Aihearkisto: kielipolitiikka

Vastaus suomen kielestä yliopistoissa

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru on vastannut kirjalliseen kysymykseeni, jossa tiedustelin, miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen vahvana opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin.

Mainitsin kysymyksessäni, että suomalaisissa yliopistoissa leviää villitys muuttaa tutkinto-ohjelmia englanninkielisiksi – huippuna Aalto-yliopisto, joka muutti kaikki kauppatieteelliset maisteriohjelmansa englanninkielisiksi syksyllä 2013.

Ministeri toteaa, että yliopiston päätösvaltaan kuuluu sen määrittely, missä laajuudessa se käyttää muita kieliä lakisääteisten opetus- ja tutkintokielten lisäksi. Yliopisto ei kuitenkaan voi täysin luopua sille määrätyn opetuskielen – suomen tai ruotsin – käyttämisestä.

Hän myös kertoo, että apulaisoikeuskanslerin mukaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päätös tarjota ainoastaan englanninkielisiä maisteriohjelmia ei ole perustuslain velvoitteiden eikä yliopistolain mukainen.

Apulaisoikeuskansleri pyysi Aalto-yliopistolta selvitystä. Saadun selvityksen mukaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on päättänyt lisätä suomenkielistä opetusta ja perustaa yhden suomenkielisen maisteriohjelman. Toisaalta Aalto-yliopisto insinööritieteiden korkeakoulu on muuttamassa maisteriohjelmien pääaineidensa opetuskieleksi englannin syksyllä 2016.

Sekä apulaisoikeuskansleri että opetus- ja kulttuuriministeriö jäävät seuraamaan asiaa.

Kansalaisaloite pakkoruotsista

Eduskunnan sivistysvaliokunta järjesti tänään eduskunnassa julkisen kuulemisen pakkoruotsin poistamista koskevan kansalaissloitteen tiimoilta. Puhumassa Suomalaisuuden Liiton kieliasiamies, professori Erkki Pihkala.
Eduskunnan sivistysvaliokunta järjesti tänään eduskunnassa julkisen kuulemisen pakkoruotsin poistamista koskevan kansalaissloitteen tiimoilta. Puhumassa Suomalaisuuden Liiton kieliasiamies, professori Erkki Pihkala.

Mielipidemittausten mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa vapaaehtoista ruotsia. Kansalaisaloitteen allekirjoittajien mukaan pakollinen ruotsi on hyvinvointitappio suomalaisille.

Sivistysvaliokunnan julkinen kuuleminen on katsottavissa eduskunnan sivuilta.

Suomenkielinen yliopisto-opetus turvattava

Yliopistolain mukaan yliopistojen opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Näiden lisäksi voidaan käyttää muita kieliä. Yliopisto ei kuitenkaan voi luopua sille määrätystä opetuskielestä.

Tästä huolimatta yliopistot ovat alkaneet muuttaa maisteriohjelmiaan englanninkielisiksi. Ensimmäisenä suomen kielestä luopui Aalto-yliopisto, joka muutti kauppatieteelliset maisteriohjelmansa englanninkielisiksi viime syksynä.

Yliopistot panostavat englannin kieleen houkutellakseen ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Taustalla lienevät muoti-ilmiön lisäksi ainakin osittain taloudelliset syyt: yliopistot saavat rahaa ulkomaalaisen opiskelijan suorittamasta tutkinnosta.

Valtion varoilla tuetun suomalaisen yliopistokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena tulee kuitenkin olla tutkimuksenteon ohella suomalaisten opiskelijoiden kouluttaminen ja opiskelun mahdollistaminen suomalaisopiskelijoiden omalla äidinkielellä.

Suomen kielen säilyttäminen tieteen kielenä on tärkeää myös kielemme tulevaisuuden kannalta, sillä suomen käytön väheneminen korkeakouluissa tietäisi ennen pitkää kielemme kuihtumista.

Yliopistolaissa pitää jatkossakin säilyttää vaatimus siitä, että korkeakoulutusta – myös ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää – tulee antaa suomen kielellä.

Jätin eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelen, miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin.

J.K. (5.11.2014) Eilisessä kirjoituksessani oli väärinymmärrys. Toisin kuin kirjoitin Tampereen teknillinen yliopisto ei ole muuttanut kaikkia maisteriohjelmiaan englanninkieliseksi, vaan vain osa pääaineista opetetaan englannin kielellä. Tilanne on yhtä kaikki huolestuttava.

Pakkoruotsi ei ole perustuslaissa

Kansalaisaloitteen pakkoruotsin poistamiseksi on allekirjoittanut yli 60 000 kansalaista. Aloitteessa vaaditaan, että minkään kouluasteen tutkinnossa ei tule vaatia toisen kotimaisen kielen osaamista. Vaalikonevastausten perusteella ajatusta kannattaa eduskunnan enemmistö, itseni mukaan lukien. Myös enemmistö Suomen kansasta on useissa mielipidemittauksissa osoittanut tukensa kielivapaudelle.

On syytä muistaa, että pakkoruotsi ei ole ikimuistoinen. Ruotsin määrääminen kaikille pakolliseksi oppiaineeksi vuonna 1968 sovitussa peruskoulu-uudistuksessa oli puhtaasti poliittinen ratkaisu, voiko sanoa perinteinen lehmänkauppa, vailla pedagogista harkintaa.

On myös syytä painottaa – tämä etenkin edustaja Mäkelälle tiedoksi – että pakkoruotsin poistaminen ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Ei pidä hämärtää tosiasioita, edustaja Mäkelä. Ruotsin opetuksesta säädetään perusopetuslaissa, ei perustuslaissa. Perustuslaki takaa ruotsinkielisille oikeuden asioida viranomaisten kanssa omalla kielellään, mutta se ei edellytä jokaisen suomenkielisen ruotsin opiskelua. Pakkoruotsista ei säädetä perustuslaissa, eikä pakkoruotsilla turvata palveluita. Yli neljä vuosikymmentä pakkoruotsikokeilua on siitä todisteena.

Kilpailukykyämme ajatellen Suomessa osataan liian vähän suuria maailmankieliä kuten ranskaa, espanjaa, saksaa, venäjää tai vaikkapa kiinaa. Tämä johtuu siitä, että pakkoruotsin vuoksi hallitsevaksi kieliyhdistelmäksi on muodostunut englanti ja ruotsi. Mikäli Suomessa haluaa opiskella kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä eikä toinen niistä satu olemaan ruotsi, joutuu opiskelemaan kolmea kieltä. Käytännössä pakkoruotsi siis estää monia opiskelemasta jotain toista kenties tarpeellisemmaksi koettua kieltä. Monipuolisten kieliopintojen merkitystä ja pakkoruotsista luopumista on korostanut muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Sen näkemyksen mukaan vapaa kielivalinta ei heikentäisi ruotsin kielen osaamista, sillä se lisäisi EK:n arvion mukaan ruotsin opiskelua pitkänä A-kielenä. Näin saataisiin sekä monipuolisempia kielivalintoja että parempaa toisen kotimaisen kielen osaamista.

Tarvitsemme järkevää, emme tunteisiin perustuvaa kielipolitiikkaa. On kiihkottomasti arvioitava, minkälaista kielitaitoa suomalaiset todella tarvitsevat. Nykyinen rajoittava malli ei huomioi yhteiskunnan ja talouselämän tarpeita. Suomi kärsii riittämättömästä kielitaidosta. Asiaan on puututtava lisäämällä kielivalinnaisuutta pakkoruotsista luopumalla.

Lopuksi haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen laatijoita heidän kielivapauden puolesta tekemästään työstä. Toivon, että tämä kansalaisaloite jatkokäsitellään asiallisesti ja että äänestyksen koittaessa jokainen edustaja saa äänestää omantuntonsa mukaan.

Puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 15.5.2014. MTV:n seitsemän uutisissa oli kooste, jossa debattipuheenvuorostani pätkä.

Pakkoruotsia ja eurovaalikampanjaa kuvissa

Suomen Perusta -ajatuspaja julkaisi viime viikolla Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostilan kirjan Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu – suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan. Rostilan kirjassa pohditaan muun muassa, minkälaista kieliosaamista suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudessa ja tarvitaanko ruotsinkielisten palveluiden tuottamiseen kaikille pakollista ruotsin opiskelua.
Professori Ilmari Rostila esittelee Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu -teostaan kirjan julkaisutilaisuudessa Bottalla 24.4.2014.

Viime viikolla eduskuntaan jätettiin myös kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi. Aloitteen on allekirjoittanut 62 000 kansalaista, ja eduskunta käy aiheesta lähetekeskustelun 15. toukokuuta.

Ruotsin kielen pakollisuus eittämättä heikentää maailman valtakielten osaamista suomalaisten keskuudessa. Ruotsia tarvitaan jatkossakin, mutta opetuksen pakollisuus ei ole tätä päivää. Tulen äänestämään kansalaisaloitteen puolesta.

Kansalaisaloite luovutettiin eduskuntaan 24.4.2014. Luovutustilaisuudessa oli mukana muun muassa Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho.

On enää vajaa kuukausi vaaleihin. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaat ovat jalkautuneet ahkerasti turuille ja toreille. Sää suosi, kun puheenjohtaja Timo Soini kävi 26. huhtikuuta vauhdittamassa eurovaalikampanjaa Vantaan Tikkurilassa.

Timo Soini puhui Tikkuraitilla.

 

Voitto suomen kielelle

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen linjasi eilen, että suomen kielen on säilyttävä opetus- ja tutkintokielenä yliopistoissa. Hänen käsiteltävänään oli kaksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun liittyvää kantelua. Opinahjo on tästä syksystä alkaen tarjonnut maisteriohjelmia vain englannin kielellä.

Yliopistolaki antaa oikeuskanslerin mukaan yliopistoille laajan harkintavallan sen suhteen, missä määrin muita opetuskieliä voi käyttää suomen rinnalla. Suomen kieltä ei kuitenkaan täysin saa syrjäyttää. Aalto-yliopiston on maaliskuun loppuun mennessä selvitettävä apulaisoikeuskanslerille, mihin toimiin se on ryhtynyt kielitilanteen korjaamiseksi.

Päätös on voitto suomen kielelle, ja lain mukaan ainoa oikea. Yliopistolaissa nimittäin todetaan selkeästi, että yliopistojen opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, joiden lisäksi voidaan käyttää muita kieliä – siis lisäksi, ei sijasta! Nykytila rikkoo apulaisoikeuskanslerin mukaan myös perustuslain asettamia velvoitteita.

Jätin viime keväänä eduskunnassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kielitilanteesta kirjallisen kysymyksen, johon sain tuolloiselta opetusministeriltä kaksijakoisen vastauksen. Olen tyytyväinen, että nyt kielikysymyksestä on olemassa selkeä kannanotto.