Aihearkisto: IL

Puolustuksemme uskottavuudesta äänestetään eduskuntavaaleissa

Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristömme laajenemisesta huolimatta geopolitiikan ja lähialueen merkitys säilyy Suomelle keskeisenä. Geopolitiikalla on vahva merkitys, vaikka emme eläkään kylmän sodan kaltaisessa asetelmassa.

LiputSaapuvat_netti

Suurvaltasuhteet tulevat pysymään viileinä pitkään. Venäjä ei anna Krimiä takaisin ja Ukrainan kriisi jatkuu. Venäjä otti Krimillä taktisen voiton, mutta eteneekö se voimapolitiikallaan kohti strategista voittoa vai tappiota, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa ne poliitikot ja tutkijat, jotka ovat vannoneet keskinäisriippuvuuden estävän voimatoimien käytön, ovat olleet väärässä.

Jussi Niinistö_netti

Suomi ei voi sulkea pois epätoivottavaa turvallisuuspoliittista kehitystä lähialueillaan. Juuri nyt meihin ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta toimintaympäristön muutosnopeuden, ennakoimattomuuden ja epävarmuuden vuoksi strategiset yllätykset ovat mahdollisia. On syytä kantaa huolta puolustusratkaisumme kestävyydestä lähitulevaisuudessa, jos puolustushallinnon toivetta lisärahoituksesta ei kyetä ottamaan huomioon. Valtiontalous on ahdingossa, mutta turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä.

Valokuvat Hannu Ahokanto.
Valokuvat Hannu Ahokanto.

Uskon, että puolustusvoimien määrärahojen osalta seuraava hallitus tekee viisaita päätöksiä. Vaihtoehtoja ei ole. Pidän myös toivottavana, että jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta tarkastellaan uudelta kantilta. Puolustuksemme uskottavuuden rapauttamiselle on pantava piste. Tästä äänestetään ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Ote puheenvuorosta Laskuvarjojääkärikillan 50-vuotisjuhlassa Kouvolassa 23.8.2014. Juhlasta oli juttu Kouvolan Sanomissa.

Peruskeskustalaista yhteistyötä

Keskusta järjesti Riihimäellä PerusKeskusta-nimisen iltaman, jossa edustin Perussuomalaisia yhdessä puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon kanssa. Keskustasta paikalla oli puheenjohtaja Juha Sipilä ja puoluesihteeri Timo Laaninen.

Suomenmaa teki leppoisasti soljuneesta tilaisuudesta jutun, joka kuvaa koko lailla hyvin käytyä turvallisuuspoliittista keskustelua. Toki paljon muutakin puhuttiin tilaisuuden kokeneen juontajan, Keskustan entisen kansanedustajan Antero Laukkasen johdolla.

Slunga-Poutsalon kanssa tulimme tilaisuuteen avoimin mielin – enemmänkin kuuntelemaan mitä ajatuksia Keskustalla on puolueidemme välisistä eroista ja yhteneväisyyksistä sekä yhteistyöstä, jota on toki ollut näin jo oppositiossa ollessa – esim. välikysymysten yhteydessä – ja toivottavasti yhteistyötä on myös eduskuntavaalien jälkeen.

Aina on kuitenkin muistettava, että hallitusta ei muodosteta gallupien perusteella. Hallitukseen mennään vaalien kautta. Äänestäjät ratkaisevat.

Puolueet menevät vaaleihin omilla ohjelmillaan ja vaalien jälkeen katsotaan millaiseen yhteistyöhön on eväitä. Liian paljon tai liian suuria kynnyksiä ei pidä asettaa.

EU-tukipakettipolitiikka on Perussuomalaisille edelleen ohittamaton kysymys. Tämä turmiollinen politiikka aloitettiin keskustajohtoisen hallituksen aikana, mutta oppositiossa olo on kääntänyt puolueen kantaa terveempään suuntaan. Toivottavasti linja pitää. Perussuomalaisten pitää kyllä.

Kieltämättä olisi hyvä, jos neljästä suuresta puolueesta kolme löytäisi toisensa hallitusneuvotteluissa. Takiaispuolueet saisivat tässä skenaariossa jäädä rannalle, ainakin jos Perussuomalaisilta kysytään.

Perussuomalaiset ja Keskusta tulisivat epäilemättä toimeen samassa hallituksessa. Historiallisesti katsottuna puolueet ponnistavat samalta alkiolaiselta aatepohjalta. Olemme saman puun eri oksia. Lukeudumme poliittiseen keskustaan.

Yhteisistä teemoista mieleen nousevat esim. koko maan asuttuna pitäminen, koko maan puolustaminen, huoli kotimaisen maatalouden tulevaisuudesta, energiapolitiikka, pienyrittäjyys.

Yleensäkin Perussuomalaiset on valmis yhteistyöhön ja hallitusvastuuseen, kunhan ohjelmasta sovitaan. Mutta niin kuin totesin: käydään vaalit ensin, vielä on kahdeksan kuukautta aikaa!

Puolustusvaliokunta vieraili Pohjois-Savossa

Puolustusvaliokunnan kesäretki suuntautui Pohjois-Savoon, jossa vierailimme 12.-13. elokuuta.

Matka Kuopioon taittui Puolustusvoimien Learjet-koneella. Kuvassa kansanedustaja Ismo Soukola.
Matka Kuopioon taittui Puolustusvoimien Learjet-koneella. Kuvassa kansanedustaja Ismo Soukola.

Vierailun ensimmäisen päivänä Kuopiossa tapasimme Pohjois-Savon liiton, Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan, Itä-Suomen yliopiston sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustajia.

Vierailimme myös Kriisinhallintakeskuksessa.  Valiokuntana olemme enemmän perehtyneet sotilaalliseen kriisinhallintaan, nyt saimme rautaisannoksen tietoa siviilikriisinhallinnasta.

Kiinnitimme huomiota, että siviilikriisinhallinta on tavallaan kolmen ministeriön eli ulko- , sisä- ja puolustusministeriön alaisuudessa tapahtuvaa toimintaa.  Se, että kriisinhallintakeskus on pelastusopiston alaisuudessa, ei välttämättä ole toimivin ratkaisu.

Puolustusvaliokunnan vierailu_netti
Delegaatio yhteiskuvassa Karjalan Lennoston lentokentällä.

Jälkimmäisen päivän käytimme Siilinjärven Rissalassa Karjalan Lennoston toimintaan tutustumiseen. Saimme hyödyllistä tietoa myös Hornet-hävittäjien seuraajahankkeen askelmerkeistä. Prosessista tulee pitkä. Esimerkiksi Hornetien hankkimista tutkittiin vuodesta 1988, päätös tehtiin 1992 ja koneet tulivat Suomeen 1995-2000.

Savon Sanomat teki vierailustamme jutun.

Matkalle osallistuivat lisäkseni kansanedustajat Seppo Kääriäinen (kesk), Esko Kurvinen (kok), Tuula Peltonen (sd), Eero Reijonen (kesk), Mikko Savola (kesk), Ismo Soukola (ps), Eero Suutari (kok), Pauliina Viitamies (sd), Sofia Vikman (kok), Tuula Väätäinen (sd) ja Jyrki Yrttiaho (vr).

Politiikan syksy käynnistymässä

Politiikan syksy on käynnistymässä, kuumana kuin helteinen loppukesä. Valtionvarainministeriö julkisti ensi vuoden budjettiesityksensä ja Venäjä vastapakotteensa.

Taloustilanne näyttäytyy kaikkea muuta kuin suotuisana. Taantumaa pukkaa – edelleen. Työttömyys, laimea kulutus ja pakotepolitiikka jarruttavat kansantalouttamme.

Budjettiesitystä joudutaan rukkaamaan. Venäjän länsimaille asettamat pakotteet tulevat vaikuttamaan Suomen talouskasvuun. Vaikka Stubbin hallitus työstääkin budjettia vaalivuodelle, ei saa olla naiivi. Asiantuntijoiden mukaan Suomen kansantalous tulee kuulumaan pakotepolitiikan suurimpiin kärsijöihin.

Huomionarvoista budjetissa on myös se, että valtio ottaa ensi vuonna velkaa aiempia vuosia vähemmän. Valtionvelka kuitenkin saavuttaa 100 miljardin euron rajan. Silloin ylittynee eräs haamuraja: velkaa on tuolloin jo noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Voi olla, että eduskunta joudutaan kutsumaan koolle ennen aikojaan. Se sopii.

Ei selvityksellä Suomea Natoon viedä!

Otin viime viikolla Aamulehden haastattelussa kantaa Nato-selvityksen puolesta. Totesin, että ”ilman kiihkoilua pitäisi tehdä ajanmukainen selvitys, jossa tuodaan esille Naton plussat ja miinukset. Mitä jäsenyys maksaisi, ja olisiko siitä hyötyä meille.” Työn tekisivät puolustus- ja ulkoministeriö yhdessä, jolloin jäsenyyden sekä puolustus- että ulko- ja turvallisuuspoliittiset merkitykset otettaisiin huomioon.

Esitykseni herätti kesähelteistä huolimatta tai niistä johtuen vilkasta keskustelua. Sain kannatusta, poliittista vasemmistoa lukuunottamatta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja torppasi ehdotukseni suoralta kädeltä perustellen sitä valmisteilla olevalla laajemmalla katsauksella turvallisuusyhteistyöhön. Se valmistuu aikaisintaan ensi vuoden alussa – hyvä, jos ylipäätään ennen eduskuntavaaleja.

Huvittavaa oli Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin kommentti Ylen TV-uutisissa. Se, että minä esitin selvitystä, teki minusta Naton ”salarakkaan”. Logiikka on Sdp:n kannatuskäyrät huomioon ottaen kuitenkin ymmärrettävä, Perussuomalaisia on vanhan poliittisen kulttuurin edustajien mukaan lyötävä aina kun voi.

Ei selvityksellä Suomea Natoon viedä! Ei luulisi sitä kenenkään olevan vaikea ymmärtää.

Olen Nato-kriitikko. Sen selville saadakseen ei tarvitse kuin laittaa kotisivujeni hakukoneeseen sana ”nato”. Minulle on tärkeintä saattaa oma puolustus kuntoon – lisää rahaa puolustusbudjettiin ja irti Ottawan sopimuksesta – sillä Suomen on joka tapauksessa vastattava omasta puolustuksestaan, olimmepa Naton jäseniä tai ei.

Annan erityisen arvon tasavallan presidentille Sauli Niinistölle, joka rakentavalla tavalla tarttui julkisuudessa esitykseeni. Kävin hänen kanssaan myös miellyttävän puhelinkeskustelun heti Aamulehden haastatteluni ilmestyttyä. Presidentin mielestä on syytä selvittää myös pohjoismainen sekä EU-yhteistyö. ”Minne asti on päästävissä nykyisten kumppanuuksien kanssa”, kysyi presidentti osuen naulan kantaan.

Tuen luonnollisesti tasavallan presidenttiä ja toivon, että saamme aikaan faktapohjaisen keskustelun puolustusratkaisustamme, onhan eduskuntavaalit jo ensi keväänä.