Aihearkisto: EU-politiikka

Kansallinen puolustus myös EU:n puolustusyhteistyön kivijalka

EU:n puolustusyhteistyö etenee, mutta on paikallaan muistaa, että se ei tule miltään osin korvaamaan kansallista puolustusta. Turvatakuitakaan ei ole luvassa. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) hankkeiden merkitystä on julkisuudessa korostettu liiaksikin. Tarvitaan suhteellisuudentajua. Yhteistyö voi kuitenkin tulevaisuudessa olla hyvä lisä erilaisia suorituskykyjä kehitettäessä ja se voi tukea puolustusteollisuuden hankkeita, mutta kansallisen puolustuksen kehittämisen korvaajaksi siitä ei ole.

Otetaan vaikka esimerkiksi Suomeen Etelä-Koreasta hankitut K9 Moukari -panssarihaupitsit. Moukarilla on iso merkitys Suomen tykistöjärjestelmälle. Se mahdollistaa nopean, tarkan ja laaja-alaisen vaikuttamisen taistelukentän syvyydessä. Moukarin etuina ovat nopea tulenavaus ja aseman vaihtaminen ennen kuin ammukset osuvat maaliinsa. Samankaltaista Suomen puolustuskyvyn vahvistamista saa EU-hankkeilta odottaa pitkään.

Keskeistä onkin, että PRY-yhteistyön tulee tuottaa Suomelle lisäarvoa. Käytännön hyödyn tulee lähteä ennen kaikkea puolustusvoimien tarpeista, jotka on jo suunniteltu pitkälle 2020-luvulle, minkä vuoksi lyhyt PRY-aikajänne – ehdotuksia hankkeiksi pitäisi tulla vuosi toisensa jälkeen – on ongelmallinen.

Suomi on tällä hetkellä mukana kolmessa hankkeessa kehittämässä ohjelmistoradio Essoria, edistämässä joukkojen ja puolustustarvikkeiden liikkumista eri maiden välillä ns. Military Mobility –hankkeessa sekä vahvistamassa kyber-suorituskykyjä.

Jatkossa EU-näkökulma voitaisiin ottaa huomioon muussakin monen- ja kahdenvälisessä puolustusalan yhteistyössä. Myös European Defence Agencyn (EDA) alla tehtyä merivalvontayhteistyö MARSURia ja muuta varsin monipuolista jo olemassa olevaa EDA-yhteistyötä voitaisiin hyödyntää.

PRY:n ja EU:n puolustusrahaston puitteissa tehtävän yhteistyön on tuettava kansallisia suunnitelmia suorituskykyjen kehittämiseksi ja myös puolustusteollista pohjaa. Suorituskyky-yhteistyön osalta tämä vaatii ensiksi selvän käsityksen siitä, mitä suorituskykyjä kannattaa rakentaa EU-puitteissa sekä toiseksi varmuuden siitä, että yhteistyö johtaa tuloksiin. EU-puolustusyhteistyön rahoitus ei saa myöskään tarkoittaa automaattisia menoja kansalliseen puolustusbudjettiin. Soitellen ei EU-sotaankaan kannata lähteä.

PRY-projektien osalta käynnistellään nyt ensimmäistä 17 hanketta ja uusien osalta ei ole varmuutta. Mahdollisesti vuoden lopussa olisi tarkoitus käynnistää uusi aalto. Tavoite mahdollisen vetovastuun ottamisesta voisi ajoittua esimerkiksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle syksyllä 2019. Vetovastuu hankkeissa ei kuitenkaan ole itseisarvo vaan aktiivisuutta EU-puolustusyhteistyössä voi osoittaa muutenkin. Esimerkiksi puolustusalan tutkimusyhteistyön luomisessa Suomi on ollut mukana erittäin aktiivisesti heti sen alusta lähtien.

Jatkossa on tärkeää saada myös kotimainen puolustusteollisuus mukaan PRY-hankkeisiin. Tietyillä kriittisillä tutkimuksen ja teknologian aloilla on jo nyt puolustushallinnon, teollisuuden ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö erittäin tiivistä. Tärkeää on saada myös Business Finland (entinen Tekes) tiiviisti mukaan rahoittamaan puolustusalan pk-yritysten pääsemistä mukaan EU-hankkeisiin.

Puolustusministerikokouksen antia

Osallistuin 6.3.2018 EU:n ulkoasiainneuvoston puolustusministerikokoukseen Brysselissä. Asialistalla olivat EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimeenpano ja jatkonäkymät sekä EU:n puolustusrahaston toimeenpano. Lisäksi keskustelua käytiin EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä ja luotiin katsaus EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Yhdeksi pääaiheeksi kokouksessa nousi sotilaallisen liikkuvuuden helpottaminen, mikä on tärkeää myös Suomelle. Kysymys on byrokratian purkamisesta ja pullonkaulojen poistamisesta; esimerkiksi lupakäytäntöjen helpottamisesta ja sen selvittämisestä, täyttääkö infrastruktuuri myös sotilaalliset vaatimukset. Jäsenmaat päättävät kuitenkin tulevaisuudessakin joka kerta itse joukkojen ja kaluston liikkumisesta alueellaan.

EU:n puolustusaloitteista tehtiin viime vuonna suunnitelmia, ja nyt on toimeenpanon vuoro. PRY:n osalta tehtiin päätös 17 projektista, joista joulukuussa annettiin poliittinen julistus. Lisäksi sovittiin seuraavista askeleista: tänä vuonna on tarkoitus mm. sopia kolmansien maiden osallistumisesta ja todennäköisesti päättää uusista projekteista.

Puolustusrahastoa koskien Suomen tavoite on saada tukea kansallisten suorituskykyjen kehittämiselle ja parantaa suomalaisen pk-yritysvetoisen ja kilpailukykyisen teollisuuden toimintaedellytyksiä eurooppalaisilla puolustusmarkkinoilla. Komission suunnitelman mukaan EU rahoittaisi vuodesta 2021 alkaen tutkimusta ja kehitystä 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset yritykset pääsevät tästä osalliseksi.

Koskien EU:n ulkopuolisten kumppanien huolia niin korkea edustaja Mogherini, komissaari Katainen kuin useat jäsenmaat korostivat, että EU:n puolustuksen kehittäminen ei ole päällekkäistä Naton kanssa eikä siinä ole kyse protektionismista. Vahvempi Euroopan puolustus tukee transatlanttista taakanjakoa, ja puolustusteollisuuden kehittäminen perustuu kilpailukykyyn ja avoimuuteen.

Vahva EU myös puolustuksen alalla on Suomenkin etu. Olemme olleet tässä keskustelussa aktiivisia ja olemme sitä myös jatkossa. Kaiken pohjana on, että jäsenmaiden oma puolustus on kunnossa.

Aiheesta uutisoi mm. Yle.
Videohaastattelu Brysselistä katsottavissa täällä.

Ylellä puolustusyhteistyöstä

Olin Ylen aamu-tv:n ja radio-ohjelma Ykkösaamun vieraana. Keskustelun pääaiheena olivat Suomen eri maiden kanssa tekemä puolustusyhteistyö sekä Itämeren alueen viimeaikainen turvallisuuskehitys.

Kerroin puolustusyhteistyön Ruotsin kanssa olevan jatkuvasti tiivistymään päin. Suomen linja on, että emme aseta tälle yhteistyölle ennalta rajoja vaan voimme mennä niin pitkälle kuin kummassakin maassa hyväksi nähdään. Pyrimme siihen, että Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat yhteensopivia kriisitilanteessa. Kyse ei ole niinkään liittolaissuhteiden rakentamisesta vaan hyvästä käytännön yhteistyöstä.

Itämeren kasvanut sotilasliikenne on luonut jännitteitä alueelle. Ruotsissa ja Venäjällä on tulevana syksynä samaan aikaan suuret sotaharjoitukset (Aurora & Zapad), jotka voivat kärjistää tilannetta entisestään. Toivomme kuitenkin malttia ja ammattimaisuutta sekä kansainvälisten sääntöjen noudattamista. Tärkeintä on ottaa rauhallisesti: ei pidä provosoitua, vaikka provosoidaan.

Valtaosa EU-maista kuuluu sotilasliitto Natoon. Suomelle, jonka puolustusratkaisu nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamisen periaatteeseen, EU-puolustusyhteistyö on täydentävää toimintaa. EU-yhteistyönä kehitetään muun muassa kyber- ja hybriditurvallisuutta. Kyse ei ole liittovaltiokehityksestä, vaan eurooppalaisen yhteistyön avulla voimme saada kansalliseen puolustukseemme lisäarvoa.

Aamu-tv:n haastattelu on katsottavissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-9703664

Ykkösaamun haastattelu on kuultavissa osoitteessa http://areena.yle.fi/1-4136379

EU:n komissiolta uusi puolustuspaketti

EU:n komissio julkaisi tänään ns. puolustuspaketin, johon kuuluvat asetusehdotus puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta, tiedonanto Euroopan puolustusrahastosta sekä Komission keskustelupaperi Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta.

Komissio ehdottaa pilottihankkeena vuosille 2019–2020 puolustusteollista kehittämisohjelmaa, jossa tarjotaan rahoitusta EU-budjetista sellaisille monikansallisille kehittämishankkeille, jotka tähtäävät prototyyppien tuottamiseen ja joissa on jo mukana teollisuuskonsortio. Suomelle se voi tuottaa lisämahdollisuuksia ja -rahoitusta maamme puolustusteollisuudelle. Onnistuminen edellyttää kuitenkin omaa aktiivisuutta ja osaamista.

Komissio suunnittelee myös Euroopan puolustusrahaston perustamista. Rahasto jakautuu kahteen osaan: tutkimusikkunaan ja suorituskykyikkunaan. On ylipäätään hyvä, että lisätään EU-budjetin kautta puolustusyhteistyöhön käytettävää rahoitusta.

Erityisesti tutkimusikkunassa (500 miljoonan rahoitus vuosittain) on mahdollisuus suomalaisille pk-yrityksille. Se edellyttää kotimaassa kuitenkin yhteistyötä suorituskykyjen määrittäjän (puolustusvoimat), yritysten (puolustusteollisuus), kotimaisten teknologiarahoittajien (Tekes) ja teknologia-asiantuntemuksen (esim. VTT) välillä.

Komission keskustelupaperi pohtii Euroopan puolustuksen tulevaisuutta erilaisissa skenaarioissa, jotka vaihtelevat nykytilasta EU:n ja Naton yhteistyöhön – joka on kuitenkin varsin hypoteettinen vaihtoehto.

Paperissa puhutaan puolustusunionista (European Security and Defence Union). Se on lähinnä iskulause, joka on tuttu mm. ajatushautomoiden papereista. Kyse on vain siitä, että EU tekee nyt enemmän turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Mitään virallisia keskusteluja siitä ei ole käyty ja tämäkin komission paperi on lähennä tyyppiä ”food for thought”. Kyberissä ja hybridissä on varmaankin eniten kaikkia hyödyttävän yhteistyön mahdollisuuksia.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että jäsenmaat ovat edelleen kuskin penkillä puolustuksen kehittämisessä. Komission aktiivisuus on kuitenkin tervetullutta, ja paperi hyvä lisä keskusteluun.

Eduskunnassa sanottua

Eduskunnan käsiteltävänä oli 31.5.2017 kolme tärkeää asiaa: Hallituksen esitys laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta, valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa sekä pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista.

Totesin aiheista käytyjen keskusteluiden yhteydessä mm. seuraavaa:

Kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevaa päätöksentekoa käsittelevän lakipaketin toteutumiseksi jouduimme puolustusministeriössä jo valmistelun alussa valitsemaan henkilöstön osalta ne toimintatavat, joilla varmistetaan, että Puolustusvoimien kaikki suorituskyvyt ovat käytettävissä. Näin ollen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Puolustusvoimien henkilöstön, niin sotilaiden kuin siviilien, velvollisuus osallistua kansainvälisen avun antamisen ja tietenkin myös vastaanottamisen tehtäviin. Kansainvälisen avun antamisen tehtäviin osallistuvat sotilaat ja siviilit tulee kuitenkin valita ensisijaisesti niistä henkilöistä, jotka ovat sitoutuneet Puolustusvoimien kansainvälisiin tehtäviin tai jotka ovat sillä hetkellä valmiita lähtemään näihin tehtäviin. Tällä varmistetaan mahdollisimman motivoitunut henkilöstökokoonpano.

Irakissa tehtävää koulutusyhteistyötä käsittelevää selontekoa koskevassa keskustelussa esille nousivat palvelusturvallisuuskysymykset. Irak on kiistatta korkean riskin alue, mutta joukkojemme omasuojaa voidaan pitää riittävänä, ja luonnollisesti pyrimme tarjoamaan asianmukaiset välineet siellä palveleville miehillemme ja naisillemme. Joukkojemme turvallisuudesta siis pyritään huolehtimaan. Operaatio on hyvää harjoitusta sekä palkatulle henkilökunnalle että reserviläisille. Esimerkiksi erikoisjoukkomme ovat saaneet hyvää harjoitusta, ja operaatio tarjoaa myös tärkeitä yhteistyömahdollisuuksia meille merkittävien viiteryhmämaiden kanssa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU:n toimintaympäristön muutoksia käsittelevän pääministerin ilmoituksen yhteydessä muistutin, että puhuessamme EU-puolustusyhteistyöstä tai EU:n puolustusulottuvuudesta puhumme itse asiassa enemmän kriisinhallinnasta kuin perinteisestä puolustuksesta. Jatkossakin Suomi rakentaa uskottavan, kansallisen puolustuksensa kovan ytimen kotimaassa, kentällä ja kasarmilla. EU-yhteistyöllä voimme saada lisäarvoa. Henkilökohtaisesti uskon, että jos tätä ajanjaksoa katsotaan joskus historiana, EU-puolustusyhteistyötä merkityksellisempänä kansallisen puolustuksen kehittämisen kannalta nähdään pohjoismainen puolustusyhteistyö ja etenkin Ruotsin kanssa tehtävä yhä syvenevä yhteistyö.

Täysistuntopöytäkirja ja keskustelut kokonaisuudessaan osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Sivut/PTK_61+2017.aspx

Yhteistyötä Slovakian kanssa

Suomi on allekirjoittanut aiesopimuksen, jonka tarkoitus on pohjustaa suomalaisen Patrian panssaroitujen miehistönkuljetusiajoneuvojen myymistä Slovakian armeijalle. Allekirjoitin asiakirjan yhdessä Slovakian puolustusministeri Peter Gajdošin kanssa EU:n ministerikokouksen yhteydessä Brysselissä.

Slovakia on etsinyt yhteistyökumppania jo jonkin aikaa, ja nyt sellainen näyttäisi toivottavasti Suomesta löytyvän. Hankinta on kuitenkin vasta alkuvaiheessa: Slovakian parlamentti hyväksyi 17.5.2017 hallituksen suunnitelman vanhojen neuvostoaikaisten panssaroitujen ajoneuvojen korvaamiseksi uusilla vuoteen 2029 mennessä.

Hankinnan arvo on enintään 1,2 miljardia euroa ja se on Slovakian historian suurin sotilaskaluston modernisointihanke. Aiesopimuksemme ei kuitenkaan vielä tarkoita, että Patria olisi valikoitumassa vaunujen toimittajaksi.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Slovakia aikoo ostaa 81 panssaroitua kahdeksanpyöräistä monikäyttövaunua ja 404 kevyempää, nelipyöräistä panssaroitua ajoneuvoa. Tarjouspyyntöjä ei ole vielä lähetetty, vaan hankinnan tarkemmat yksityiskohdat selviävät vuoden loppuun mennessä.

Slovakia aikoo joka tapauksessa kasvattaa puolustusbudjettinsa 1,16:sta 1,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Toivottavasti nyt allekirjoitettu aiesopimus on merkki siitä, että Nato-maiden ja muidenkin nostaessa puolustusbudjettejaan kohti kahta prosenttia BKT:sta tämäntyyppisiä kauppoja hierotaan enemmänkin. Se on Suomen puolustusteollisuuden ja sotilaallisen huoltovarmuuden etu.