Helsingin Sanomat uutisoi tänään Suomen mahdollisesta osallistumisesta Islannin ilmatilan valvontaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Hiljaisuudessa valmisteltu asia oli tänään esillä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli UTVA:ssa, joka päätti käynnistää asiasta selvityksen.

Välikysymyksessä peräsimme hallitukselta vastausta siihen, mitkä olivat Suomen kokonaisvastuut Kataisen hallituksen aloittaessa, mitkä ne ovat nyt ja miksi näin ylipäätään on toimittu, mutta vastauksiin jäi toivomisen varaa. Eduskunta on linjannut, että Euroopan vakausmekanismien yhteenlasketun koon tulisi olla enintään 500 miljardia euroa. Tästä päätöksestä hallitus on tinkinyt ja hyväksynyt vakausmekanismin koon kasvattamisen 700 miljardiin. On käsittämätöntä, että tämän suuruusluokan päätöksiä on runnottu läpi ilman kunnollista eduskuntakäsittelyä, vaikka toisaalta tällä niin sanotulla rahoitusvakausvälineiden tulivoiman kasvattamisella ei lopulta edes ole ratkaisevaa merkitystä.

Suomen poisjäänti ei kaataisi koko sopimusta, sillä kyseessä on hallitustenvälinen sopimus eikä perussopimusmuutos. Halutessaan Suomi voisi yksin säätää kansallisella tasolla vastaavantapaiset, mutta paremmin Suomelle sopivat alijäämäsäännökset ilman budjettivallan luovutusta.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on syytä keskustella avoimesti juuri nyt, kun maalle valitaan uutta tasavallan presidenttiä ja ylipäällikköä. Kansainvälistä yhteistyötä pitää tehdä, mutta sen varaan emme voi sinisilmäisesti heittäytyä.

Viime vaalien iskulause oli otsikon mukainen: ”Oikea mies presidentiksi.” Näiden vaalien kolme tärkeää sanaa ovat ”Suomen Soini presidentiksi”. Linja pitää.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti viime viikolla historiansa ensimmäisen välikysymyksen. Sen aihe on polttavan ajankohtainen. Välikysymyksessä vaaditaan hallitukselta selvitystä varautumisesta eurokriisin syvenemiseen ja mahdolliseen euron hajoamiseen. Tähän tilanteeseen, jonka Perussuomalaiset jo aikaa sitten ennustivat, on nyt todellakin tultu. Hallitus joutuu tekemään selkoa, mihin ratkaisuihin se on valmis kriisin pahentuessa. Huonosti taloutensa hoitaneiden huithapelieuromaiden tukeminen on alun alkaen [...]

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Budjettimme ei lisää velanottoa valtion esitykseen verrattuna.

Meillä on tulevissa vaaleissa mahdollisuus jymy-yllätykseen – todelliseen jytkyjen jytkyyn. Meillä Perussuomalaisilla ja koko Suomen kansalla on Timo Soinissa erinomainen ehdokas tasavallan presidentiksi!

Kokoomuksen Verkkouutiset on haastatellut minua kahteen otteeseen viime päivinä. Ensimmäisessä jutussa tarjoan poliittista ohjausta Puolustusvoimille. Haastavassa taloudellisessa tilanteessakin on pyrittävä säilyttämään itsenäinen ja uskottava puolustus. Toisessa jutussa taas haluan tolkkua kansainväliseen kriisinhallintaintoiluun: mieluummin Libanoniin kuin Libyaan.

Nämä kaikki suunnitellut muutokset kuolinkamppailuaan käyvän euron pelastamiseksi vauhdittavat samalla Euroopan Unionin liittovaltiokehitystä. Tukijärjestelmän muutos sitoo erityisesti pienten asiansa hyvin hoitaneiden euromaiden kädet tavalla, joka ei ole eduksi Euroopalle, Suomelle eikä suomalaiselle veronmaksajalle. Sinulle.