Aihearkisto: kuntapolitiikka

Sixpackistä viisikoksi

Hallitus sai kun saikin rivejään repineen kehysriihen päätökseen. Vasemmistoliiton lähtö oli odotettu. Sixpackistä tuli viisikko.

Talouden sopeutus on välttämätöntä, ja Perussuomalaiset pitävät päätetyn sopeuttamistarpeen suuruusluokkaa oikeansuuntaisena. Painotuksissa sen sijaan olisi ollut rutkasti parantamisen varaa.

Hallituksen ratkaisut osuvat kipeimmin jo ennestään heikommassa asemassa oleviin suomalaisiin. Leikkausten kohdistaminen lapsiperheisiin, pienituloisiin ja työttömiin ei ole kohtuullista. Erityisen kohtuuttomalta tuntuu päätös leikata lapsilisiä.

Tämänpäiväisessä eduskuntaryhmämme kannanotossa todetaan, että hallitus ei päätöksillään harjoita sellaista sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, jota Perussuomalaiset kannattavat.

Kritisoimme myös autoilun kustannusten kasvattamista. Tästä kärsivät erityisesti haja-asutusalueiden asukkaat, joille oma auto on välttämättömyys. Polttoaineveron korotus, työmatkavähennysoikeuden kiristys ja autoveron korotus nostavat suoraan työssäkäynnin kustannuksia.

Jotain kehuttavaakin kehysriihipäätöksistä toki löytyy. On hyvä, ettei arvonlisäveroa korotettu, eikä puolustusmenoja leikattu. Kehitysapuun kohdistuvat leikkaukset ovat perusteltuja – nipistää olisi tosin voinut enemmänkin.

Lapsilisien leikkaamisen sijaan olisi voitu luopua esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostamisesta. Kuntaliitosten yhteyteen säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja johtavien virkamiesten osalta olisi joutanut tulla puretuksi.

Olisimme lisäksi toivoneet hallituksen tarttuvan Perussuomalaisten esittämiin merkittäviin uudistuksiin, kuten energiatuotannon kotimaisuusasteen nostamiseen ja pk-yritysten työllistämisedellytysten parantamiseen.

Välikysymys kuntauudistuksesta

Eduskunta keskustelee tällä viikolla opposition yhteisen välikysymyksen pohjalta kuntauudistuksen tilasta. Kysymys on lajissaan jo neljäs tällä vaalikaudella.

Suurkuntiin tähtäävästä uudistuksesta on tullut hallitukselle arvovaltakysymys, joka halutaan runnoa läpi asiantuntijoiden, kuntien ja kansalaisten mielipiteestä piittaamatta. Oikeuskanslerikin on huomauttanut uudistuksen menettelytavoista.

Viime aikoina on hallituspuolueidenkin riveistä alkanut kuulua terveen järjen ääniä, mainittakoon vain kokeneen keravalaisen kunnallisvaikuttajan, kansanedustaja Eero Lehden kannanotot. Kunta- ja soteuudistuksia vaaditaan parlamentaariseen valmisteluun ja pakkoliitossuunnitelmia kuopattaviksi. Näihin vaatimuksiin on helppo yhtyä.

Suomen Perusta -ajatuspajan hiljattain julkaisemassa Kunnat kuntoon -kirjassa professori Heikki A. Loikkanen arvostelee sitä, että hallitus yrittää ratkaista kuntakoon kasvattamisella liian monta ongelmaa kerralla. Sen toivotaan muun muassa auttavan kuntien kestävyysvajeen tilkitsemisessä, tulopohjan paikkauksessa, tuottavuuden parantamisessa ja väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin vastaamisessa. Niin ikään yhdistymisistä toivotaan ratkaisua maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmiin.

Kuten Loikkanen toteaa, hallitus yrittää ampua kymmenen sorsaa yhdellä laukauksella. Se on mahdotonta. Yhdellä keinolla, tässä tapauksessa kuntaliitoksella, ei voida kerralla ratkaista kaikkia kuntien ja kuntatalouden moninaisia ongelmia.

Keski-Uudenmaan ihmisen kokoiset kunnat ovat paitsi verraten kustannustehokkaita, niissä myös lähipalvelut ja lähidemokratia toimivat. Parhaillaan selvitettävänä olevassa kahdeksan kunnan jättikaupungissa tuskin riittäisi mielenkiintoa koko alueen eri osien tasapuoliselle kehittämiselle. Se tarkoittaisi lähipalveluiden murenemista. Terveysasemia, kouluja ja päiväkoteja katoaisi reuna-alueilta.

Suurkunnat olisivat isku myös lähidemokratialle. Keskusjohtoinen järjestelmä jonkinlaisine kaupunginosavaltuustoineen tuskin innostaisi ihmisiä äänestämään saati luottamaan äänensä voimaan.

Loikkanen ehdottaa, että nykyhallituksen tulisi vielä ennen seuraavia eduskuntavaaleja asettaa riippumaton kotimaisista ja kansainvälisistä jäsenistä koostuva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä olisi kartoittaa 3–5 vaihtoehtoista mallia kunta- ja soteuudistuksen toteuttamiseksi. Vaalien jälkeen tulisi pystyttää parlamentaarinen komitea jatkamaan valmistelutyötä asiantuntijoiden vaihtoehtojen pohjalta.

Ehdotus on harkitsemisen arvoinen. Joka tapauksessa nykyinen, sekasortoon ajautunut kuntauudistuspeli on vihellettävä poikki.

Kolumni julkaistu Keski-Uusimaassa 25.2.2014.

Väliraportti ei vakuuta

Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen väliraportti on valmistunut. Parhaillaan kunnissa laaditaan vastineita. Selvityksen loppuraportti valmistuu kesällä, ja päätökset on tarkoitus lyödä lukkoon syksyllä.

Väliraportti ei vakuuta ainakaan allekirjoittanutta. Yhdistymisen haitat ovat hyötyjä suuremmat.

On hyvä, että väliraportissa myönnetään Keski-Uudenmaan kuntien välisen kilpailun olevan pääsääntöisesti alueelle eduksi.

Toisaalta raportissa painotetaan kautta linjan niin sanottua suuruuden ekonomiaa. Sen kautta on toki mahdollista hakea säästöjä – ainakin henkilöstö- ja talouspalveluiden osalta, mutta yleisesti ottaen alueemme ihmisen kokoiset kunnat toimivat ketterämmin ja kustannustehokkaammin kuin Helsingin, Espoon ja Vantaan isot kaupungit.

Totta on, että kuntatalouden tulevaisuus näyttäytyy vaikeana niin meillä kuin muualla maassa. Väestö vanhenee, tulot eivät riittävästi kasva suhteessa menojen kasvuun ja lisäksi hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia.

Sopeutustoimia tarvitaan, mutta terveen järjen mukainen ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin ei kuitenkaan ole Keski-Uudenmaan jättikaupunki.

Ensinnäkin jättikaupunki murentaisi lähipalveluja. Väliraportista heijastuva keskittävä ja tasapäistävä politiikka kurittaisi reuna-alueita ja paisuttaisi byrokratiaa. Päiväkoteja, kouluja ja terveyspalveluita katoaisi.

Toiseksi lähidemokratian kannalta yhdistyminen olisi onnetonta keskiuusmaalaisille.

Ken uskoo, että itsenäisten kuntien päätöksentekoelinten tilalle perustettava keskusjohtoinen järjestelmä jonkinlaisine kaupunginosavaltuustoineen innostaisi ihmisiä äänestämään saati luottamaan äänensä voimaan?

Lisäksi ei pidä unohtaa, että hallitus valmistelee parhaillaan metropolilakia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva sote-lakikin on vireillä. Hämmennys kuntakentällä on melkoinen.

Tällä hetkellä keskiuusmaalaiset luottamushenkilöt ovat lähellä kuntalaisia ja vuorovaikutus on toimivaa. Miksi muuttaa toimivaa järjestelmää?

Kolumni julkaistu Keski-Uusimaassa 6.1.2014.

Keski-Uudenmaan jättikaupunki epätodennäköinen

En usko, että Keski-Uudellemaalle syntyy kuntaliitosten myötä kahdeksan kunnan muodostamaa jättikaupunkia. Näin vastasin eilen, kun Ylen Uudenmaan uutiset (kohdassa 4.12) kysyi asiaa. Haastattelun perusteella kirjoitettu juttu löytyy täältä.

Parhaillaan Keski-Uudellamaalla on käynnissä kahdeksan kunnan liitosselvitys, mutta uskon, että monet päättäjät ovat mukana vain siksi, että selvitys on pakko tehdä.

Järkälemäisen kaupungin sijaan selvityksen seurauksena saattaa kuitenkin muodostua pienempiä kuntaliitoksia, mahdollisesti Keravan, Järvenpään ja Tuusulan muodostama kaupunki.