Aihearkisto: Politiikka

Mattisin sanomaa Suomen-vierailusta

Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis vieraili hiljattain Suomessa. Hänen yhdysvaltalaiselle lehdistölle antamansa vierailuun liittyvät kommentit jäivät Suomen mediassa jostain syystä olemattomalle huomiolle. Mattis kuitenkin totesi mm. seuraavaa:

”But it is an opportunity to reiterate:  We stand by our friends, democracies, NATO and otherwise in Europe, if any nation, including Russia, seeks to undermine the rules-based international order.  And we do have a lot of shared values, about sovereignty.  You know that — most of you know some of the history of Finland or a lot, and how they’ve had to fight to hang on to their freedom, their territory, self-determination.”

“I like reading other nation’s declarations of independence and constitutions.  They’re very, very interesting.  You see the cultured come out.  Some of the same themes keep coming back time after time, but they’re in different words.”

“But we’ll — we’ll just talk about how we can work together to boost the collective ability for self-defense, and with some of the NATO nations there as well.  Obviously, NATO collective defense.”

Mattis tuntee Suomen historiaa. Hänen sanansa vahvistavat Suomessakin kuultua viestiä siitä, että Yhdysvallat näkee Suomen kumppanimaana ja on halukas tekemään kanssamme tiivistä puolustusyhteistyötä, vaikkemme Nato-maa olekaan.

Puolustusministeri Mattisin puhe lehdistölle on kokonaisuudessaan luettavissa Yhdysvaltain puolustusministeriön sivuilla.

Keskustelua pääsotaharjoituksesta

Olin eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana liittyen suunnitteilla olevaan pääsotaharjoitukseen, joka on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua ja josta on ollut liikkeellä väärääkin tietoa.

Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000 – 40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.

Keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, jossa voitaisiin harjoitella puolustusvoimien uutta lakisääteistä tehtävää, kansainvälisen avun vastaanottamista. Se olisi puolustusselonteon mukainen. Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.

Suomalaisten sotilaiden lisäksi harjoitukseen voisi osallistua joukkoja Suomen kumppanimaista, Pohjoismaista, Baltian maista, Yhdysvalloista ja Saksasta. Silloin oltaisiin noin 20 000 sotilaan kokoluokassa, joka olisi kelpo harjoituskokoonpano.

Kerroin valiokuntakuulemisessa informoineeni eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen. Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.

Aiheesta uutisoivat mm. Iltalehti ja Ilta-Sanomat

 

Puolustusvoimien kirkkojuhlassa Oulussa

Esitin valtioneuvoston tervehdyksen Oulun tuomiokirkossa järjestetyssä puolustusvoimien alueellisessa kirkkojuhlassa 10.11.2017. Kirkkojuhla kuuluu Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien Kirkkomusiikkiviikkojen ohjelmaan.

Tervehdyksessäni käsittelin evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallista roolia, asevelvollisuusjärjestelmää sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä.

Suomalaisuus ja luterilaisuus nivoutuvat monella tavalla kulttuurisesti yhteen, ja kirkko onkin useammassa aallossa omaksunut aktiivisen yhteiskunnallisen roolin. Pidän kuitenkin tärkeänä, ettei kirkko unohda omaa ydintehtäväänsä – evankeliumin julistamista.

Tervehdyksessäni käsittelin myös varusmieskoulutuksen kehittämistä. Koulutus 2020 -ohjelman päämääränä on siirtää asevelvollisten koulutus digiaikaan, mikä tarkoittaa erilaisten nykytekniikan mahdollistamien verkko- ja simulaatiomahdollisuuksien nykyistä parempaa hyödyntämistä.

Vapaaehtoista maanpuolustusta kehitettäessä on kolme ohjaavaa suuntalinjaa: koko maan kattavaa reserviä on hyödynnettävä entistä tehokkaammin, valmiutta on kehitettävä yhä enemmän ja yksittäisen reserviläisen urapolku, hänen osaamisensa ja sodan ajan sijoituksensa on nivottava yhä tiiviimmin yhteen. Kaikki tämä on tehtävä vapaaehtoisuuden iloa tukahduttamatta.

Tallenne tilaisuudesta: http://virtuaalikirkko.videosync.fi/2017-11-10-s1eo9isxjg

Siviilipalvelus saatava vastaamaan nykymaailman vaatimuksia

Siviilipalvelusmies Waltteri Heino (HS Mielipide 8.11.) kirjoitti tarpeesta kehittää siviilipalvelulle kunnon ”kertausharjoituksia”. Esitys on kannatettava.

Muutoinkin siviilipalvelus ja siihen liittyvä lainsäädäntö tulee saattaa nykymaailman vaatimuksia vastaavalle tasolle. Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa siihen liittyvää omaa selvitystyötään puolustusministeriön aloitteesta.

Tavoitteena on, että siviili­palveluslakia muutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen valmiuden ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Erityisen ongelmallinen normaalioloissa on ­nykyisen lain tarjoama rajoittamaton mahdollisuus asepalveluksesta kieltäytymiseen myös silloin, kun asevelvollisia tarvittaisiin tosi toimiin.

Lisäksi siviilipalveluksen sisältöä tulee tarkistaa siten, että se vastaa kokonaisturvallisuuden tarpeisiin. Tällöin palveluspaikkojen tulee olla selkeästi sellaisia viranomaistahoja, jotka vastaavat nimenomaan yhteiskunnan turvallisuudesta ja siihen liittyvästä valmiudesta.

Myös siviilipalveluksen täydennyspalvelusaikaa tulee pidentää ja mahdollistaa asevelvollisen paluu suorittamaan varusmiespalvelusta jo alkaneenkin siviilipalveluksen puolelta. Samalla on mahdollistettava paluu sivarista reserviin myös yli 28-vuotiaille.

Muutokset edistäisivät siviilipalveluksen vaikuttavuutta niin maanpuolustuksen kuin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeisiin. Ne myös motivoisivat siviilipalvelusmiehiä, kun palvelus olisi tulevaisuudessa yhteiskunnan kannalta yhä merkittävämpää.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 11.11.2017.

Naton puolustusministerikokouksen antia

Naton puolustusministerikokous järjestettiin Brysselissä 9.11.2017.

Kokouksessa osallistuin Resolute Support -operaatiota (RS) käsittelevään työistuntoon sekä ministerikokouksen yhteydessä järjestettäviin ISIS:n vastaisen koalition (D-ISIS) ja RS-operaation pohjoisen komentoalueen (TAAC-N) kokouksiin. Lisäksi allekirjoitin yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla Suomen puolustusministeriö liittyi mukaan monikansalliseen ilmasta maahan -ampumatarvikkeiden hankinta- ja käyttöyhteistyöhön. Se osaltaan lisännee kustannustehokkuutta ja huoltovarmuutta.

Resolute Support -operaation keskeisin strateginen päämäärä on rauha Afganistanissa. Tämä edellyttää Afganistanin hallitukselta rauhan- ja sovintoprosessin edistämistä sekä alueellisen konsensuksen aikaansaamista. RS jatkaa Afganistanin turvallisuusviranomaisten tukemista koulutuksen ja neuvonannon keinoin ilman lopettamispäivämäärää.

Yhdysvaltojen Etelä-Aasian strategian myötä sekä Yhdysvallat että useat muut operaatioon osallistuvat maat ovat ilmoittaneet kasvattavansa joukkojaan Afganistanissa. Suomi ilmoitti jatkavansa operaatiossa noin 30 sotilaalla. Lisäksi selvitämme mahdollisuuksia vahvistaa nykyistä osallistumistamme. Sotilaallisen osallistumisen lisäksi Suomi tukee Afganistanin vakauttamistoimenpiteitä mm. tukemalla turvallisuussektoria taloudellisesti sekä antamalla kehitysapua.

ISIS:n vastainen koalitio on saavuttanut merkittävää edistystä. Aiemmin nimillä C-ISIL ja C-ISIS tunnetun koalition nykyisen nimen D-ISIS kirjain D tulee sanasta ”defeat”, joka kertoo paljon siitä, missä vaiheessa operaatiossa mennään. Noin 90 prosenttia ISIS:n hallussa pitämistä alueista on vallattu takaisin. Painopiste on siirtymässä taistelutoiminnasta maan vakauttamiseen ja jälleenrakennukseen, mikä edellyttää uudentyyppisiä osallistumismuotoja.

Suomen osallistumista Irakin OIR-operaatiossa jatketaan noin 100 sotilaalla vuoden 2018 loppuun asti ja koulutus- ja neuvonantotoiminta laajennetaan koskemaan kurdien peshmerga-joukkojen lisäksi myös muita Irakin turvallisuusjoukkoja. Lisäksi Suomi katsoo tulevaisuuteen antamalla taloudellista tukea humanitaariseen apuun ja jälleenrakentamiseen. Tuesta noin puolet menee miinanraivaukseen ja räjähtämättömien ammusten raivaukseen vapautetuilla alueilla.

Kansainväliselle harjoitukselle on tarvetta

Olen toimivaltani puitteissa nostanut esiin kansainvälisen sotaharjoituksen tarpeellisuuden myös Suomessa.

Tutustuin syyskuussa 2017 Ruotsin järjestämään Aurora-harjoitukseen, jossa vakuutuin vastaavan harjoituksen järjestämisen hyödyllisyydestä myös Suomessa. Myös puolustusvoimien kokemukset Aurora-harjoituksesta olivat myönteiset. Harjoitusvierailun jälkeen olen keskustellut asiasta puolustusvoimien kanssa.

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) linjaa vuosittain puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan painopisteet puolustusministerin esityksestä käsitellessään seuraavan vuoden harjoitustoimintaan osallistumista. Tämän perusteella ministerinä hyväksyn puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan suunnitelman ja informoin eduskuntaa.

Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan alustava suunnitelma vuoden 2020 osalta sisältää laajan kansainvälisen harjoituksen järjestämisen Suomessa. Harjoituksen suunnittelu on vielä hyvin alkuvaiheessa, mutta lähtökohtana on Aurora-harjoituksen kaltaisen pääsotaharjoituksen järjestäminen Suomessa vuonna 2020 tai 2021.