Aihearkisto: Politiikka

Vierailin Kadettikunnassa

Tutustuin 22.8.2017 Kadettikunta ry:n toimintaan. Kadettikunta on kadettiupseerien ja kadettien maanpuolustusaatteellinen veljesjärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on mm. kadettiupseerien yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ammattitaidon kehittäminen. Järjestön toiminnalla pyritään myös vahvistamaan kansalaisten maanpuolustustahtoa jakamalla tietoa Suomen turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta.

Kuvassa kanssani Kadettikunnan puheenjohtaja, prikaatikenraali Kim Mattsson, joka luovutti minulle Kadettiupseerit-matrikkelin ja kiitti puolustushallintoa pitkäaikaisesta tuesta Kadettikunnan maanpuolustusaatteelliselle työlle.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö etenee

Annoin Verkkouutisille haastattelun koskien Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä, jonka kehittämisessä otetaan jatkuvasti käytännön askeleita. Ilma- ja merivoimista alkanut harjoitteluyhteistyö on levinnyt pikku hiljaa myös maavoimiin. Kuten puolustusselonteossakin todetaan, yhteistyön kehittämiselle ei voi asettaa rajoja. Pyrkimyksenä on kattaa operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on viime vuosien aikana tehostettu puolustuksen valmiutta. Meillä on panostettu muun muassa asevelvollisiin ja käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaamiseen sekä kehitetty tiedustelu- ja kyberpuolustuskykyjä. Myös sodanajan joukkojen määrää nostetaan. Ruotsissa on puolestaan päätetty lisäyksistä puolustusmäärärahoihin ja puolustusvoimien kykyjen lisäämisestä. Ruotsi on myös palauttamassa asevelvollisuuden rajatusti. Tätä seikkaa täytyy ilolla tervehtiä, sillä seurauksena saadaan volyymiä myös maavoimien harjoitteluun. Tällä hetkellä Ruotsin maavoimat ovat olleet verraten pienet verrattuna Suomeen, mutta tulevaisuudessa harjoittelussa päästään pidemmälle.

Maidemme välisestä nopeasti edenneestä puolustusyhteistyöstä on kiittäminen myös Ruotsin nykyisen puolustusministerin Peter Hultqvistin sitoutumista asiaan. Puolustusyhteistyön eteneminen on joskus myös henkilökemioista kiinni, ja hänen kanssaan yhteistyötä on ollut erittäin helppoa tehdä. Suomen kannalta on ollut edullista, että meillä on ollut ruotsalainen puolustusministeri, joka on ollut vilpittömästi kiinnostunut Suomi-yhteistyöstä.

Kommentoin Verkkouutisille myös Ruotsin ja Venäjän tämän syksyn suuria sotaharjoituksia.

Venäjän Zapad-harjoitukset ulottuvat Barentsinmereltä Itämerelle saakka, ja niihin osallistuu virallisen venäläisilmoituksen mukaan 12 700 sotilasta. Todellinen määrä voi kuitenkin olla jopa kymmenkertainen, koska joukkoja on jaettu samanaikaisiin rinnakkaisharjoituksiin.

Samaan aikaan Ruotsi järjestää Aurora 17 –sotaharjoituksen, johon osallistuu noin 19 000 ruotsalaissotilasta ja joukkoja Tanskasta, Virosta, Suomesta, Ranskasta, Liettuasta, Norjasta ja Yhdysvalloista. Lisäksi on käynnissä syyskuun 8. päivänä alkava Itämeren monikansallinen Northern Coasts -merisotaharjoitus. Itämerellä tulee siis totisesti olemaan liikennettä.

Mediassa maalailluista uhkakuvista huolimatta tiiviin harjoitussyksyn riskit liittyvät lähinnä mahdollisiin väärinymmärryksiin tai onnettomuuksiin, joiden todennäköisyys on tavallista korkeampi, kun samalla alueella operoi runsaasti joukkoja eri maista. Vaikea nähdä, että kukaan erityisesti provosoisi harjoittelua – uskon, että kaikki harjoituksiin osallistuvat maat haluavat viedä harjoitukset kunnialla läpi ilman ongelmia, joista voisi koitua eskalaation vaara.

Tulevaisuus on Sininen

Annoin Verkkouutisille haastattelun, jossa käsittelin mm. Sinisen eduskuntaryhmän kannatuslukuja sekä perusteilla olevan puolueen tulevaisuudennäkymiä.

Tuoreessa Ylen gallupissa pääsimme 1,6 prosentin kannatukseen. Nousua edellisestä mittauksesta oli 0,9 prosenttiyksikköä.

Galluptuloksissa näkyy mm. se, ettei Sinisten kohdalla ole vielä kyse varsinaisesta puolueesta. Suomen gallup-historiassa ei ole aiemmin mitattu eduskuntaryhmän kannatusta. Uskon Sinisen tulevaisuuden brändin alkavan vakiintua, kun puolue saadaan rekisteröityä, sen kenttä järjestykseen ja paikallisorganisaatiot pystyyn. Ensi vaalit näyttävät, miten kansa on meidät löytänyt. Arvioni mukaan puolueen kannatuspotentiaali edustamassaan ekologisessa lokerossa on kaksinumeroinen luku – mutta se alkaa ykkösellä.

Sinisten periaateohjelma on edennyt luonnosvaiheesta ”lausuntokierrokselle” eduskuntaryhmässä. Hyväksymisen jälkeen alkaa yksityiskohtainen ohjelmatyö. Keskeisinä teemoina ovat keskiluokan ja pienyrittäjien asian ajaminen. Itse olen ottanut osaa ennen kaikkea turvallisuuspoliittisen ohjelman kirjoittamiseen. Se teksti on taattua Jussi Niinistöä – jalkaväkimiinatkin on muistettu!

Kommentoin haastattelussa myös nykyisten perussuomalaisten toimintaa, joka ei nähdäkseni tähtää hallitukseen pyrkimiseen ja maan asioihin vaikuttamiseen. Vaikka he saavuttaisivatkin huomattavaa menestystä vaaleissa, pelaavat he tekemällään politiikalla itsensä samalla ulos hallituksesta. Tässä on selkeä ero siihen Perussuomalaiseen puolueeseen, jossa sain itse aikanaan olla johtotehtävissä. Meillä oli selkeä tavoite. Kun saadaan kansalaisilta luottamusta, pitää sitä myös käyttää maan asioiden hoitamiseen.

Sinisen tulevaisuuden johtotehtäviin hakeutumista en ole vielä ajatellut – asia tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun puolue järjestäytyy ensimmäisessä puoluekokouksessaan. Silloin on mietittävä, haluanko hakeutua sen tyyppisiin tehtäviin, missä sain olla Perussuomalaisissa ja katsoa, löytyykö kannatusta. Lähtökohtana on, että hoidan jäljellä olevan vajaan kahden vuoden puolustusministerin pestin mahdollisimman hyvin loppuun. Se on ykkösprioriteettini, jonka ohella toki tuen omalta osaltani Sinisen tulevaisuuden syntyprosessia parhaani mukaan.

 

 

 

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö vakaalla pohjalla

Ruotsilla on kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä Suomelle erityisasema. Maiden välistä yhteistyötä kehitetään pitkän historian ja yhteisten arvojen pohjalta. Kanssakäyminen Ruotsin kanssa tähtää Itämeren alueen turvallisuuden ja kummankin maan puolustuksen vahvistamiseen. Kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita, sanotaan puolustusselonteossakin.

Sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi arvioivat turvallisuusympäristöään pitkälti samoista lähtökohdista. Tältä pohjalta ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusyhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on Suomen etujen mukaista. Yhteisellä toiminnalla korotetaan myös kynnystä välikohtausten tai hyökkäysten syntymiselle.

Yhteistyön tavoitteena on puolustuksen suorituskyvyn ja yhteistoimintakyvyn parantaminen. Samalla lisätään molempien maiden puolustusvoimien toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Yhteistyö perustuu maiden väliseen luottamukseen, jatkuvaan tiiviiseen kanssakäymiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn.

Puolustusyhteistyötä kehitetään kattamaan operatiivinen suunnittelu kaikissa tilanteissa. Esimerkkejä näistä voivat olla alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tai YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisen kollektiivisen itsepuolustusoikeuden harjoittaminen.

Kuluvalla hallituskaudella käytännön toimenpiteet ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti koulutus- ja harjoitustoiminnassa sekä tilannekuvayhteistyössä.

Marraskuussa 2016 ruotsalaisia joukkoja osallistui Rovajärvellä suureen maavoimien vaikuttamisharjoitukseen. Suomalaisia hävittäjiä on taas osallistunut esimerkiksi syyskuussa 2016 Gotlannissa Ruotsin ilmavoimien harjoitukseen. Suomen osallistuminen kaikilla puolustushaaroillaan tulevaan AURORA-harjoitukseen on myös hyvä esimerkki.

Suomen ja Ruotsin merivoimien välillä on tehty tilannekuvayhteistyötä jo 2000-luvun alusta. Merivalvonnassa tehtävää yhteistyötä on mahdollista lisätä ja siirtää käytäntö myös ilmavalvonnan puolelle.

Lisäksi maiden välillä on kehitetty salattuja viestiyhteyksiä ja selvitetty mahdollisuuksia tukeutua nykyistä joustavammin toistensa tukikohtiin ja satamiin.

Yhteistyön tiivistämiseen liittyvää oikeudellista pohjaa rakennetaan kummassakin maassa. Suomessa viime heinäkuussa voimaantulleet lakimuutokset puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta sekä laki kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevasta päätöksenteosta syventävät yhä kanssakäymisen mahdollisuuksia.

On niin Ruotsin kuin Suomen edun mukaista, että luottamuksen hengessä tehtävä vuorovaikutus syvenee entisestään. Erityisen hyvä henki yhteistyössä allekirjoittaneelle on ollut Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa. Mahdollisuudet ovat rajattomat kun halua ja yhteisymmärrystä löytyy.

Uhkaako ilmavoimia lentäjäkato?

Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen kyselyssä jopa 70 prosenttia vastaajista kertoi aikovansa hakeutua siviililentäjäksi kolmen vuoden kuluessa. Kommentoin aihetta Keskisuomalainen-lehdelle.

Suuren lentäjäjoukon lähtöaikeet eivät ole ongelmaton ilmiö. Valtion enemmistöomisteiselta Finnairilta toivoisinkin rekrytointimalttia ja ymmärrystä maanpuolustustarpeisiin. Lentoyhtiön ei soisi kohdistavan kiinnostustaan maanpuolustuksen kannalta kriittiseen resurssiimme eli parhaassa taistelulentäjäiässä oleviin Ilmavoimien sotilaisiin, joiden koulutus on maksanut yhteiskunnalle miljoonia euroja yhtä lentäjää kohden.

Sen sijaan olisi perusteltua pohtia uranvaihtomahdollisuuksia niille 45–50-vuotiaille Ilmavoimien lentäjille, joiden kriittisimmät lentopalvelusvuodet ovat jo ohi tai loppumaisillaan. Tähän Ilmavoimien lentäjien ikäluokkaan Finnair voisi panostaa ja löytää rekrytointiväyliä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.

On selvää, että valtiotyönantajan on vaikea menestyä palkkakisassa kaupallisia lentoyhtiöitä vastaan. Ilmavoimien lentäjät saavat kuitenkin peruspalkan päälle lentolisää, joka on tällä hetkellä korkein säännöllinen palkanlisä valtiolla.

 

Sukellusvene UC-57:n muistotilaisuus

Esitin 11. elokuuta 2017 tervehdykseni sukellusvene UC-57:n satavuotismuistotilaisuudessa.  Saksalainen sukellusvene kuljetti suomalaisia jääkäreitä vuonna 1917 Loviisan edustalle Hamnskäriin mutta katosi paluumatkalla jäljettömiin vieden mennessään koko aluksen saksalaisen miehistön.

Sukellusveneen Suomeen toimittaman jääkärietujoukon tehtävänä oli vaikeuttaa venäläisten joukkojenkuljetuksia räjäyttämällä Itä- ja Kaakkois-Suomen rautatiesiltoja.

Satavuotiaan Suomen on hyvä muistaa, että se rakentuu kymmenille, sadoille, tuhansille pienille ja suurille uhrauksille. Jääkärit kotimaahansa kuljettanut UC-57 ja sen miehistö maksoi kalleimman mahdollisen hinnan sankariteostaan. Kylmä Suomenlahti koitui 27 vapautemme saksalaisauttajan lopulliseksi leposijaksi.