Aihearkisto: Politiikka

Ylellä puolustusyhteistyöstä

Olin Ylen aamu-tv:n ja radio-ohjelma Ykkösaamun vieraana. Keskustelun pääaiheena olivat Suomen eri maiden kanssa tekemä puolustusyhteistyö sekä Itämeren alueen viimeaikainen turvallisuuskehitys.

Kerroin puolustusyhteistyön Ruotsin kanssa olevan jatkuvasti tiivistymään päin. Suomen linja on, että emme aseta tälle yhteistyölle ennalta rajoja vaan voimme mennä niin pitkälle kuin kummassakin maassa hyväksi nähdään. Pyrimme siihen, että Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat yhteensopivia kriisitilanteessa. Kyse ei ole niinkään liittolaissuhteiden rakentamisesta vaan hyvästä käytännön yhteistyöstä.

Itämeren kasvanut sotilasliikenne on luonut jännitteitä alueelle. Ruotsissa ja Venäjällä on tulevana syksynä samaan aikaan suuret sotaharjoitukset (Aurora & Zapad), jotka voivat kärjistää tilannetta entisestään. Toivomme kuitenkin malttia ja ammattimaisuutta sekä kansainvälisten sääntöjen noudattamista. Tärkeintä on ottaa rauhallisesti: ei pidä provosoitua, vaikka provosoidaan.

Valtaosa EU-maista kuuluu sotilasliitto Natoon. Suomelle, jonka puolustusratkaisu nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamisen periaatteeseen, EU-puolustusyhteistyö on täydentävää toimintaa. EU-yhteistyönä kehitetään muun muassa kyber- ja hybriditurvallisuutta. Kyse ei ole liittovaltiokehityksestä, vaan eurooppalaisen yhteistyön avulla voimme saada kansalliseen puolustukseemme lisäarvoa.

Aamu-tv:n haastattelu on katsottavissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-9703664

Ykkösaamun haastattelu on kuultavissa osoitteessa http://areena.yle.fi/1-4136379

Nato-kokouksen antia

Saksan kehysvaltioryhmän kokouksen osallistujat.

Olin 29.6.2017 Nato-kokouksessa Brysselissä. Tiiviin päivän ohjelmaan kuului osallistuminen Saksan johtamaan kehysvaltiokokoukseen, kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen solmiminen Saksan kanssa sekä osallistuminen Nato-puolustusministerikokoukseen. Paljon on siis tehty puolustusyhteistyön saralla – puolustusselonteon mukaisesti ja hengessä.

Suomi siis liittyi Saksan johtamaan kehysvaltioryhmään, jonka tavoitteena on kehittää monikansallisia suorituskykyjä. Kehysvaltioryhmätoiminta mahdollistaa myös harjoitustoiminnan tiivistämisen. Puolustusyhteistyössä on aina keskeistä se, että myös kansallinen puolustuksemme vahvistuu, ja Suomen kannattaakin omaksua harjoitustoiminnasta kaikki omaksuttavissa olevat hyvät käytänteet – kuitenkin muistaen, että tärkein työ uskottavan kansallisen puolustuksen rakentamiseksi tehdään vastedeskin kotimaassa.

Suomen ja Saksan solmima kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus mahdollistaa yhteistyön syventämisen Saksan kanssa usealla osa-alueella. Potentiaalisia yhteistyöalueita on muun muassa kyber, johon Saksa panostaa voimakkaasti tulevina vuosina, sekä muut myös kotimaan puolustuksen kehittämistä tukevat alueet. Uskon, että Euroopan talouden veturin peesissä on saatavaa Suomellekin.

Nato-puolustusministerikokouksessa käsiteltiin useita teemoja: mm. liittouman sisäistä taakanjakoa (eli sitoutumista 2 prosentin BKT-tasoon puolustusmenoissa), EU:n ja NATO:n välistä yhteistoimintaa sekä terrorismin vastaisia toimia. Painotin omassa puheenvuorossani Suomen olevan turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja. Vastaamme oman maamme puolustamisesta kaikissa tilanteissa. Mitä 2 prosentin tavoitteeseen tulee, se ei sido sotilaallisesti liittoutumatonta Suomea, mutta tavoite tulee joka tapauksessa osaltamme täyttymään alus- ja hävittäjähankintojen käynnistyttyä kunnolla tämän vuosikymmenen vaihteessa.

EU:n ja NATO:n välisen suhteen tiivistämistä totesin Suomen tukevan. Suomeen perustettu Hybridikeskus on käytännön esimerkki hyvin alkavasta toiminnasta, ja juuri tällaiset käytännön toimet ovat tervetulleita poliittisen yhteydenpidon lisäksi.

Suomen ja Saksan välisen puolustusyhteistyötä koskevan puiteasiakirjan allekirjoitustilaisuus. Kuvassa keskellä Saksan PLMI Ursula von der Leyen ja oikealla Ruotsin PLMI Peter Hultqvist. Myös Ruotsi allekirjoitti vastaavan kahdenvälisen asiakirjan Saksan kanssa.

Työvierailuja Eurooppaan

Vierailen kesäkuun viimeisellä viikolla Bulgariassa, Belgiassa ja Ruotsissa. Matkojen ohjelmassa on mm. yhteistyöasiakirjojen allekirjoittamista Saksan sekä Ison-Britannian kanssa.

Ensimmäinen vierailuista suuntautuu Bulgariaan tiistaina 27. kesäkuuta. Tapaan Bulgarian puolustusministerin ja vara-pääministerin Krasimir Karakachanovin, jonka kanssa keskustelen Euroopan turvallisuustilanteesta sekä maidemme kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä.

Torstaina 29. kesäkuuta vuorossa on Bryssel, jossa osallistun Naton jäsenmaiden, Suomen ja Ruotsin puolustusministereiden sekä Euroopan unionin korkean edustajan Federica Mogherinin työlounaalle. Lisäksi osallistun Resolute Support  Mission – kokoukseen, johon on Naton jäsenmaiden lisäksi kutsuttu muut Afganistanin operaatioon osallistuvat maat.

Brysselissä pidettävien kokousten yhteydessä Suomi ja Saksa käyvät kahdenvälisiä keskusteluja, ja allekirjoitan tuolloin yhdessä Saksan puolustusministerin kanssa puolustusyhteistyötä koskevan puitejärjestelyn (Framework Arrangement). Allekirjoitamme myös erillisen aiesopimuksen osallistumisesta Saksan johtaman kehysvaltioryhmän (Framework Nations Concept) toimintaan.

Perjantaina 30. kesäkuuta matka jatkuu Tukholmaan. Suomen, Ruotsin ja Ison-Britannian puolustusministereiden tapaamisessa allekirjoitan Suomen osallistumista Ison-Britannian johtamaan Joint Expeditionary Force (JEF) -joukkoon koskevan -liittymisasiakirjan.

Tukholmassa osallistun lisäksi Folk och Försvar -järjestön ja Suomi-instituutin järjestämään seminaariin, jossa käsitellään Pohjois-Euroopan turvallisuustilannetta.

Puolustusselonteko käsitelty perusteellisesti

Puolustusselonteon palautekeskustelu käytiin eduskunnassa 21.6.2017. Totesin pitämässäni puheessa selonteon perusteellisen käsittelyn olleen pelkästään hyvä asia.

Ennen mietinnössä ja lausunnoissa esiin nostettujen huomioiden käsittelyä muistutin selonteon keskeisestä lähtökohdasta: siitä, että Suomen puolustuskyvyn tulee vastata muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Tavoite edellyttää riittävää materiaalista suorituskykyä, valppautta muutosten tunnistamisessa ja tarvittaessa myös kykyä toimia nopeasti. Strategisilla suorituskykyhankkeilla, valmiuden parantamisella, lainsäädännön kehittämisellä ja kansainvälisellä yhteistyöllä ryhdytään nyt toimeenpanemaan näitä selonteon tavoitteita.

Valiokunnan ponsissa nousivat esiin mm. uudentyyppiset uhat, valmiuslain täydennystarpeet sekä hybridi- ja kyberuhat. Kerroin puolustushallinnon – joko vetovastuussa tai muita viranomaisia tukien – jo ryhtyneen toimeen asioiden kuntoon saattamiseksi.

Hybridiuhkiin liittyvää lainsäädäntötyötä tulee edistää myös kaksoiskansalaisuuksiin liittyvän lainsäädännön tarkistamisella. Lisäksi valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa – eli niin kutsutussa ulkomaalaisten maakauppa-asiassa – edellyttää myös lainsäädännön kehittämistä.

Yhdyin puolustusvaliokunnan huoleen maavoimien pitkän aikavälin kehittämisestä ja kertausharjoitusten tarpeesta. Maavoimien osalta varsinkin 2030-luku näyttää haasteelliselta. Toivoa sopii, että silloinkin meillä on yhtä paljon maanpuolustuksen asiaa ymmärtävä eduskunta kuin tällä hetkellä.

Vieraillessani puolustusvoimien toimipisteissä olen huomannut saman, minkä valiokuntakin nosti mietinnössään esille: Puolustusvoimien henkilöstön jaksaminen on äärirajoilla johtuen puolustusvoimauudistuksen yhteydessä toteutetuista henkilöstösupistuksista, turvallisuusympäristön muutoksen myötä lisääntyneistä tehtävistä ja erityisosaamista vaatineista kriisinhallintaoperaatioista. Puolustusvoimat seuraa tiiviisti työhyvinvoinnin kehittämistä ja tekee tarvittavat toimenpiteet henkilöstön jaksamisen ylläpitämiseksi. Myös varusmiesten psykososiaalista tukea tulee edelleen kehittää.

Puheenvuoro on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.defmin.fi/puheet

Panssarihaupitsi K9 Thunder eli Moukari

Puolustusministeriö antoi tammikuussa 2016 Puolustusvoimille tehtävän selvittää mahdollisuutta ostaa käytettyjä panssarihaupitseja (K9 Thunder) Etelä-Koreasta. Työ eteni rivakkaan tahtiin: Etelä-Koreasta saatu materiaali, kenttäkokeet sekä yhteistyö Norjan puolustusmateriaalihallinnon kanssa antoivat asiantuntijoille perusteet hankintapäätöksen valmistelua varten. Päätös esiteltiin ministeriössä reilun vuoden kuluttua, ja 2. maaliskuuta 2017 sain kunnian allekirjoittaa hankintaa koskevan sopimuksen Koreassa.

Sopimuksen myötä kenttätykistömme saa merkittävän parannuksen suorituskykykyynsä. K9 Thunder eli suomalaisittain Moukari on järeä telatykki, jolla puolustusvoimat korvaa maavoimien vanhentuvaa, neuvostoliittolaisalkuista 122-millistä tykkikalustoa.

Hankintasopimus käsittää 48 panssarihaupitsia, varaosia, erikoistyökaluja ja laitteita, koulutusta sekä kansallisen huolto- ja ylläpitokyvyn rakentamisen. Sopimukseen sisältyy myös laaja optio lisähankinnoista mukaan lukien varaosat. Käytettynä – tykistön tarkastajan arvion mukaan puoleen hintaan – ostetut panssarihaupitsit ovat hyväkuntoisia ja niillä on käyttöikää jäljellä yli 30 vuotta, joten kauppa oli Suomen kannalta edullinen. K9 toimii varusmieskoulutuksessa hyvin, ja sen sisällä mahtuu hyvin toimimaan. (Tiedän, kun sain koeajaa…)

Suomalaiselle yleisölle K9 Moukari esiteltiin ensimmäistä kertaa 4. kesäkuuta 2017 valtakunnallisessa lippujuhlapäivän paraatissa Helsingissä. Väitän, että monelle oli elämys nähdä Moukarin möyryämässä pitkin Mannerheimintietä.

K9 Moukari suomalaisessa maastokuviossa.

Aiheesta laajemmin tykistön tarkastaja, eversti Pasi Pasivirran artikkelissa Tulikomentoja-lehdessä 2/17.

Kannattajakortteja keräämään!

Maanantaina perustettiin Sininen tulevaisuus -yhdistys. Nimi kuvastaa vakautta, rauhaa, uudistusmielisyyttä, tuloksellisuutta ja isänmaallisuutta. Yhdistyksen takana on 20 kansanedustajaa Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmästä.

Yhdistyksen rekisteröiminen puolueeksi vaatii seuraavaksi 5000 kannattajakortin keräämistä. Kortit on kerättävä perinteiseen tapaan paperisina ja henkilökohtaisesti allekirjoitettuina. Kortin voit tulostaa tästä linkistä:

http://www.sininentulevaisuus.fi/wp-content/uploads/2017/06/Kannattajakortti_A4_W.pdf

Täytä ja allekirjoita kortti, ja lähetä se alla olevaan postiosoitteeseen. Voit tietenkin tulostaa useammankin kortin, ja kerätä allekirjoituksia myös ystäviltäsi. Kortin allekirjoittaminen ei liitä sinua tulevan puolueen jäseneksi, vaan mahdollistaa ainoastaan puolueen rekisteröimisen. Kortin voi allekirjoittaa, vaikka olisi jonkin toisen puolueen jäsen.

Jos tarvitset kortteja valmiiksi tulostettuna tai sinulla on muuta kysyttävää, kirjoita siitä sähköpostiosoitteeseen kannattajakortit@sininentulevaisuus.fi

Kiitos! Uusi poliittinen voima, ilon ja toivon liike, on laitettu alulle.

Postiosoite:

Jussi Niinistö, 00102 Eduskunta