunnan rinnakkaisessa yhteisössä, käytännössä maahanmuuttajien omassa rinnakkaistodellisuudessa. Tällöin muslimien ei pidä matkia läntisiä tapoja, perinteitä ja kulttuuria vaan heitä kehotetaan hakeutumaan samanuskoisten pariin. Esimerkiksi naisten työllistyminen ja opiskelu on tämänkaltaisissa yhteisöissä lähes mahdotonta. Kehitystä tukee voimistuva asuinalueiden eriytyminen.

Näin ollen sanon suurmoskeijalle ei kiitos. Paremminkin on tuettava islaminuskoisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sen tapoihin, sääntöihin ja tasa-arvoon. Maassa maan tavalla.

Kolumni on julkaistu KaupunkiSanomissa 12/2017.

Tapahtui Tampereella

Perussuomalaisten vaalimökillä kansalaisia tapaamassa.

Vierailin 24.3. Tampereella, jossa tutustuin puolustusvoimien strategisen kumppanin, teknologiakonserni Insta Group Oy:n toimintaan. Pidin myös tervehdyspuheen Maanpuolustuksen Insinöörit ry:n 50-vuotisjuhlassa ja avasin Perussuomalaisten vaalimökkikauden Tampereen keskustorilla.

Torilla keskustelua herättivät mm. yleiseen turvallisuuteen ja kansainväliseen puolustusyhteistyöhön liittyvät asiat, joita myös Aamulehti käsitteli paikan päältä tekemässään jutussa. Totesin lehdelle antamassani haastattelussa tiedonkulun viranomaisten välillä parantuneen kansainvälisen yhteistyön myötä, mikä on auttanut terrori-iskujen ehkäisemisessä. Suomen ongelma on kuitenkin vielä toistaiseksi se, että kansallisesti pystymme tekemään liian vähän. Sen vuoksi tarvitsemme voimaan nyt luonnosvaiheessa olevat siviilitiedustelu- ja sotilastiedustelulait, jotta voimme seurata etenkin verkossa tapahtuvaa terroristien toimintaa. Tiedustelulait ovat välttämättömiä myös kyberuhkilta puolustautumisessa.

EU-mailta on kuulunut toiveita unionin puolustusyhteistyön syventämisestä. En kuitenkaan usko, että EU kehittyisi perinteiseksi puolustusliitoksi, vaikka puolustusyhteistyötä jäsenmaiden välillä tiivistettäisiinkin. Itse pidän kansainvälistä puolustusyhteistyötä lisänä kansalliseen puolustukseen ja mahdollisuutena verrata Suomen suorituskykyä muihin. Suomen puolustuksen avainsuorituskyvyt on kuitenkin aina syytä pitää omissa käsissä. Meillä on itsenäinen ja uskottava kansallinen puolustus, joka pidetään kunnossa, mitä tahansa tapahtuukin.

Tampereen keskustorilla pitämäni puhe on katsottavissa Youtubessa.

 

 

Kyky nopeaan päätöksentekoon

Ruotsissa käynnistetään selvityshanke, joka tarkastelee nopean päätöksenteon edellytyksiä Suomen kanssa tehtävälle puolustusyhteistyölle. Lisäksi tarkastellaan toimivaltuuksia tapauksessa, jossa suomalaisjoukot toimisivat Ruotsin maaperällä. Aiheesta kertoi 23.3.2017 Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.

Selvityshanke on jatkoa viime vuonna valmistuneelle mietinnölle, jonka mukaan Ruotsin perustuslaki ei estä sotilaallista yhteistoimintaa toisen valtion kanssa. Tuolloin kyseessä oli yleinen selvitys, kun taas nyt käynnistyvä selvitys rajoittuu nimenomaan Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusyhteistyöhön. Selvityksen tehtävänä on varmistaa tarpeellisten kiireellisyysmenettelyiden olemassaolo, jotta päätökset sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön puitteissa voidaan tarvittaessa tehdä riittävän nopeasti.

On merkittävää, että tällainen hanke on Ruotsissa päätetty käynnistää. Syytä on kuitenkin muistaa, että kyseessä on vasta selvitystehtävä – mahdollisten lainsäädännöllisten muutosten harkintaan palattaneen Ruotsissa vuoden 2018 huhtikuun lopulla, jolloin selvityksen on määrä valmistua.

Yksi keskeisimmistä tekijöistä Suomen ja Ruotsin välisen uskottavan ja todellisen yhteistoimintakyvyn saavuttamiselle on kummankin maan kyky pikaiseen päätöksentekoon kriisin sattuessa. Tässä molempien maiden lainsäädännön ajantasaisuus on aivan kriittisessä asemassa. Siksi Ruotsin käynnistämä tarkastelu on erittäin myönteinen asia yhteistyömme kannalta.

Ruotsin selvitystehtävä on syytä huomioida myös Suomessa, jossa hallitus on antanut esityksen laiksi kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta. Kiireellisyysmenettely on myös oleellinen osa hallituksen esitystä Suomessa.