Helsingin Sanomat uutisoi tänään Suomen mahdollisesta osallistumisesta Islannin ilmatilan valvontaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Hiljaisuudessa valmisteltu asia oli tänään esillä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli UTVA:ssa, joka päätti käynnistää asiasta selvityksen.

Viime vuonna kertausharjoituksiin osallistui 27 061 reserviläistä. Kuluvana ja kahtena seuraavana vuotena Puolustusvoimat suunnittelee kutsuvansa kertausharjoituksiin vain noin 2 000 reserviläistä. Pudotus on huima, ja kahden tuhannen lukema historiallisen alhainen.

Hallitus esittää asevelvollisuuslakia muutettavaksi siten, että varusmiespalvelusta lyhennetään 15 vuorokaudella kaikista palvelusajoista. Valtiolle koituva säästö varusmiespalveluksen lyhentämisestä olisi vuositasolla arviolta kuusi ja puoli miljoonaa euroa. Jos hallituksella olisi rohkeutta, se kohdistaisi osan syntyvistä säästöistä varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamiseen.

Puolustusvoimien henkilökuntaa irtisanotaan käsittämätön määrä. Irtisanottavista arviolta 500 on sotilaita. Kysyisin ministeri Wallinilta, miten tältä osin irtisanominen kohdennetaan. Nimittäin ennakkotietojen mukaan vaarana on, että leikkuri kohdistuu ennen muuta aliupseereihin, joita nimenomaan tarvitaan enemmän nyt ja tulevaisuudessa. Ovatko kadettiupseerit, puhumattakaan yleisesikuntakoulutuksen saaneista upseereista ikään kuin paremmin suojassa irtisanomisilta puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kuin aliupseerit?

Perussuomalaisia maaniteltiin takaisin selontekoa seuraavaan parlamentariseen kontaktiryhmään, johon totesin sen olevan mahdollista, jos “kontaktiryhmän mandaatti muuttuu eli se ei ole enää pelkkä keskustelukerho vaan aito vaikutuskanava selontekotyössä ja jos puolustusministeri Wallin vaihtuu, sillä perussuomalaisilla ei ole luottamusta häneen.”

Periaate on pidettävä kirkkaana mielessä: kun päätös suomalaisten sotilaiden lähettämisestä kriisinhallintatehtäviin minne tahansa on demokraattisessa prosessissa tehty, on päätöstä kunnioitettava. Se tarkoittaa sitä, että omia joukkoja on tuettava.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että suomalaisen suurmiehen, Kalevalan kokoajan ja kirjakielemme kehittäjän Elias Lönnrotin synnyinkodin, Paikkarin torpan, ylläpito turvataan tulevaisuudessa Museoviraston toimesta?

Välikysymyksessä peräsimme hallitukselta vastausta siihen, mitkä olivat Suomen kokonaisvastuut Kataisen hallituksen aloittaessa, mitkä ne ovat nyt ja miksi näin ylipäätään on toimittu, mutta vastauksiin jäi toivomisen varaa. Eduskunta on linjannut, että Euroopan vakausmekanismien yhteenlasketun koon tulisi olla enintään 500 miljardia euroa. Tästä päätöksestä hallitus on tinkinyt ja hyväksynyt vakausmekanismin koon kasvattamisen 700 miljardiin. On käsittämätöntä, että tämän suuruusluokan päätöksiä on runnottu läpi ilman kunnollista eduskuntakäsittelyä, vaikka toisaalta tällä niin sanotulla rahoitusvakausvälineiden tulivoiman kasvattamisella ei lopulta edes ole ratkaisevaa merkitystä.

Hallituksen tavoitteena on kääntää valtion velkasuhde laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitusohjelmassa määritelty ja nyt käsiteltävänä olevassa kehyspäätöksessä vahvistettu tavoite on ymmärrettävä, sillä yksistään valtionvelan korkomenoihin uppoaa kehyskaudella 2013-2016 arviolta 2,9 miljardia euroa vuodessa eli suurin piirtein nykyisen puolustusbudjettimme verran. Velkakierteen pysäyttämisen tuleekin olla talouspolitiikkamme päämäärä. Tästä olemme oppositiossa yhtä mieltä. Kreikan tie ei ole meidän tiemme. Sen sijaan siitä, ovatko hallituksen kaikki toimet tavoitteen saavuttamiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisia, olemme perustellusti eri mieltä.

Puolustusvaliokunnassa hyväksyttiin tänään lausunto puolustusvoimauudistuksesta. Lausunnossa kiinnitetään erityistä huomiota puolustusvoimauudistuksen parlamentaariseen puoleen. Niin opposition kuin hallitusryhmienkin kansanedustajien keskuudessa on ollut tyytymättömyyttä parlamentaarisen kontaktiryhmään rooliin. Puolustusvaliokunnan toiveena on että hallitus uudistaa kontaktiryhmän mandaattia tai muuten varmistaa, että ryhmä saa riittävät tiedot uudistuksen toimeenpanosta ja että sen ilmaisemat kannat otetaan huomioon selonteon valmistelussa.