Olen samaa mieltä ministerin kanssa siitä, että kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä eri ryhmillä voi olla etuoikeuksia. Olen kuitenkin eri mieltä kiintiöistä. Ruotsinkieliseen yliopisto-opiskeluun varatut kiintiöt ovat ylimitoitetut ja ne sorsivat suomenkielisiä ylioppilaita.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti edistää yrittäjyyttä, työllisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Budjettimme ei lisää velanottoa valtion esitykseen verrattuna.
KIRJALLINEN KYSYMYS Suomen- ja ruotsinkielisten ylioppilaiden epätasa-arvoinen kohtelu opiskelijavalinnoissa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, sekä kuusi kaksikielistä yliopistoa, joissa on kiintiöpaikkoja ruotsinkielisille opiskelijoille. Tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon ruotsinkieliseen opetukseen on varattu paikkoja, ei erilaisista ilmoitustavoista johtuen ole saatavilla. Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkieliseen kiintiöön pääsi [...]
Mielenkiintoinen yksityiskohta oli tilaisuudessa selostettu tutkimus. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70,5. Niiden, jotka lukevat painettuja sanomalehtiä päivittäin, äänestysprosentti olikin 79,1.
Elintason nopean nousun aiheuttamat ympäristöongelmat ovat ratkaistavissa vain tiedettä ja tekniikkaa kehittämällä, yleissivistystä ja yleensä koulutusta kehittämällä. Martti Tiuri perää enemmän faktoja, vähemmän tunnetta.
Valtioneuvosto jakoi 10. maaliskuuta 2011 vastinrahaa ensimmäisen kerran julkisoikeudellisille yliopistoille yhteensä 175 miljoonaa euroa. Kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, saivat valtiolta yhteensä 60 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia jaetun vastinrahoituksen kokonaissummasta. Vastinrahoitusta opiskelijaa kohden sai ylivoimaisesti eniten Svenska handelshögskolan, jolle maksettiin 13 700 euroa opiskelijaa kohden.
Lainaan oheen palautteen kansanedustajan kannalta kannustavimmasta päästä, kirjoittajan antamalla luvalla. Se liittyy taannoiseen kirjalliseen kysymykseeni koskien ruotsinkielisten opiskelupaikkojen määrää yliopistoissa.
Onko valtioneuvosto tietoinen siitä, että työnantajat käyttävät työelämävalmennettavia ketjussa välttyäkseen palkkaamasta lisää työvoimaa ja mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, jotta tällainen ilmaisen, koulutetun työvoiman hyväksikäyttö loppuu?
Hallitus lupaa hallitusohjelmassaan mitoittaa koulutustarjonnan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Ongelma viestintäalan ylikoulutuksesta on ollut jo tiedossa jo pitkään, ja se vaatii pikaista ratkaisua.
Tällä hetkellä Suomessa saa korkeakoulutuksen noin 37–38 prosenttia ikäluokasta. Suomi on kuitenkin sitoutunut EU-tasolla tavoitteeseen, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä tulisi korkeakouluttaa 42 prosenttia ikäluokasta. Nykyisten työttömyyslukujen valossa tavoite vaikuttaa kestämättömältä. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla suunnataan opiskelijoita aloille, joilla työvoimantarvetta tutkitusti on.
