Aihearkisto: Politiikka

Saapumiserät tarkasteltu

Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan yhteisartikkeli Ruotuväki-lehdessä

Suomen puolustusta on kehitetty määrätietoisesti viime vuosina. Lainsäädäntöä on muutettu, puolustusmäärärahoja korotettu asteittain ja uusia toimintatapoja on otettu käyttöön. Valtioneuvoston laatima puolustusselonteko hyväksyttiin eduskunnassa alkukesällä.

Puolustusvoimat selvitti puolustusministeriön toimeksiannosta varusmiesten palvelukseen astumisen kehittämismahdollisuuksia. Nykyisin palvelukseen astuu kaksi saapumiserää vuodessa – tammikuussa ja heinäkuussa. Tämä järjestely otettiin käyttöön 20 vuotta sitten. Keskeisimpinä tekijöinä tuolloin olivat puolustusvoimien rauhan ajan koulutusjärjestelyt, joukkotuotannon vaatimukset sekä varusmiesten palvelusaikojen pituus.

Joukkotuotannolla tarkoitetaan sodan ajan joukkojen kouluttamista. Johtajat ja miehistö palvelevat sekä kouluttautuvat sodan ajan tehtäviinsä yhdessä. Tällä järjestelyllä saadaan valmiita sodan ajan joukkoja, varmistetaan joukkojen hyvä koulutustaso sekä luodaan hyvän yhteishengen omaavia joukkoja reserviin. Myöhemmin nämä joukot osallistuvat kertausharjoituksiin samassa tutussa kokoonpanossa – sodan ajan yksiköittäin.

Viimeisten vuosien aikana Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Valmiuden merkitys on korostunut puolustusvoimien joukkotuotantotehtävien rinnalla ja osana sitä.

Puolustusvoimien valmiutta on parannettu viime vuosina. Varusmiesten ja reserviläisten sotilaallista käytettävyyttä on kehitetty muun muassa lainsäädäntömuutoksin.
Puolustusvoimat on muodostanut välittömästi käyttöön saatavia valmiusosastoja ja valmiusyksiköitä. Ensi vuodesta alkaen puolustusvoimien valmiuteen osoitetaan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Todellinen valmius maksaa.

Tehdyssä saapumiseräselvityksessä tarkasteltiin useita malleja saapumiserien lukumäärien ja aloitusajankohtien osalta. Valmiuden ja joukkotuotannon vaatimusten lisäksi asiaa tarkasteltiin mm. puolustusvoimien kouluttajien, toimitilojen ja koulutusmateriaalin riittävyyden näkökulmista. Lisäksi selvityksessä arvioitiin eri mallien yhteiskunnallisia vaikutuksia – esimerkiksi vaikutuksia opintojen aloittamiseen tai pääsykokeisiin osallistumiseen.

On puolustusvoimien etu, että varusmiehet kokevat saapumiserien aikataulutuksen hyvänä ja palvelusmotivaatiota lisäävänä tekijänä. Varusmiehille suunnattujen kyselyiden perusteella jo nyt noin 85 % palveluksen aloittaneista varusmiehistä on voinut vaikuttaa palvelukseenastumisajankohtaansa tai palveluspaikkaansa elämänsä kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Saapumiserissä tehtävien muutosten aiheuttamat seurannaisvaikutukset olisivat moninaiset. Vaikutukset heijastuisivat harjoitusalueiden käyttöasteen, kouluttajien työkuorman ja puolustusvoimien valmiuden lisäksi myös sellaisiin asioihin kuin talvikoulutuksen järjestämiseen kaikille saapumiserille tai mahdollisuuksiin järjestää riittävän suuria, joukkotuotannon edellyttämiä harjoituksia.

Viiden vaihtoehtoisen saapumiseräratkaisun vertailussa tarkoituksenmukaiseksi osoittautui nykyinen malli, jossa palvelukseen astuminen tapahtuu tammi- ja heinäkuussa. Tämä vastaa sodan ajan joukkotuotannon vaatimuksiin sekä riittävällä tavalla puolustusvoimien valmiuteen liittyviin tekijöihin.

Puolustusvoimien koulutusta kehitetään tulevaisuudessa sotilaallisen toimintaympäristön ja käytössämme olevien sotilaallisten suorituskykyjen vaatimusten mukaisesti. Tässä kehitystyössä tarkastellaan myös saapumiseräratkaisuamme sekä eri tehtäviin käytettävän palvelusajan pituutta. On hyvä huomata, että mahdolliset palvelusaikojen tarkistukset eivät tarkoita ainoastaan palvelusaikojen mahdollista lyhentämistä. Nyt tällaista painetta ei ole.

JARMO LINDBERG,
PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA

JUSSI NIINISTÖ,
PUOLUSTUSMINISTERI

 

Puolustusvoimille kotimaisia MISU-maastoajoneuvoja

Kuva: Puolustusministeriö

Olen valtuuttanut Puolustusvoimat tilaamaan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan esityksen perusteella Protolab Oy:ltä kotimaisia miina-, sirpale- ja luotisuojattuja MISU-maastoajoneuvoja kokeilukäyttöön.

Testisarja käsittää neljä PMPV 6X6 -ajoneuvoa, joita testataan Puolustusvoimissa kenttäolosuhteissa vuosina 2018-2020. Hankinnan avulla kerätään tietoa maastoajoneuvon suorituskyvystä ja käytettävyydestä Puolustusvoimien tulevaisuuden tarpeisiin.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 4 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus kotimaassa noin 40 henkilötyövuotta. Hankinta liittyy Maapuolustuksen kehittämisohjelmaan, jossa kehitetään joukkojen liikkuvuutta.

MTS:n journalistiseminaarissa

Pidin 14.12.2017 puheen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) journalistiseminaarissa Helsingissä. Puheessani käsittelin mm. Suomen puolustuskykyä ja valmiutta sekä kansainvälistä puolustusyhteistyötä.

Puolustusvoimien valmiutta on parannettu jo usean vuoden ajan. Toistaiseksi valmiuteen liittyviä toimintatapoja on kehitetty mm. perustamalla henkilökunnasta ja varusmiehistä koostuvat valmiusosastot ja -yksiköt. Näitä yksiköitä pitää myös kehittää ja testata aktiivisesti. Viro tarjoaa meille esimerkin. Täysin yllätyksellisesti järjestetyt harjoitukset, joissa reserviläiset kutsutaan palvelukseen ilman ennakkovaroitusta, mittaavat reservimme todellista valmiutta.

Suomi on kuluneen vuoden aikana tiivistänyt puolustusyhteistyötä sekä kahdenvälisesti että monenvälisesti. Yhteistyön tiivistäminen on erityisen tärkeää meille, jotta voimme luoda kyvyn toimeenpanna puolustusvoimien uuden lakisääteisen tehtävän: kansainvälisen sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen.

Puheessani tarkastelin myös viime aikoina otsikoihin nousseita, puolustusvoimiin liitettyjä syrjintä- ja häirintätapauksia. Painotin, ettei puolustusvoimissa ole sijaa kiusaamiselle, eriarvoiselle kohtelulle tai häirinnälle. Koulutus, esimiestoiminta ja oikea asenneilmapiiri ovat avainasemassa niin simputuksen kitkemisessä kuin epäasiallisen kohtelun ja häirinnän estämisessä. Työ on ollut puolustusvoimissa jo käynnissä ja se jatkuu. Tässäkään asiassa ei ole mahdollista saada pikavoittoja. Vain määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta.

Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.defmin.fi/puheet

Lotta Svärd – nainen ja maanpuolustus –näyttelyn avajaisissa

Kuvassa Lotta Svärd – nainen ja maanpuolustus -näyttelyn isä Hannu Lakee.

Pidin 2.12.2017 avajaispuheen ”Lotta Svärd – nainen ja maanpuolustus” –näyttelyn avajaisissa Nurmijärvellä. Näyttelyssä esitellään suomalaista maanpuolustusta vapaaehtoistyön näkökulmasta.

Puheessani kiitin näyttelyn järjestäneitä reserviläisiä perinteiden ja maanpuolustustahdon vaalimisesta. Näyttelyesineistö kuvaa Lotta-järjestön osuutta ponnisteluissamme. Esineistö piirtää mieliimme kuvan sukupolvesta, jonka nuoruusvuodet täyttyivät velvollisuuksista; naisista, joille yhteinen etu oli tärkeämpää kuin oma etu.

Lottien tehtävät olivat sota-aikaan hyvin moninaiset ja kotirintaman tuki ensiarvoisen tärkeää. Rinnalla toimi myös muita vapaaehtoisjärjestöjä, kuten Sotilaskotiyhdistys, Martat, Maatalousnaiset ja Työläisnaisliitto. Yleinen ilmapiiri ja yhteen hiileen puhaltamisen henki suosivat vapaaehtoistoimintaa sotiemme aikana. Yksin ei kukaan olisi pärjännyt.

Vapaaehtoinen maanpuolustus on yhä edelleen tärkeää. Jokaiselle käsiparille olisi käyttöä myös tulevaisuuden kriisissä.