Aihearkisto: Historia

Tampereen taistelujen päättymisestä 100 vuotta

Olin 7.4.2018 puhumassa Tampereen taistelujen päättymisen 100-vuotisseminaarissa Sampolan juhlasalissa Tampereella. Seminaarin järjesti Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry.

Puheessani kertasin Tampereen taistelujen vaiheita sekä vapaussodan historiallista merkitystä tämän päivän Suomelle.

Mitattiinpa Tampereen taisteluita millä mittarilla tahansa, asettuvat ne suomalaisen sotahistorian merkittävimpien tapahtumien joukkoon. Tampereen valtausoperaatio oli pohjoismaiden siihenastisen historian suurin taistelu – nyt kyseinen titteli on Tali-Ihantalan suurtaistelulla 1944, mutta aina näihin päiviin saakka Tampereen taistelu on ollut pohjoismaiden historian suurin asutuskeskustaistelu.

Tampere oli tärkeä sekä hallituksen joukoille että kapinallisille niin poliittisesti, sotilaallisesti kuin taistelutahdonkin kannalta. Tampereen valtaamalla valkoisille avautui tie punaisen Suomen sydämeen ja sodan kokonaisratkaisuun.

Puheeni lopuksi muistutin vapaussodan merkityksestä: Sota varmisti itsenäisyyden lisäksi kansanvallan. Kyse on perusarvoista, joiden varaan Suomea rakennetaan tänäkin päivänä.

Jääkärit aina uutinen

Viikonloppuna vietettiin Vaasassa näyttävästi jääkärien kotiinpaluun 100-vuotisjuhlia. Kolmipäiväisten juhlien kohokohta oli lauantai, jolloin juhlallisuudet koostuivat seppeleiden laskusta, paraatikatselmuksesta, ohimarssista, päivä- sekä iltajuhlasta. Osallistuin näihin tilaisuuksiin ja isännöin samalla Saksan valtiosihteerin vierailua, joka hänkin halusi näin kunnioittaa jääkärien muistoa. Saksasta osallistui myös kunniakomppania ja sotilassoittokunta juhlallisuuksiin.

Pohjanmaalla ollaan syystä ärtyneitä valtiollisen Ylen vähäisestä kiinnostuksesta uutisoida tapahtuneesta valtakunnallisesti. Yle lähetti tilaisuudesta suoraa lähetystä Areenan ja radion kautta, mutta tapahtumia ei nostettu päivän uutislähetyksiin. Toki Yle-uutisten verkkosivuilla oli artikkeli jääkärien kotiinpaluusta lauantaiaamuna.

Vaasassa ilmestyvä Pohjalainen tiedusteli maltillista uutisointia Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokiselta. Hän vastasi: ”Juhlassa ei ollut ihmisille mitään uutta tietoa. Jääkärit tulivat jo sata vuotta sitten. Tämä oli linjassa sen kanssa, mitä tuollaisista juhlista nyt yleensä tehdään. Ei siinä mitään uutista ollut.”

Olen talven aikana huomannut, että Yle ja samoin kuin moni muu media on julkaissut isoja uutisia sadan vuoden takaisista tapahtumista. Noiden artikkelien näkökulma on valtaosin ollut, miten epäinhimillisesti punaisia kohdeltiin.

Se on osa totuutta. Näin sadan vuoden kuluttua näyttää vallalla olevan ilmapiiri, että vallankumousyritys eli punakapina oli oikeutettu ja perusteltu, ja siihen osallistuneet ovat kärsineet aiheetta historiallista vääryyttä. Unhoon sen sijaan halutaan vaieta laillisen hallituksen joukkojen toiminta: Se, että venäläiset ajettiin maasta, kapina kukistettiin ja maahan palautettiin laki ja järjestys.

Jääkärit ovat suomalainen sankaritarina. Ilman heitä vapaussodasta olisi tullut pidempi ja verisempi. Ilman jääkäreitä ei Suomen puolustusta olisi rakennettu kestämään talvi- ja jatkosodan koettelemukset. Jääkärien perintö elää yhä puolustusvoimien jokapäiväisessä elämässä. Jääkärien sankaritarina on aina uutinen.

Jääkärimarssin sanoin ”Satu uusi nyt Suomessa syntyvä on, se kasvaa, se ryntää, se voittaa.”

Jääkäreiden paluusta 100 vuotta

Jääkäreiden kotiinpaluun 100-vuotisjuhlaa vietettiin Vaasassa 24.2.2018. Pidin tilaisuudessa valtioneuvoston tervehdyksen, jossa käsittelin jääkärikoulutuksen vaiheita ja jääkäreiden Suomelle jättämää perintöä.

Jääkäriliike on sankaritarina vailla vertaa ja jääkärien merkitys itsenäisen Suomen esitaistelijoina suuri. Vaativan koulutuksensa ansiosta jääkärit tiesivät Suomeen palatessaan heti, mistä sodankäynnissä oli kysymys ja muodostivat vapaussodassa 1918 taidoiltaan, kokemukseltaan ja motivaatioltaan täysin ylivertaisen voimanlisän hallituksen joukoille. Jääkärit olivat valmistautuneet vapaustaisteluun venäläisiä miehittäjiä vastaan, mutta sen lisäksi heillä oli edessään myös sisällissota, taistelu vallankumoukseen nousseita maanmiehiään vastaan.

Jääkärit johtivat joukkojaan edestä tavalla, joka veti omat mukaan ja loi pelkoa vastustajassa. Jääkärien välinpitämättömyys omasta kohtalosta johti suuriin tuloksiin, mutta sillä oli myös hintansa – suurin piirtein joka kymmenes Suomeen palanneista jääkäreistä kaatui vapaussodassa ja joka viides haavoittui.

Jääkärit johtivat suomalaisia joukkoja läpi suomalaisen vapauskamppailusarjan, joka ulottui vuodesta 1918 talvi- ja jatkosotiin. Heidän perintönsä on usko omaan asiaan, usko vapauteen. Testamentissaan Suomen nuorille vuonna 1975 – jolloin Suomi kamppaili ulkoista ja sisäistä painostusta vastaan, tällä kertaa henkistä sellaista – jääkärit halusivat jättää jälkipolville perinnöksi luottamuksen Suomen tulevaisuuteen, uskon tämän asian oikeutukseen silloinkin, kun kaikki näyttää toivottomalta sekä tahdon ja uskalluksen taistella näiden päämäärien puolesta kaikissa tilanteissa.

Tilaisuudesta uutisoivat mm. Yle ja Pohjalainen.

Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.defmin.fi/puheet

 

Suomen-poikia muistaen

Osallistuin tänään Viron 100-itsenäisyyspäivän merkeissä seppeleenlaskuun Suomen-poikien haudalla Helsingin Malmilla. Tilaisuudessa pitämässäni tervehdyspuheessa käsittelin Suomen-poikien vaiheita maidemme historiassa.

Suomen-pojat on tavallaan virolainen vastine Suomen jääkäriliikkeelle tai Viron vapaussodassa 1919 taistelleille suomalaisvapaaehtoisille Pohjan Pojille. Toisen maailmansodan aikana virolaisilla nuorukaisilla ei ollut mahdollisuutta palvella oman maansa armeijassa. Heillä oli kuitenkin palava halu hankkia sotilaallista koulutusta ja kokemusta, jota voisivat hyödyntää oman maansa puolustamiseksi.

Virolaiset ovat isänmaallista kansaa, jonka kohtalona on ollut joutua milloin idästä, milloin lännestä tulevan suurvaltapolitiikan jalkoihin. Vuonna 1943 saksalaiset aloittivat virolaisten rekrytoinnin asepalvelukseen täyttääkseen omia etujaan.

Kaikki virolaiset eivät kuitenkaan tahtoneet palvella kaukana omasta maastaan Saksan puolesta, vaan hakeutuivat Suomeen saamaan sotilaskoulutusta. Kaikkiaan reilu 3 300 virolaisnuorukaista astui Suomen armeijaan jatkosodan aikana. Heistä lähes 200 antoi henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta.

Historian kohtalo on joskus julma. Näin oli Suomen-poikienkin osana. Lähes puolivuosisataa he joutuivat peittelemään omaa menneisyyttään. Vasta 1990-luvulla Viron uudelleen itsenäistyttyä he saivat arvostusta niin Suomessa kuin kotimaassaan.

Suomi ei ole unohtanut, eikä unohda Suomen-poikien muistoa. He taistelivat Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta.

Latviassa jääkärien sotilasvalan 100-vuotisjuhlassa

Latvian puolustusministeri Raimonds Bergmanisin kanssa juhlatilaisuudessa.

Osallistuin 13.2.2018 jääkärien sotilasvalan ja jääkärilipun vihkimisen 100-vuotisjuhlatilaisuuksiin Latvian Liepajassa.

Jääkärit vannoivat valan ensimmäisinä sotilaina Suomen lailliselle hallitukselle 100 vuotta sitten, 13.2.1918 Liepajassa Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Samassa yhteydessä vihittiin jääkärilippu. Jääkärit aloittivat valaa seuraavana päivänä paluumatkansa itsenäistyneeseen Suomeen.

Vierailuun kuului myös kahdenvälinen tapaaminen Latvian puolustusministeri Raimonds Bergmanisin kanssa. Keskustelimme lähialueen turvallisuustilanteesta, maidemme välisestä puolustusyhteistyöstä sekä materiaaliyhteistyöstä.

Vapaussodan muistoja

Erityisavustaja Petteri Leinon kanssa Vaasaan haudattujen jääkärien muistomerkillä Tammisunnuntaina.

Maamme sadan vuoden takaisia historiallisia tapahtumia on muisteltu viime aikoina erilaisissa tilaisuuksissa, joissa minulla on ollut ilo olla puhujana. Avasin 27.1. Arma Wanajan Vapaussota 1918 -näyttelyn Hämeenlinnassa, osallistuin 28.1. Laihialla järjestettäviin Tammisunnuntain juhlallisuuksiin ja esitin 3.2. tervehdyksen Haapamäen Suojalla järjestettävässä Vapaudenmitali 100 vuotta -juhlatilaisuudessa.

Näissä tilaisuuksissa pitämissäni puheissa olen käsitellyt vuoden 1918 tapahtumien ohella myös niiden nimestä käytävää keskustelua.

Improvisointi ja nopea toiminta olivat leimaa-antavia vapaussodan alulle. Vaikka suojeluskunnat oli perustettu jo syksyn 1917 aikana, käynnistyi venäläisten miehitysjoukkojen aseistariisuminen varsin lyhyen suunnittelun ja valmistelun jälkeen tammisunnuntaina 1918. Yllätysiskulla luotiin varteenotettava vastavoima Helsingissä alkaneelle vallankumoukselle.

Mannerheimin päättäväinen toiminta Pohjanmaalla loi edellytykset tuleville sotatoimille. Pohjanmaasta muodostui vahva ja yhtenäinen tukialue hallituksen joukoille. Se mahdollisti talonpoikaisarmeijan muodostamisen ja kouluttamisen.

Valtamedia kuin myös enemmistö poliitikoista on päättänyt kutsua vuoden 1918 tapahtumia yksinomaan sisällissodaksi. Totta onkin, että sodassa kaksi saman maan ryhmittymää soti toisiaan vastaan, mutta sisällissota-termi kertoo meille ainoastaan osatotuuden. Sen käyttäminen mitätöi sodan historiallisen merkityksen.

Vapaussota-nimitys oli käytössä laillisen hallituksen puolella alusta alkaen, ja siihenhän juuri valkoisen ydinjoukon muodostaneet aktivistit ja jääkärit olivat vuosia valmistautuneet. Kansalais- tai sisällissotaa he eivät halunneet, vaan venäläiset pois maasta.
Vapaussota-sana kertoo meille myös sodan historiallisen merkityksen ja valtio-opillisen lopputuloksen. Eduskunnan nimittämä ja P.E. Svinhufvudin johtama maan laillinen hallitus – Suomen senaatti – kykeni kukistamaan vallankumouksen sekä ajamaan maasta venäläisen sotaväen.

Sukupolvet vaihtuvat ja jokainen sukupolvi tulkitsee historiaa omista lähtökohdistaan, mutta isänmaa on ikuinen. Tämä on mielestäni tammisunnuntain ydinsanomaa nykysukupolville, ja siksi tammisunnuntaista alkanutta isänmaallista kansannousua kannattaa muistaa.

Mikä tärkeintä, vapaussota varmisti itsenäisyyden lisäksi kansanvallan. Kyse on perusarvoista, joiden varaan satavuotiasta Suomea rakennetaan myös tänä päivänä ja tulevaisuudessa.

Vapaussodan Rintamamiesliiton Laihian osaston aito lippu. Kuva: Petteri Leino
Panttipataljoonan veteraani Sakari Lahtisen kanssa Haapamäellä Vapaudenmitalin 100-vuotisjuhlassa. Kuva: Petteri Leino

Puheitani luettavissa osoitteessa http://www.defmin.fi/puheet