Aihearkisto: kulttuuripolitiikka

Kotkaniemestä ei valtakunnallista museota

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki vastasi kirjalliseen kysymykseeni siitä, onko hallitus aikeissa ryhtyä toimiin presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen kehittämiseksi itsenäistymisvaiheen valtakunnalliseksi museoksi Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlallisuuksien merkeissä.

Vastauksessaan ministeri toteaa, että Museoviraston mukaan Kotkaniemi ei nykyisellään kerro laajemmin Suomen nykyhistoriasta. Museovirastolla ei myöskään ole suunnitelmia museon kehittämiseksi itsenäistymisvaiheen valtakunnalliseksi museoksi eikä päärakennuksessa ole tällaistä näyttelytoimintaa varten tarvittavia tiloja.

Näin ollen opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, ettei Kotkaniemi soveltuisi valtakunnallisen museon sijoituspaikaksi vaikka itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmassa museolla varmasti voisikin olla oma roolinsa. Museoviraston taloudellisen tilanteen vuoksi ei tällä hetkellä ole kuitenkaan mahdollista sitoutua Kotkaniemen avoinna pitoon tai kehittämiseen.

Yrittänyttä ei laiteta. Ministerin vastaus kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Kotkaniemestä itsenäistymisvaiheen museo

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kotkaniemen kehittäminen itsenäistymisvaiheen valtakunnalliseksi museoksi

Eduskunnan puhemiehelle

Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944) muistetaan sortovuosien laillisuustaistelijana, eduskunnan puhemiehenä, Suomen itsenäisyyden julistajana ja itsenäisyyssenaatin puheenjohtajana, Suomen valtionhoitajana, pääministerinä sekä tasavallan kolmantena presidenttinä. Kansa tunsi hänet Ukko-Pekkana, kansanomaisena maanisänä. Nyt Museovirasto on säästösyistä päättänyt sulkea Luumäellä sijaitsevan P.E. Svinhufvudin kotimuseon, Kotkaniemen. Museo on aikaisemminkin, vuonna 2010, ollut lakkautusuhan alla.

P.E. Svinhufvud

Kotkaniemi myytiin valtiolle 1999, sillä Svinhufvudin sukuun kuuluvat omistajat pitivät tärkeänä, että tämä kaikkiin suomalaisiin ja maan itsenäisyyteen liittyvä kokonaisuus säilyisi Suomen kansalla. Kotkaniemi ei ole vain paikallisesti merkittävä paikka eikä se keskity ainoastaan P.E. Svinhufvudin henkilöhistoriaan, vaan hänen elämäntyönsä kautta museossa kerrotaan laajasti Suomen nykyhistoriasta.

Kotkaniemen sulkeminen tuli yllätyksenä, sillä käynnissä on vastikään ollut museon kehittämishanke. Eräissä suunnitelmissa on väläytetty museon kehittämistä itsenäistymisvaiheen valtakunnalliseksi museoksi. Tämä olisikin luonnollinen kehityssuunta koko kansakuntaamme koskettavalle museolle. Kotkaniemi sopisi hyvin etenkin vuonna 2017 vietettävien Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlallisuuksien yhdeksi juhlapaikaksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus aikeissa ryhtyä toimiin P.E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen kehittämiseksi itsenäistymisvaiheen valtakunnalliseksi museoksi Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlallisuuksien merkeissä?

Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2012

Jussi Niinistö /ps

Jatkokysymys itsenäisen Suomen satavuotismuistojuhlasta

KIRJALLINEN KYSYMYS

Jatkokysymys itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien 1917–1920 satavuotismuiston valmistelusta

Eduskunnan puhemiehelle

Vuosina 2017–2020 vietämme itsenäisen Suomen valtion syntyyn vaikuttaneiden tapahtumien satavuotismuistoa. Suomen itsenäistymiseen johtaneen kehityksen lisäksi tulee kuluneeksi sata vuotta vuoden 1918 vapaussodasta, vallankumouksesta ja sisällissodasta, hallitusmuodon hyväksymisestä vuonna 1919 sekä Tarton rauhasta vuonna 1920.

Valtioneuvoston kanslia on vastannut aiemmin muun muassa Suomen itsenäisyyden 80-vuotis- ja 90-vuotisjuhlavuosihankkeista sekä viimeksi Merkkivuoden 1809 valmisteluista ja toteuttamisesta.

Käypä toimintatapa voisi olla vastaava, jota käytettiin vuosien 1808–1809 muistamisen yhteydessä. Tuolloin valtiovalta järjesti muutamia suurtapahtumia, joiden lisäksi kansalaisyhteiskunta järjesti eri puolilla maata lähes 300 tapahtumaa. Kokonaisuuden koordinoinnista vastasi valtioneuvoston kanslia.

Itsenäistymisvaiheen satavuotismuisto on kansakunnalle hyvin tärkeä, minkä vuoksi merkkivuosiin valmistautuminen on aloitettava hyvissä ajoin. Tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen olisi tarkoituksenmukaista koota useamman vuoden tapahtumakokonaisuudeksi. Tällöin eri koti- ja ulkomaisia näkökulmia voitaisiin valaista riittävän monipuolisesti.

Allekirjoittanut tiedusteli viime keväänä (KK 7/2011 vp) miten valtioneuvosto aikoo valmistella itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien satavuotismuistojuhlan viettoa. Vastauksessaan silloisen toimitusministeristön pääministeri Kiviniemi totesi, että seuraavan hallituksen on varauduttava esittämään eduskunnalle hankkeeseen riittävät määrärahat ja samalla määrättävä, mikä ministeriö hoitaisi Suomi 100 -juhlavuoden järjestelyjä.

Vastauksessa kerrottiin myös, että Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlakauden valtuuskunnan loppumuistiossa esitettiin tavoitteita tulevia juhlavuosia ajatellen. Tuon ehdotuksen mukaan Suomi 100 -juhlavuoden toiminnalle tulisi luoda hyvissä ajoin selkeä projektiorganisaatio, jossa toiminta ja rahoitus olisivat samassa paikassa ja päätoimisen pääsihteerin apuna olisi tarpeellinen määrä projektityöntekijöitä. Tavoitteeksi esitettiin myös, että toimintalinjaukset ja keskeiset päätökset tekisi vain yksi toimielin: laaja-alainen tehtävään sitoutunut toimikunta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus aikeissa ryhtyä toimiin itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien 1917–1920 satavuotismuistojuhlallisuuksien järjestämiseksi ja jos on, miten ja millä aikataululla?

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2011

Jussi Niinistö /ps

Itsenäisen Suomen synnyn satavuotismuisto

Vuosina 2017–2020 vietämme itsenäisen Suomen valtion syntyyn vaikuttaneiden tapahtumien satavuotismuistoa. Suomen itsenäistymiseen johtaneen kehityksen lisäksi tulee kuluneeksi sata vuotta vuoden 1918 vapaussodasta, vallankumouksesta ja sisällissodasta, hallitusmuodon hyväksymisestä vuonna 1919 sekä Tarton rauhasta vuonna 1920.

Vuoden 1918 tapahtumien 90-vuotismuiston viettäminen osoittautui valtiovallalle ongelmalliseksi vuonna 2008. Ainoaksi valtiovallan järjestämäksi muistotilaisuudeksi jäi valtioneuvoston kanslian ja Päivälehden säätiön pienimuotoinen seminaari ”Tasavallan ja sovinnon puolesta” toukokuun alussa, jolloin muistettiin sitä, että senaatti – maan laillinen hallitus – saattoi kapinan jälkeen jälleen kokoontua.

Kansalaisjärjestöt järjestivät sen sijaan vuonna 2008 lukuisia muistotilaisuuksia. Niistä suurin oli Finlandia-talolla 16. toukokuuta järjestetty vapaussodan päättymisen 90-vuotismuistojuhla. Sen arvovaltaiseen kutsuvierasjoukkoon lukeutui muun muassa eduskunnan silloinen puhemies, joka esitti valtiovallan tervehdyksen.

Itsenäistymisvaiheen satavuotismuisto on kansakunnalle hyvin tärkeä, minkä vuoksi merkkivuosiin on alettava valmistautua hyvissä ajoin. Tapahtumien muistaminen ja niiden merkityksen pohtiminen olisi tarkoituksenmukaista koota useamman vuoden tapahtumakokonaisuudeksi. Tällöin eri koti- ja ulkomaiset näkökulmat voitaisiin valaista riittävän monipuolisesti.

Käypä toimintatapa voisi olla vastaava, jota käytettiin vuosien 1808–1809 muistamisen yhteydessä. Tuolloin valtiovalta järjesti muutamia suurtapahtumia, joiden lisäksi kansalaisyhteiskunta järjesti eri puolilla maata lähes 300 tapahtumaa. Kokonaisuuden koordinoinnista vastasi valtioneuvoston kanslia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten valtioneuvosto aikoo alkaa valmistella itsenäisen Suomen synnyn merkkivuosien 1917–1920 tapahtumien satavuotismuiston viettoa?

(Kansanedustaja Jussi Niinistön 20.5.2011 jättämä kirjallinen kysymys)